Harjoittelijana sateenvarjon suojissa

Vesa Arki, Johanna Koivunen ja Mirva Talusén

Mirva, Vesa ja Johanna

SADe-ohjelman projektit ovat laajoja ja vaativat tuekseen tuoreita näkökulmia. Siksi niissä riittää sopivaa puuhaa harjoittelijoille. Tänä kesänä kuumin peruna Elinympäristön tietopalveluiden osalta on Liiterin toteutus. Vesan tehtävät paikkatietoharjoittelijana keskittyvät Liiterin uuden tietosisällön tuottamiseen ja sisällössä ilmenneiden virheiden korjaamiseen. ”Tietosisällön muokkaamisen lisäksi olen päässyt seuraamaan ja osallistumaan Liiterin kehittämiseen ja Liiteriin eri toiminnallisuuksien testaamiseen. Näin olen paremmin ymmärtänyt kenelle palvelua tuotetaan ja myös minkälaista aineistoa tulevat käyttäjät tarvitsevat”, Vesa pohtii.

Elinympäristön tietopalveluista viestitään monella tavalla ja uusia tapoja ideoidaan koko ajan, jotta palvelut olisivat SADe-kauden loppuessa mahdollisimman laajassa käytössä.  Hankkeen viestintätehtävissä ollaan yhteyksissä moniin mielenkiintoisiin henkilöihin: esimerkiksi tämän blogin kirjoittajiin, ministeriöön, lehtien toimituksiin ja niin edelleen. ”Kosketuksiin työelämän realiteettien kanssa olen päässyt esimerkiksi näpytellessäni satoja sähköposteja, istuessani palavereissa ja myös ideoidessani sosiaalisen median sisältöjä”, kertoo viestintäharjoittelijana toimiva Johanna.

Harjoittelusta tukipuu opinnoille ja työuralle

Eräs tärkeimmistä opeista SYKEssä työskentelyn aikana on ollut sen ymmärtäminen, mitä haluaa vielä opiskeluistaan ammentaa. ”Paikkatietokursseille osallistun ehdottomasti, journalismin sivuaineeseen voisin yhdistää joitakin sosiaalisen median opintoja, ja markkinoinnin sivuaine olisi varmasti hyödyllinen viestintätehtävissäkin”, pohtii Johanna. ”Työ on antanut myös uutta motivaatiota opiskella maantieteen lisäksi SQL- ja Python- kielien perusteita sekä lisää tilastotiedettä. Tuntuukin siltä, että paikkatietotöissä on hyvä omata erittäin monipuolinen taito- ja tietotausta”, lisää Vesa.

Kaikkea tietoa ei kuitenkaan kannata pyrkiä opiskeluista kahmimaan. ”Koska keskuksessamme keski-ikä on melko alhainen, olen tajunnut sen, ettei valmistuminen tarkoita sitä että olisi valmis, täydellinen työntekijä jolla on vastaus kaikkeen. Oppiminen kaikeksi onneksi jatkuu töissä”, tuumii Mirva, jonka kesäpesti SYKEssä on venähtänyt pian puolitoistavuotiseksi.

”Harjoittelun oppien syventämisen kannalta on ollut ideaalitilanne, että sain jatkaa harjoittelun jälkeen osa-aikaisena samoissa tehtävissä ja seuraavana kesänä siirtyä toisiin tehtäviin. Työstä, työpaikasta ja itsestään työntekijänä on näin oppinut mahdollisimman paljon,” Mirva kertoo. Monella vakituisella sykeläisellä on takanaan ura, joka on alkanut juuri harjoittelusta.

Kuvat: Lotta Haapaniemi

Harjoittelijoille on SYKEssä annettu riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia tutustua uusiin asioihin. Tehtävät ovat olleet sopivan vastuullisia, mikä edesauttaa motivaation pysymistä korkealla. ”Liiterin nopea edistyminen on pitänyt huolen siitä, että tekemistä on riittänyt”, Vesa kertoo tyytyväisenä. Myös ympäristöpolitiikkakeskuksen henki on ollut suuri voimavara harjoitteluaan suorittaville: uudet tulokkaat otetaan avosylin vastaan, apua saa kaikilta ja innokas ote työhön tarttuu.

Harjoittelun työnantajana SYKE on ollut ykkösluokkaa, sillä alan tutkimusta ja ajankohtaista keskustelua pääsee seuraamaan aitiopaikalta. Samaan aikaan on sekä kartuttanut ymmärrystä valtion tutkimuslaitosten tehtävistä että alkanut hahmottaa paremmin ministeriöiden roolia omalla hallinnonalallaan. Siksi SYKEstä on saanut valtiolla työskentelyyn hyvän näkövinkkelin. Isolla työnantajalla on ison työnantajan edut: esimerkiksi kiinnostavaa koulutusta sekä seminaareja on tarjolla koko ajan, ja talo tarjoaa paljon virkistäytymismahdollisuuksia – esimerkiksi muutaman kanootin. SYKEssä ja SADe-projektien parissa on ollut erittäin mukava harjoitella työelämää, ja onneksi urakka jatkuu vielä!

Kirjoittajat toimivat harjoittelijoina Suomen ympäristökeskuksessa SADe-ohjelman projekteissa. Vesan tehtävät keskittyvät tietopalvelu Liiterin paikkatietoasioihin ja hän opiskelee maantiedettä Turun yliopistossa. Johannan tehtävät liittyvät viestintään ja hän opiskelee ympäristön ja alueiden politiikkaa Tampereen yliopistossa. Mirva aloitti viestintäharjoittelijana kesällä 2013 ja siirtyi kesän 2014 alussa ympäristöpolitiikkakeskuksen tutkimussihteeriksi. Hän tekee maisteriopintojaan Aalto-yliopiston Managing Spatial Change –ohjelmassa.

SADe-palvelut tuulivoimalarakentamisessa

Johanna Koivunen 

Tutkin opintoihini liittyvässä tutkielmassa, millaisia haasteita tuulivoimalarakentamiseen liittyy. Tapaustutkimus keskittyi Huittisissa sijaitseviin Pahkionvuoren tuulivoimaloihin, jotka perusti 16 maatalousyrittäjän yhtiö. Aineisto koostui kolmen tuulivoimaprojektissa vahvasti mukana olleen osakkaan haastattelusta. Haastatellut kokivat voimalarakentamisen haasteiksi muun muassa pitkän ajallisen keston ja valitusprosessit, jotka pitkittivät rakentamisen aloitusta vuosilla.

Pahkionvuoren tuulivoimalat.

Rakentamista edeltävien lupien hakeminen ja muut paperityöt sujuivat haastateltavien mukaan melko sujuvasti. Työmäärää voisi varmasti kuitenkin keventää, jotta prosessista saataisiin tehokkaampi. Tämä herätti minut pohtimaan, miten SADe-ohjelman eri palvelut voisivat hyödyttää tuulivoimalarakentamista ja erityisesti siihen ryhtyvää yksityishenkilöä. Tässä muutamia ehdotuksia:

1. Tuulivoimarakentamista suunnitteleva voi ensi vuoden alusta alkaen etsiä tietoa potentiaalisesta alueesta rakenteilla olevan tieto- ja analyysipalvelu Liiterin avulla. Liiterin tietovarastossa on informaatiota muun muassa alueen kaavoituksesta, luontokohteista, asumisesta ja luonnonsuojelusta. Viranomainen taas voi käyttää tietovarastoa hyödykseen tuulivoimalan rakentamista koskevissa lupapäätöksissä ja muussa alueen maankäytön suunnittelussa.

2. Näkemyksiä tuulivoiman soveltuvuudesta alueelle voi kartoittaa Harava-kyselyn avulla kaikilta kunnan asukkailta. Haravalla voi selvittää esimerkiksi paikkoja, joihin halutaan tai ehdottomasti ei haluta tuulivoimaa, tai kerätä kommentteja tehdyistä suunnitelmista. Tietoa voi varastoida ja hyödyntää pitkällä aikavälillä ja näin helpottaa seuraavan uusiutuvan energian rakentamisesta innostuneen urakkaa!

3. Kansalaisia voi kuulla myös käynnistämällä keskustelun otakantaa.fi-palvelussa, jossa kuka tahansa voi kommentoida ja kysellä hankkeesta ja jakaa arvokkaita mielipiteitä.

4. Rakennusluvan voimalalle voi hakea verkossa Lupapisteen kautta. Sen kautta onnistuvat myös neuvonpidot viranomaisen kanssa. Myös ympäristöluvan hakeminen muuttuu sähköiseksi, kuten mahdollisen vesiluvankin.

5. Tarkkailijan avulla kuntalaiset saavat tietoa kunnan julkaisemista tuulivoimasuunnitelmista sekä voimalahankkeiden etenemisestä.

Tuulivoima lisääntyy. Tuulivoiman tuotanto ja kapasiteetti. Lähde: VTT.

Tuulivoiman ja muun uusiutuvan energian rakentaminen on kasvussa. Taloudellisten kannustimien toimimisen lisäksi on tärkeää, että prosessin lupa- ja muut asiointikäytännöt sujuvat. Sähköiset asiointipalvelut helpottavat hankkeen valmistelua ja mahdollistavat entistä perusteellisemman osallistumisprosessin. Taitava avoin tiedottaminen puolestaan edistää positiivista suhtautumista rakentamiseen. Vaikka tutkimassani Pahkionvuoren tapauksessa asiointi oli sujuvaa perinteisinkin menetelmin, olisi mahtavaa tietää, mitä kaikkea lisäarvoa sähköiset palvelut olisivat tuoneet, ja kuinka paljon entistä avoimempi menettely lyhentäisi prosessia valitustenkin osalta.

Mielestäni on hyödyllistä laajentaa mielikuvaa siitä, millaisissa prosesseissa SADe-palveluja voidaan käyttää yhä kokonaisvaltaisemmin. Voisiko kaikista SADe-palveluista muodostaa erilaisille toimijoille helposti löydettäviä kokonaisuuksia ja esimerkkejä palveluiden käytöstä, jotta ne hyödyttäisivät mahdollisimman laajaa käyttäjäkuntaa jatkossakin?

Kirjoittaja opiskelee Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa ympäristön ja alueiden politiikkaa ja on tällä hetkellä korkeakouluharjoittelijana Suomen ympäristökeskuksessa SADe-tiimissä.