torstai 17. joulukuuta 2015

Joulu alkaa olla ovella – rauhoitutaan hetkeksi ja jatketaan ensi vuonna!

Liiteri-porukka joulutunnelmissa. 
Kuvaaja: Konsta Hellsten

Elinympäristön tietopalveluiden vuosi 2015 on tulossa päätökseen ja SADe-porukka on hiljentymässä joulun viettoon. Vuosi on ollut erittäin antoisa ja tuottoisa. Vuodessa mieleenpainuvinta on ollut Liiterin julkaisu ja menestyksekäs käyttöönotto.

Vuonna 2009 alkunsa saanut SADe-ohjelma tulee päätökseensä vuodenvaihteessa. Ohjelmassa toteutetut Elinympäristön tietopalvelut Tarkkailija, Harava ja Liiteri ovat vakiintuneet käyttöön ja ohjelman päättymisestä huolimatta palvelevat edelleen tulevaisuudessakin keskeisinä elinympäristön tietopalveluina. Sateen varjolla -blogista voi jatkossakin lukea Elinympäristön tietopalveluiden kuulumisia. Haluamme kiittää yhteistyökumppaneitamme hyvästä ja hienosta yhteistyöstä!

perjantai 11. joulukuuta 2015

Hukkatiloja ja yhdistäviä tekoja - kansalaisten omaehtoinen organisoituminen mahdollisuutena kaupunkien kehittämiseen

Mikko Kyrönviita

Hukkatila ry on tamperelainen vuonna 2011 perustettu kaupunkikulttuuriyhdistys. Yhdistys sai alkunsa kaveriporukasta, jossa kaikki olivat jo pidemmän aikaa pohtineet erilaisia tapoja, joilla voisivat konkreettisesti ja rakentavalla tavalla vaikuttaa oman ympäristönsä ja kotikaupunkinsa kehittämiseen.

Hukkatila ry:n toiminta koostuu kaikille avoimista matalan osallistumiskynnyksen tapahtumista, joissa hyödynnetään arkisiksi ja useimmiten itsestään selviksi koettuja tiloja. Erilaisten tilojen uusilla ja yllättävillä, väliaikaisilla käyttötavoilla pyritään lisäämään kaupunkitilan käyttömahdollisuuksia ja joustavuutta. Näin voidaan myös hyödyntää olemassa olevia resursseja aiempaa tehokkaammin ja tavanomaisesta poikkeavan käytön myötä luoda uudenlaisia kohtaamispaikkoja ja vuorovaikutusta. Tapahtumat ja väliaikaiskäytöt ovat myös erinomainen tapa havainnollistaa kaupunkitilan mahdollisuuksia ja kiinnittää huomiota epäkohtiin.
Keijo esiintymässä Takaterassilla Finlaysonin alueella. Takaterassi-projekti toteutettiin yhteistyössä TR1- ja Rupriikki -museoiden kanssa. (kuva Mikko Kyrönviita)
Toimintamalleja on monenlaisia, mutta pääasiassa Hukkatila ry:n projekteissa on toteutettu keikkoja ja muita esityksiä, elokuvailtoja, kahviloita, kirppareita, keskustelutilaisuuksia ja työpajoja sekä pyöräretkiä. Kestoltaan nämä ovat vaihdelleet muutamasta tunnista usean kuukauden mittaisiin tapahtumakokonaisuuksiin, joiden toteuttamiseen on yhteistyössä osallistunut useita eri henkilöitä, tahoja ja muita toimijoita. Tilallisen haltuunoton lisäksi tapahtumien tarkoituksena onkin luoda konkreettisia mahdollisuuksia tekemiseen ja osallistumiseen, joilla on keskeinen merkitys arjen ja oman ympäristön mielekkääksi kokemisessa sekä vastuullisessa toimijuudessa.

Väliaikaiskäytöt voivatkin olla hyvä tapa lisätä sosiaalista vaurautta ja kansalaisten vaikuttamisen keinoja kaupunkien ja palveluiden kehittämisen yhteydessä. Hallinnosta käsin luodut osallistumismenetelmät eivät tavoita kaikkia, eivätkä ne useinkaan kiinnosta kuin verrattain pientä, useimmiten asioista jo muutenkin perillä olevaa joukkoa.  Juuri väliaikaiskäytöillä syntyy uusia julkisia tiloja, jotka tukevat yhteistoiminnallisia käytäntöjä ja kansalaislähtöistä, alhaalta ylös suuntautunutta lähestymistapaa kaupunkien kehittämiseen (Lehtovuori & Ruoppila 2012, 48).
Pingisjazzit Tampereen rautatieaseman tunneliss: lämmintä ja tyhjää tilaa muutamaa ruuhkahuippua lukuun ottamatta: (kuva Heini Ylijoki)
Kaupunkitilan haltuunottoon ja kehittämiseen sekä uudenlaisten palvelu- ja toimintamuotojen luomiseen ja sääntelyn purkuun tähtäävä kansalaisten omaehtoinen organisoituminen on Suomessa viime vuosina lisääntynyt. Niin sanottu neljäs sektori eli kansalaistoiminta, joka organisoituu perinteisen järjestötoiminnan ulkopuolella, on ottamassa tähän asti edustukselliselle päätöksenteolle, julkisvallalle ja kolmannelle sektorille kuuluneita tehtäviä itselleen (Kaupunkiaktivismi metropolinvoimavarana -hanke 2015).

Vaikka ilmiö ei ole Suomessakaan enää aivan uusi, niin hallinnossa ei usein osata reagoida kansalaisten lisääntyneeseen proaktiivisuuteen. Positiivisia esimerkkejäkin toki on erityisesti kaupunkisuunnitteluun ja kaavoitukseen liittyen, mutta toimintaan ja nopeaan reagointiin perustuvan kaupunkiaktivismin myötä julkinen hallinto hitaine lupa- ja normikäytäntöineen näyttäytyy hyvin joustamattomana, kun tapoja tai ymmärrystä kansalaisten omaehtoisen toiminnan tukemiseen ja mahdollistamiseen ei ole. Tosin viranhaltijat ja viranomaiset ovat monta kertaa myös aidosti uudessa tilanteessa, jossa he eivät välttämättä tiedä mitä tehdä, vaikka haluaisivatkin auttaa. Tällöin toimitaan kuitenkin usein ennemmin ”vanhan kaavan” mukaan kuin otettaisiin ”riski” ja sovittaisiin yhdessä uusista toimintatavoista ja vastuiden jakautumisesta.
Tyhjillään ollut Aspinniemi Näsijärven rannassa muuttui Kesäsiirtolaksi vuonna 2012. (kuva Liina Luoma)
Hukkatila ry:n ja muiden vastaavien kaupunkiaktivistien toiminnasta voisi monin paikoin olla hyötyä hallinnon ja kaupunkien tavoitteiden kannalta. Kaupunkiaktivisteilla on useimmiten erittäin hyvä käsitys toimintaolosuhteista sekä eri alojen toimijoista ja tekijöistä aina ruohonjuuritasolta laajemmalle, koko kaupungin käsittävälle strategiselle tasolle saakka. He myös näkevät näiden eri tasojen yhteydet ja vaikutukset toisiinsa hyvin konkreettisesti. Aktivisteilla on paljon tietoa ja kokemusta, joka täydentäisi erinomaisesti esimerkiksi suunnittelijoiden ja muiden kaupunkikehittämisen parissa toimivien tahojen osaamista. Lisäksi kaupunkiaktivistit voisivat toimia linkkinä niihin kaupunkilaisiin ja ruohonjuuritason toimijoihin, joita ei tavoiteta kaupunginosayhdistysten tyyppisten perinteisten organisaatioiden eikä kaupungin virallisten osallistumiskanavien kautta (Hukkatila ry:n haastattelu Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana-hankkeessa, 2015).

Asukkaiden, paikallisten aktiivien sekä kolmannen ja neljännen sektorin toimijoiden tietotaitoa ja voimavaroja voitaisiin kaupunkisuunnittelussa ja -kehittämisessä hyödyntää paljon nykyistä laajemmin. Näin luotaisiin parempia edellytyksiä kestävän ympäristön sekä osallisuuden ja demokratian toteutumiselle.

Kirjoittaja on Aalto-yliopistossa taiteen maisteriopintojaan viimeistelevä aluetieteilijä, joka toimii kaupunkiaktivistina Hukkatila ry:ssä ja virkamiehenä Porin kaupunkisuunnittelussa. Lue lisää Hukkatila ry:stä.

Lähde: Lehtovuori, P. & Ruoppila, S. 2012. Temporary Uses as Means of Experimental Urban Planning. Serbian Architectural Journal SAJ 4:1, s. 29–53.