Anu Kotilainen
Poronhoidonpaikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun (TOKAT) -hanke järjesti 5.-6.2016 kenttäretken Tunturi-Lappiin Kittilän ja Muonion alueille. Hankkeen tavoitteena on helpottaa kestäviin ja monitavoitteisiin maankäyttöratkaisuihin pääsemistä poronhoitoalueella sekä edistää eri elinkeinojen kestävää toimintaa ja toisiaan tukevaa rinnakkaiseloa huomioimalla porotalous ja sen maankäyttöön liittyvät tarpeet. Kenttäretken tarkoituksena oli erilaisten maankäyttöön liittyvien näkökulmien parempi ymmärtäminen. Retki oli oivallinen tilaisuus eri sidosryhmien tapaamiselle ja keskustelulle.
Kenttäretki
sijoittui Tunturi-Lapin upeisiin maisemiin
Ensimmäinen
vierailukohde oli Levin matkailukeskus, jossa aiheena oli poronhoidon ja
matkailun suhde. Annika Anttila Levin Matkailusta kertoi Levin matkailun
kehityksestä ja merkityksestä alueelle. Safariyrittäjä Johanna Hietasen mukaan
matkailijat haluavat nähdä poroja ja poroyrittäjät ovat ottaneet matkailijoille
suunnatut palvelut osaksi toimintaansa. Hietanen kertoi paliskunnan ja
yritysten välillä olevan tiivis keskusteluyhteys, mikä mahdollistaa poronhoidon
tarpeiden huomioimisen matkailun suunnittelussa.
Toinen
vierailukohde oli Suurkuusikon kaivos Kittilässä. Kaivoksen kestävän kehityksen
päällikkö Anita Alajoutsijärvi Agnico Eagle Finlandista kertoi kaivostoiminnan
eri vaiheista, ja toi myös esiin kaivoksen taloudellisen ja työllistävän
merkityksen erityisesti Kittilän kunnalle. Alajoutsijärvi kertoi kaivosyhtiön
olevan tiiviissä vuoropuhelussa paikallisten ihmisten ja poroelinkeinon kanssa.
Kaivosyhtiö on esimerkiksi perustanut yhteistyöryhmän paikallisten toimijoiden
kanssa. Kuivasalmen paliskunnan poroisäntä Kauno Rytkösen mukaan Suurikuusikon
kaivoksen avaaminen on merkinnyt kaivoksen toiminta-alueelle jääneiden
laidunalueiden menetystä ja porojen laidunkierron muutoksia alueella. Porot
eivät enää kesäaikana noudata aikaisempia kulku- ja laidunnusreittejään, mikä
on vaikeuttanut alueen käyttöä poronhoidossa. Hän kertoi kuitenkin, että
kaivosyhtiön kanssa on voitu koko ajan neuvotella poronhoitoon kohdistuvista
vaikutuksista ja kaivosyhtiön kanssa on päästy riittävän hyvään sopimukseen
poronhoidolle aiheutuneiden haittojen kompensoimisesta. Rytkösen mukaan jatkuva
vuoropuhelu ja informaation vaihto ovat toimineet hyvin kaivosyhtiön ja
paliskunnan välillä.
Metsähallituksen
suunnittelija Pauliina Kulha esitteli Ylimuonion valtionmaiden
käyttösuunnitelmaa
Retken toinen päivä alkoi Harriniva Hotels & Safarisin tiloissa, jossa Metsähallituksen tiimiesimies Kari Koivumaa ja suunnittelija Pauliina Kulha esittelivät Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelmaa. Muonion kunnan pohjoisosiin on Tunturi-Lapin maakuntakaavassa osoitettu kaavamerkinnällä MU-2 metsätalous-, matkailu- ja poronhoitovaltainen alue. Kaavamääräyksen mukaan alueen käytön tulee perustua valtion ja kunnan laatimaan käyttösuunnitelmaan. Käyttösuunnitelmalla on pyritty selkeyttämään maakuntakaavan linjauksia ja saavuttamaan laajapohjainen yhteinen näkemys alueen tulevasta käytöstä. Ylimuonion alueelle on perustettu paikallisista toimijoista koostuva yhteistyöryhmä seuraamaan käyttösuunnitelman toteutumista ja vaikuttamaan toimenpidesuunnitelmien sisältöön. Yhteistyöryhmä tapaa säännöllisesti ja tekee muun muassa maastoretkiä. Kohdealuetta käytiin katsomassa paikan päällä, jossa keskustelu asiasta jatkui.
Kenttäretki
päättyi vierailuun Konttaniemen porofarmilla
Viimeisenä
vierailukohteena oli Konttaniemen porofarmi Ylikylä-Nivankylän alueella, jonne
on suunnitteilla osayleiskaava. Konttaniemen porofarmin Mari Konttaniemi
kertoi, että he järjestävät erilaisia opastettuja kierroksia, joihin voi kuulua
talviaikaan poroajelu lyhyellä radalla tai pidempi safari. Poromies Seppo
Koivisto kertoi rakentamisen vaikutuksista poronhoitoon. Koiviston mukaan
asuinalueiden laajetessa poroelinkeinolle jäävä alue pienenee koko ajan, joten
alueiden hyvällä suunnittelulla on suuri merkitys. Koiviston mukaan osa
asukkaista pitää porojen tulemista pihoille ongelmana. Porot saattavat tulla
erityisesti uusille asuinalueille, joille on istutettu porojen näkökulmasta
houkuttelevia kasveja tai nurmikkoa. Koiviston mukaan aitaaminen voisi olla
ratkaisu asuinalueilla. Paliskuntain yhdistyksen porotalousneuvoja Marja
Anttonen kertoi, että Paliskuntain yhdistyksellä on tekeillä rakentajille
suunnattu opas, jossa on tietoa mm. porojen käyttäytymisestä, niiden
kohtaamisesta ja huomioimisesta piharatkaisuissa. Tavoitteena on lisätä uusien
asukkaiden tietoisuutta siitä, että he ovat muuttamassa poronhoitoalueelle,
jossa porot saavat olla ja liikkua. Oppaan avulla pyritään vähentämään
asukkaiden ja poronhoidon välisiä konflikteja.
Lisäksi
siirtymätaipaleilla kuultiin puheenvuoroja muun muassa kaivoshankkeiden
ympäristövaikutusten arvioinnista, Tunturi-Lapin kaavoitustilanteesta ja ajankohtaisista
alueidenkäyttöhankkeista sekä toiminnassa olevien ja suljettujen kaivosten
vaikutuksista paliskuntien maankäyttöön. Kenttäretki lisäsi osallistujien
yhteistä ymmärrystä.
Kirjoittaja
työskentelee tutkijana Suomen ympäristökeskuksen Ympäristöpolitiikkakeskuksessa
ja on mukana TOKAT-hankkeessa.
Kuvat:
Petri Shemeikka