Verkon sisältömäärät ovat webin alkuajoista räjähtäneet miljardeja kertoja
suuremmiksi. Tavat joilla löydetään kiinnostavaa sisältöä ovat kuitenkin
pitkälti samoja kuin 90-luvun alkupuolella; tieto löydetään hakukoneella tai
muiden ihmisten, kuten toimittajien ja kavereiden tekemien suositusten kautta.
Hakukoneet ovat tulleet helppokäyttöisimmiksi, mutta niissä on edelleen
sama perusongelma. Käyttäjän on keksittävä oikeat avainsanat jotka löytyvät
myös halutuista artikkeleista, ja tämä vaatii usein erilaisten sanojen ja
niiden yhdistelmien kokeilua. Ja vaikka ensimmäinen haettava termi olisikin
sopiva, vaatii hakeminen tietysti aina käyttäjän aloitetta ja ajan käyttöä
hakusanojen syöttöön.
Haun tuloslista syntyy ylläpitäjien valitsemien kriteerien perusteella.
Hakukonetta pyörittävä yhtiö päättää, minkälaiset sisällöt nousevat tuloslistan
kärkeen ja siten minne käyttäjä haun tuloksena luultavasti päätyy.
Hakukoneen valta korostuu kun samaan aiheeseen liittyvä tieto on hajallaan
useissa palveluissa. Jos kansalainen hakee tietoa vaikkapa uudesta
joukkoliikennelinjasta, voi hän ensin löytää hakukoneesta virallisen tiedotteen
kuntansa sivulta sen suunnittelun aloittamisesta. Luettuaan sen hän palaa
hakukoneeseeen ja siirtyy paikallislehteen jossa lainataan poliitikkoa hankkeen
aikataulusta. Siirryttyään takaisin hakukoneeseen, hän löytää
keskustelupalstalta viestin, jossa arvioidaan projektin budjetin realistisuutta.
Tämä onkin nykyään yleinen verkon käytön tapa; tehdään haku, luetaan yksi
artikkeli yhdestä lähteestä, mennään takaisin hakemaan ja luetaan toinen
artikkeli toisesta lähteestä, jne. Onkohan tämä paras ratkaisu käyttäjän tai
verkkopalveluiden kannalta? Hakukoneyhtiön liikevaihdon kannalta se epäilemättä
on.
Viimeisin kymmenen vuoden aikana on hitaasti mutta varmasti alkanut
kehittyä ja levitä uusi tapa sisällön löytämiseen. Sisällön automaattisessa
suosittelussa palvelu yrittää ennustaa käyttäjän tarpeita ja näyttää
kiinnostavia sisältölinkkejä ilman että käyttäjän tarvitsee tehdä mitään muuta
kuin klikkailla auki kiinnostavia artikkeleita. Kirjakaupassa suositellaan
kirjoja, joita muut saman kirjan ostaneet ovat valinneet. Sanomalehdessä uutisartikkelin
vieressä voidaan näyttää samoihin aiheisiin liittyviä juttuja muista
palveluista. Ja palvelun etusivulla voidaan näyttää uutta sisältöä, joka sopii
käyttäjän aiempiin klikkauksiin liittyviin aiheisiin.
Suositusten klikkaaminen on helpompaa kuin hakukoneen käyttö ja aiheesta
syntyy kattava kuva myös heille, jotka eivät jaksa tehdä vielä yhtä hakua
aiheesta. Tulevaisuudessa kunnan sivulla olevan bussilinjatiedotteen
vieressä voikin näkyä jo valmiiiksi linkki sekä aiheeseen liittyvään
lehtiartikkeliin että keskustelufoorumin viestiin.
Verkkopalvelujen kehityksessä on panostettu paljon hakukoneoptimointiin ja
palvelujen sisäisiin hakukoneisiin. Kannattaisiko jatkossa kiinnittää huomiota
myös siihen, miten kiinnostavaa sisältöä tuodaan esille ilman että käyttäjän
tarvitsee hakea sitä?
Kirjoittaja on Leiki Oy:n toimitusjohtaja ja perustaja
Kirjoittaja on Leiki Oy:n toimitusjohtaja ja perustaja
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti