Outi Koskenniemi, vanhempi suunnittelija, Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Vuoden 2021 alusta lähtien kunnilla on ollut mahdollisuus
saada Yleiskaavapalvelu
ilmaiseksi sisäiseen käyttöön. SYKE tarjoaa ainutlaatuisen paikkatietoaineiston,
joka sisältää yleiskaavoista kaavatilanteen karttayhdelmät, hakemistokartat eri
kaavojen keskeisimmillä ominaisuustiedoilla sekä kaavamerkinnät ja -määräykset.
Kunnat yleiskaavoittavat - miksi tarvitaan muiden tuottamaa
kaavadataa?
Kunta vastaa yleiskaavoituksesta omalla alueellaan ja prosessissa syntyvä tieto on kunnan hallussa. Lisäksi muut kaavaprosessiin osallistuvat toimijat tuottavat tietoa, kuten hallinto-oikeudet valitusvaiheessa. Periaatteessa työnjako on selvä ja eri osapuolten välillä on tiedonvaihtoa. Luotettavan kokonaiskuvan muodostaminen on kuitenkin haastavaa, koska aineistojen reitit ja muodot sekä tiedonkulun tavat ovat vakiintumattomia.
Suomessa ei toistaiseksi ole valtakunnallista kaavarekisteriä, johon aineisto
kertyisi säännellysti ja määrämuotoisena. Esimerkiksi kuntien rajalla maankäytön
ohjauksessa olisi tärkeää nähdä yleiskaavoituksen tilanne. Käytännössä on ollut
vaikeaa selvittää, millainen yleiskaava tietyllä alueella on voimassa – ja
sehän vähentää kaavoituksen vaikuttavuutta. Miten yhteiskunnan eri toimijat voivat
edistää kaavoituksen toteutumista, jolleivät edes tiedä, kuinka kunta on
halunnut yleiskaavoilla maankäyttöä ohjata?
Yleiskaavapalvelu avuksi
Kaavatiedolle on jatkuva tarve, joten SYKE on vuosien varrella kehittänyt valtakunnallisia tietovarantoja. Vanhan rakennuslain mukaisesti vahvistetuista yleiskaavoista luotiin 1990-luvun lopulla aineisto ympäristöhallinnon käyttöön alueidenkäytön tehtävien tueksi. ELY-keskuksilla on käytössään GISALU-järjestelmä, johon ne voivat tallentaa kuntakaavoituksen ja kulttuuriympäristön paikkatietoja, niistä yhtenä aineistona oli aiemmin maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavat. Em. aineistojen valtakunnallisesta ylläpidosta on luovuttu, mutta ne hyödynnettiin vuonna 2013 pohjatietoina uuden Yleiskaavapalvelun toteutuksessa. Kaavatilanteen pitäminen ajantasalla perustuu yhteistyöhön kuntien ja ELY-keskusten kanssa. Kaavatietojen toimittaminen SYKEen ei ole pakollista, mutta käytännössä tiedonkeruu pyörii kattavasti koko maasta. Kiitokset aktiivisuudesta kentälle, apu on välttämätöntä!
Kaavat kootaan neljä kertaa vuodessa Yleiskaavapalveluun,
etupainotteisesti jo hyväksymisen jälkeen. Uutta päätöstä oikaisukehotuksen
jälkeen tai valitusprosessin lopputulosta ei jäädä odottamaan, mutta niistä
pyritään saamaan myöhemmin tietoa, jotta aineistoa voidaan korjata.
Lainvoimaisen kaavatilanteen saaminen on toki tavoitteena, mutta muutoksenhaku
yleiskaavasta saattaa kestää useita vuosia eikä jälkikäteen aina muisteta
ilmoittaa hallinto-oikeuksien ratkaisuista.
Miten kunta saa yleiskaava-aineiston käyttöönsä?
Yleiskaava-aineisto on käytettävissä rajapinnalla, joka kunnassa kytketään omaan paikkatietojärjestelmään. Riittää ottaa yhteyttä SYKEn alueidenkäytön tietojärjestelmien neuvontaan palvelunimi@syke.fi [palvelunimi=alu_tuki], josta toimitetaan sopimus ja annetaan tunnukset. Vuosimaksu riippuu käyttöoikeuden laajuudesta: kuntaorganisaation sisäisesti käyttö on ilmaista, kunhan aineisto on rajattu kunnan omalle alueelle. Myös muun käytön hinnoittelu on kunnille edullinen, koska aineiston ylläpito on kiinni kunnista saatavista kaavatiedoista. Pelkkä katselukäyttö on mahdollista myös Elinympäristön tietopalvelu Liiterissä sen sopimusasiakkaille.
Käyttö
kannattaa aloittaa maksuttomalla sopimuksella, jolloin
yleiskaava-aineistoa voi ensin kokeilla sisäisesti. Kunnat ovat ostaneet
laajempia käyttöoikeuksia mm. tilanteissa, joissa on tarve näyttää yleiskaavoja
asukkaille ulkoisissa karttapalveluissa tai sisäisissä järjestelmissä halutaan
tietää myös naapurikuntien kaavatilanne. Mitä enemmän Yleiskaavapalvelua
käytetään, sitä paremmin puutteista ja virheistä saadaan vinkkejä SYKEen ja
aineiston laatu paranee.
 |
Yleiskaavat tarjotaan WMS-palveluna (rasterikuva) ja hakemistokartta WFS-palveluna. Hakemistokartta kuvaa yleiskaavatilannetta ja sisältää keskeiset ominaisuustiedot kaavoista. Siihen on linkitetty myös kaavamerkinnät ja -määräykset pdf-tiedostoina. © Suomen ympäristökeskuksen Yleiskaavapalvelu, 30.10.2019.
Tulevaisuuden tavoitteena yhteinen ja virallinen kaavatietojärjestelmä
Kunpa viimein saataisiin valtakuntaan oikea kaavarekisteri! Jo vuosikymmeniä on viritelty erilaisia hätäratkaisuja ja monet organisaatiot hukanneet resursseja päällekkäiseen työhön, mutta käytännössä vakiintunutta ja säädeltyä systeemiä ei ole. SYKEn Yleiskaavapalvelussa päivittäinen työ on hyvin kaukana siitä ideaalista, miten data itsestään virtaa yhtenäisillä tietomalleilla rajapintojen kautta. Kuitenkin vallitsee melko pitkälti yhteisymmärrys siitä, mitkä ovat keskeisimmät tarvittavat kaavatiedot, mihin olisi kustannustehokasta satsata ja millainen työnjako toimii organisaatioiden välillä.
Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen valmistelussa ympäristöministeriö on käynnistänyt alueidenkäytön suunnitelmatietovarannon toteuttamisen osana Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää. Ehkä vielä koen sen päivän, että nostan jalat työpöydälle ja ihastellen seuraan kuinka kaavatiedot solisevat paikasta toiseen…
Kirjoittaja on Yleiskaavapalvelun vastaava ja työskentelee vanhempana
suunnittelijana Suomen ympäristökeskuksen Ympäristöpolitiikkakeskuksessa.
Kokemusta ja näkemystäkin kaavojen numeeristen aineistojen parissa on kertynyt
1990-luvun puolivälistä lähtien.
Yleiskaavapalvelun perustamisvaiheesta ovat kertoneet aiemmin Sanna
Mäyrä ja Jenni Markkanen vuonna 2014 ja Eino
Jaskari 2015 sekä Päivi Malmi 2015.
