maanantai 27. toukokuuta 2013

Vuorovaikutteinen ja osallistava suunnittelu osaksi Porin Yyterinniemen kehittämistä


Kirsi-Maria Viljanen

Porissa Yyterinniemen alueella on käynnistynyt oikeusvaikutteinen osayleiskaavan valmistelu. Sen tarkoituksena on yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteen sovittaminen. Osayleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi.

Osayleiskaavatyön tavoitteena on hyödyntää alueen asiantuntemusta ja ottaa asukkaat, yritykset ja toimijat mukaan vuorovaikutteiseen suunnitteluun. Asukkaiden osallistuminen suunnittelun alkumetreillä on ollut aktiivista, sillä kaikilla on yhteinen päämäärä: halu kehittää omaa asuinaluettaan elinvoimaiseksi ja viihtyisäksi.

Osallistumismenetelmät testissä Yyterinniemen suunnittelussa

Yyterinniemi on monipuolinen luonnonarvojen, asumisen, teollisuuden ja matkailun muodostama kokonaisuus kantakaupungin luoteispuolella sijaitsevalla niemellä. Suunnittelualue rajoittuu koillisessa pohjoismaiden suurimpaan jokisuistoon, Kokemäensuistoon ja lounaassa Yyterin dyynialueeseen sekä Preiviikinlahteen. Yyterinniemen suisto, Preiviikinlahti ja niiden väliin jäävä Yyterinniemi muodostavat kansainvälisesti arvokkaan luontotyyppialueen, johon on keskittynyt linnustollisesti, kasvistollisesti, geologisesti ja maisemallisesti arvokkaiden alueiden monimuotoinen mosaiikki. Luontoarvot on tunnustettu Natura-alueen statuksella. Yyterinniemi on myös tunnettu virkistys-, loma- ja matkailukohde. Erityisesti alue on tunnettu Yyterin sannoista, joka on noin kolme kilometriä pitkä yhtenäinen ja aktiivinen dyynialue.

Yyterinniemen monipuolisten alueiden ja toimintojen yhteensovittamisessa on haasteita. Toimintojen sovittamiseksi suunnittelualueelle toimivaksi ja yhtenäiseksi kokonaisuudeksi tarvitaan alueen asiantuntemus mukaan suunnitteluun. Vuorovaikutusta paikallisten asukkaiden, yritysten ja toimijoiden kanssa toteutetaan kaavatyön edetessä monien menetelmien avulla. Karttapohjainen Harava-kysely on yksi vuorovaikutusta helpottavista välineistä.

Suunnittelun alkuvaiheessa järjestimme ryhmätyöskentelyyn perustuvan yleisötilaisuuden, jossa asukkaat, toimijat ja yrittäjät saivat visioida Yyterinniemen tulevaisuutta. Myöhemmin keväällä 2013 järjestettiin toinen yleisötilaisuus, joka keskittyi aihefoorumityöskentelyyn. Foorumityöskentelyssä suunnittelualue jaettiin neljään toiminnalliseen osa-alueeseen, joihin asukkaat, toimijat ja yrittäjät sijoittuivat omien intressiensä perusteella. Alueryhmissä pohdittiin kunkin alueen kehittämiseen liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä ja ratkottiin ongelmakohtia. Keskustelu karkasi monesti hyvin yksityiskohtaiseksi, mutta juuri tätä kautta syntyy ideoita yleiskaavatyön pohjaksi. Foorumityömenetelmä vaikuttaa kokonaisuudessaan toimivalta, mutta kehitettävää löytyy ryhmätyöskentelyn organisoinnissa ja suunnittelussa.

Yyterinniemen suunnittelualue.
Suurenna kuva klikkaamalla sitä.
Yyterinniemen suunnittelualue jaettiin seuraaviin alueryhmiin:  
1. a) Yyteri ja Selkämeren kansallispuisto 
Virkistys/suojelu, liikkuminen  
    b) Preiviikinlahti
Virkistys/suojelu, veneily, liikkuminen, ruoppaus, läjitys 
2. Mäntyluodon satama ja teollisuus
Iso infrastruktuuri
3. Taajamatoiminnat
Asuminen, palvelut, yhteydet
4. Kokemäenjoen suisto
Virkistys/suojelu, tulvariskit, veneily, liikkuminen, ruoppaus, läjitys.

Lue lisää Porin Yyterinniemen suunnittelusta Porin kaupunkisuunnittelun internet-sivuilta.

Suunnittelun edetessä tulemme järjestämään lisää tilaisuuksia, joissa vuorovaikutuksella on suuri merkitys. Kehitämme vuorovaikutusmenetelmiä eteenpäin ja toivomme tulokseksi konkreettisia toimenpiteitä Yyterinniemen kehittämiseksi.

Harava-kyselyn avulla kannustamme asukkaita, yrittäjiä ja toimijoita mukaan Yyterinniemen suunnitteluun. Haluamme kyselyn avulla selvittää mm. missä sijaitsevat Yyterinniemen hienot paikat, mikä kaipaa kohentamista, kuinka hyvin suunnittelualueella on otettu huomioon eri ihmisten ja ihmisryhmien tarpeet sekä mitä ja ketä varten rakennetaan. Saatua aineistoa jatkojalostetaan paikkatieto- ja tilastoanalyysein, jolloin pystymme tarkastelemaan, miten saadut vastaukset sijoittuvat esimerkiksi suhteessa alueen maankäyttöön. Analysoituja tuloksia hyödynnetään osayleiskaavatyössä. Harava-kysely on avoinna 18.8.2013 asti Porin kaupunkisuunnittelun internet-sivuilla.

Koska karttapohjainen kyselypalvelu on suunnittelukäytössämme ensimmäistä kertaa, tiedotimme kyselystä monipuolisesti. Lisäksi järjestimme tilaisuuden, jossa oli mahdollisuus saada opastusta kyselyn vastaamiseen. Rohkaisimme nuoria vaikuttamaan ympäristönsä kehittämiseen kertomalla Yyterinniemen suunnittelusta Meri-Porin koulussa ja lukiossa sekä opastamalla oppilaita Harava-kyselyn vastaamisessa. Toivomme, että kysely on tavoittanut mahdollisimman monta alueen kehittämisestä kiinnostunutta ja saamme idearikkaita tuloksia. Lisäksi on hienoa nähdä millaista lisäarvoa uusi karttapohjainen vaikuttamisen väline tuottaa kaupunkisuunnittelulle.

Kirjoittaja toimii Porin kaupunkisuunnittelussa yhdyskuntasuunnittelijana.

maanantai 20. toukokuuta 2013

Läpinäkyvyyttä verovarojen käyttöön osallistuvalla budjetoinnilla

Heini Oikkonen

Mihin veronmaksajan rahat menevät? Mitä tapahtuu, kun rahoittaja pääsee päättämään rahojen käytöstä? Harkittua rahankäyttöä ja palveluja kaikenlaisille kansalaisille – näin Helsingin kaupunginkirjaston osallistuvan budjetoinnin pilottihankkeessa, joka järjestettiin syksyllä 2012 yhteistyössä Avanto insight Oy:n ja Emobit Oy:n kanssa. Kokeilun tavoitteena oli antaa kirjaston käyttäjien päättää, miten 100 000 euroa kirjaston kehittämisrahaa tulisi käyttää. Valittujen kohteiden tuli liittyä tulevan keskustakirjaston kehittämiseen.

Käyttäjille annettiin valittavaksi kahdeksan erilaista projektia tai tapahtumaa, jotka perustuivat aiemmin vuoden aikana kerättyihin kirjaston käyttäjien unelmiin. Äänestyksen tuloksena päätettiin toteuttaa neljä projektia: digikulttuuriin keskittyvä kaupunkiverstas, lapsille ja perheille suunnattu satusynttäripalvelu, Suvanto eli hiljentymiseen ja rentoutumiseen keskittyvä tapahtuma sekä Lost & Found -kirjallisuussarja entisistä ja nykyisistä klassikkokirjailijoista. Projektit aloitetaan kuluvan vuoden aikana ja esimerkiksi kaupunkiverstaaseen kuuluvaa 3D-tulostinta voi kokeilla heti Lasipalatsin Kohtaamispaikalla.

Osallistuvan budjetoinnin kokeilu toteutettiin Sitran tuella, joka oli hyödyntänyt metodia aiemmin Uusi demokratia -foorumillaan. Helsingin kaupunginkirjaston toteutus oli kuitenkin ensimmäinen Suomessa, johon saattoi osallistua kuka tahansa, joko verkossa unelmoiden tai yhdessä muiden kansalaisten kanssa kasvokkain keskustellen.


Lokakuussa 2012 järjestettiin kolme työpajaa, joihin osallistui yhteensä noin 30 henkeä. Osallistujista moni oli mukana oman työnsä tai harrastuneisuutensa perusteella. Osallistujien määrä jäi tavoitetta alhaisemmaksi, vaikka tiedotus onnistui hyvin. Kuten yksi osallistujista totesi, osallistuva budjetointi kuulostaa siltä, että osallistuakseen pitää olla akateemikko. Maailmalla osallistuva budjetointi on sen sijaan koettu helposti lähestyttäväksi ja hallinnon läpinäkyvyyttä parantavaksi toimintatavaksi. Erinomaisia tuloksia on saatu esimerkiksi mobiiliteknologian hyödyntämisestä osana osallistuvaa budjetointia sekä veronmaksuhalukkuuden lisääntymisestä. Parhaimmillaan verokertymä 16-kertaistui Kongon Ibandassa toteutetussa osallistuvan budjetoinnin hankkeessa.

Osallistuva budjetointi on demokraattisen keskustelun ja päätöksenteon prosessi, johon osallistuvat ovat mukana vastuullisessa, vaikutuksiltaan merkittävässä toiminnassa. Osallistuva budjetointi parantaa demokraattisia mahdollisuuksia vaikuttaa omaan lähiympäristöön ja ympäröivään yhteiskuntaan. Osallistujien – ja järjestäjien – suhtautumista prosessiin muokkaa toisaalta rahan keskeisyys prosessissa. Työpajojen lisäksi projektissa toteutettiin kirjaston budjettidatan avaaminen openspending.org -alustalle. Rahaan liittyvän tiedon käsittely ja avaaminen koettiin kirjastossa haastavaksi ja sen tarpeellisuudesta keskusteltiin.

Maailmalla toteutetuissa osallistuvan budjetoinnin projekteissa on saatu tuloksia, joiden mukaan osallisuus ja päätöksenteon läpinäkyvyys parantaa veronmaksuhalukkuuden lisäksi paikallishallinnon ja valtion välistä yhteistyötä. Osallistuakseen osallistuvan budjetoinnin prosessiin ei tarvitse olla akateemikko, mutta rahasta päättämiseen, puhumiseen ja tiedon jakamiseen pitää suhtautua positiivisesti. Useimmat osallistujat halusivat työpajoissa keskustella siitä, millä perusteella toteutettava projekti valitaan. Äänestyksen voittajaksi valikoituneet projektit eivät välttämättä hyödyttäneet osallistujia itseään, vaan ne koettiin joko kirjaston toiminnalle tulevaisuuden kannalta parhaaksi tai tärkeiksi muille kirjaston käyttäjille. Osallistuvan budjetoinnin tuloksena oli moniääninen, hyvin perusteltu ja käyttäjien tarpeiden mukainen kokonaisuus.

Kirjoittaja työskentelee suunnittelijana Helsingin kaupunginkirjastossa.


Lisätietoja keskustakirjaston hankkeesta sekä osallistuvasta budjetoinnista löydät osoitteista http://keskustakirjasto.fi/osallistuvabudjetointi, http://osallistuvabudjetointi.fi/ sekä http://openspending.org/helsinki_city_library_2009_2011_1.

tiistai 14. toukokuuta 2013

Miten käsitellä Haravan tuottamaa aineistoa? – Rohkeutta analysointiin


Nora Fagerholm & Niina Käyhkö


Kevään aikana avautuu useampi Harava-kysely ja parhaillaan moni pilottiorganisaatio valmistelee ja viimeistelee kyselyään julkaisukuntoon. Toteutuksen pohtiminen on tärkeää, sillä huolellisesti mietityt kysymykset ja punnitseminen erilaisten vastausvaihtoehtojen välillä ei ole hukkaan heitettyä aikaa. Se vaikuttaa olennaisesti kertyneen aineiston analyysiin ja tulkintaan.

Harava-aineistolle on monenlaisia analyysivaihtoehtoja ja kertyneen aineiston rikkaus saattaa olla yllättävää. Syntyvä aineisto koostuu kyselyn kuvailutiedoista, vastaajille esitetyistä taustakysymyksistä ja muista aiheeseen liittyvistä teemakysymyksistä. Monissa kyselyissä teemoitetut kysymykset ovat joko sijaintiin liittyviä spatiaalisia kysymyksiä tai yleisesti alueeseen ja aiheeseen liittyviä kysymyksiä.  Sijaintiin kytkeytyvistä, kartalle merkittävistä paikkatietokysymyksistä syntyy Harava-kyselyiden ydinaineisto. Tietokantaan tallennettuina nämä kaikki aineistot yhdessä muodostavat kyselyn laatijoille haastavan mutta hyvin mielenkiintoisen tietovarannon. Mitä kaikkea aineistosta voikaan saada irti? 

Aineiston analysoinnin peruslähtökohtana on siihen tutustuminen. Minkälainen on vastaajien profiili, milloin kyselyyn on vastattu? Minkälaista kertynyt aineisto on kartalla esitettynä ja erilaisten teemojen tai taustatietojen mukaan tarkasteltuna? Onko kyselyn kattamalla alueella paikkoja, joihin kartoitetut pisteet tuntuvat useimmiten kerääntyvän? Entä missä näyttää olevan eniten piirrettyjä reittejä? Kyselyaineiston kuvailu tilastollisten menetelmien avulla ja paikkatietoaineistojen visualisoiminen kartalle vastaavat näihin peruskysymyksiin erinomaisesti. Yhden kartalle merkityn teeman visualisoiminen eri taustatietomuuttujien tai niihin kytkeytyvien selittävien tietojen mukaan tuottaa jo useamman karttaesityksen.

Näiden lisäksi teemojen välisillä päällekkäis- ja naapuruusanalyyseilla on mahdollista tarkastella, miten vastukset liittyvät fyysiseen ympäristöön, kuten vaikkapa maankäyttöön, viheralueisiin tai liikenneverkkoon. Näin saadaan esimerkiksi vastaus kysymyksiin millä viheralueilla on eniten positiivisia kommentteja, miksi tietyt kulkureitit ovat suositumpia kuin toiset, tai vaikkapa kuinka kaukana tieverkostosta kehittämiskohteet sijaitsevat.

Paikkatietomenetelmät tarjoavat kuitenkin myös huomattavasti pidemmälle meneviä ja monenlaisia innostavia mahdollisuuksia analyyseihin. Harava-karttakyselyn avulla on nimenomaan tarkoitus tuottaa spatiaalista aineistoa osallistamisen kautta ja siksi näitä paikkatiedon analyysimahdollisuuksia olisi hyvä tarkastella avoimin mielin. Visuaalisen tarkastelun avuksi on mielenkiintoista tarkastella esimerkiksi pisteiden jakautumista kartoitusalueella tiheysanalyysin kautta. Mielenkiintoista voi myös olla selvittää millä alueilla aineistossa näkyvät päällekkäisten pisteiden, reittien tai alueiden keskittymät eli klusterit todellisuudessa sijaitsevat. Tähän vastauksen tarjoaa esimerkiksi hot spot -analyysi, joka kertoo tilastollisesti merkittävästä keskittymisestä. Lisäksi kartoitettujen kohteiden esiintymistä samoilla alueilla voi tarkastella vaikkapa korrelaation avulla.

Haravan käyttäjien ensisijaisena tavoitteena on toteuttaa aineiston analysointi mahdollisimman suoraviivaisesti ja tehokkaasti. Ymmärrettävää on, ettei resursseja välttämättä ole tarjolla uudenlaisten paikkatietoanalyysien opetteluun. Toisaalta aineiston tarkastelu ja analysointi ilman erillistä suunnitelmaa siitä, mihin kysymyksiin vastauksia oikeastaan halutaan, vie innostuneen haravoijan helposti mukanaan. Ratkaisuna on itse kyselyn huolellinen suunnittelu teeman ja toteutettavien analyysien näkökulmasta sekä rohkea tarttuminen kiinnostaviin (ehkä jopa muutamiin uutta oppimista vaativiin) paikkatietotyökaluihin. Rohkeasti siis analysoimaan!

FT Nora Fagerholm työskentelee tutkijatohtorina ja dosentti Niina Käyhkö geoinformatiikan yliopistonlehtorina Turun yliopiston Maantieteen ja geologian laitoksella.