torstai 20. joulukuuta 2018

Yhteistyöllä työkalut yhtenäisen maakuntakaavatiedon laadintaan ja julkaisuun

Lena Hallin-Pihlatie

Vuoden 2015 lopussa alkanut pääosin ympäristöministeriön rahoittama HAME-yhteistyöhanke on luonut ratkaisuja maakuntakaavatiedon käytettävyyden ja yhtenäisyyden parantamiseksi.

Yhteistyön tulokset
Osana HAME-hanketta maakuntien liitot ja SYKE ovat laatineet yhteisen tietokantapohjan maakuntakaavojen paikkatietoaineiston tuotantoa varten. Tietokantapohjaan on nyt vietävissä eri kaavoitusvaiheessa olevien maakuntakaavojen paikkatietokohteet sekä niihin liittyvät merkinnät, määräykset ja asiakirjat. Maakuntien liittojen tueksi on toteutettu työkalu tukemaan maakuntakaavojen laadintaa yhtenäiseen tietokantapohjaan sekä julkaisuympäristö, jota hyödyntäen maakuntien liitot voivat julkaista rajapintapalveluja maakuntakaavoistaan yhtenäisellä visualisoinnilla. Hankkeen aikana julkaistuihin WMS-palveluihin voi tutustua Liiteri-tietopalvelussa.

Kun maakuntakaava-aineistot ovat samassa tietokantarakenteessa, voidaan niistä julkaistuissa WMS-palveluissa kaavat visualisoida yhtenäisellä tavalla. Kuvassa näkyy maakuntakaavakohteita Uudenmaan ja Varsinais-Suomen liiton rajalla.
Yhteistyössä Paikkatietoalustan kanssa Maanmittauslaitoksen kehittämää Laatuvahtia on täydennetty työkalulla, jonka avulla HAME-tietokantaan vietyjen maakuntakaavojen paikkatietokohteiden tietosisältöä ja geometriaa voidaan tarkistaa (validoida), mikä auttaa maakuntien liittoja aineistojensa mahdollisten virheiden löytämisessä ja laadun parantamisessa.

Hanke toimii myös esimerkkinä siitä, että kansallisessa yhteistyöhankkeessa voidaan samalla edistää INSPIRE direktiivin velvoitteiden hoitamista, tässä tapauksessa muun muassa huomioimalla INSPIRE-direktiivin ’Suunnitellun maankäytön’ tietomallin tietorakenteita ja koodistoja kansallisessa tietomallissa.

HAME-hanke on pyrkinyt laatimaan tarvittavaa ohjeistusta ja järjestämään tarvittavaa koulutusta tuotosten käyttöönoton tueksi, joten uutta osaamista on varmasti karttunut kaikille yhteistyössä mukana oleville, mikä on keskeistä työn jatkuvuuden kannalta. 

Maakuntien liittojen paikkatietoväki on tuonut korvaamattoman lisäresurssin hankkeelle osallistumalla aktiivisesti työskentelyyn, muun muassa antamalla palautteensa ja testaamalla tuotoksia sekä osallistumalla työpajoihin.
Hankkeen suositukset

Hanke on pitkin matkaa laatinut ehdotuksia HAME-tuotosten ylläpidosta huolehtimisesta, tarvittavista prosesseista, tahojen välisistä vastuista ja rooleista. Jatkuvuuden varmistamiseksi HAME-projektiryhmä ehdottaakin, että Lounaistiedon maakuntien liittojen kanssa tekemä INSPIRE-sopimus laajennetaan jatkossa kattamaan myös HAME-hankkeen tuotoksia. Nykyisellään sopimus kattaa 16 liiton INSPIRE-velvoitteiden hoitamista, kuten WMS-palvelujen julkaisua, metatietojen laadintaa ja INSPIRE-mukaisen tiedostolatauspalvelun (ATOM) ylläpitoa. Ylläpito ei vielä kata HAME-tietokantaan vietyjä aineistoja ja rajapintapalveluja, eikä muita HAME-tuotoksia, kuten HAME-työkalua, tietokantapohjaa ja visualisointia. Jatkossa olisi suotavaa, että sopimus kattaisi kaikki 18 maakunnan liittoa näiden osalta. Sopimuksen olisi myös hyvä sisältää koordinointivastuu jatkokehitystarpeiden kartoittamiseksi ja yhteistyön jatkamiseksi mahdollisten uudistusten yli. Ylläpitokustannusten pienentämiseksi tulisi sopimuksen uusimisessa myös miettiä, voidaanko vanha sopimus osin korvata kokonaan HAME-tuotosten jakelulla ja ylläpidolla.

Olisiko nyt koittanut aika, jolloin oltaisiin Suomessa kypsiä ottamaan askel kohti digitaalista kaavoitusta ja sallia WMS-rajapintapalveluissa erilainen maakuntakaavojen esitystapa kuin juridisesti lainvoimaisissa paperikartoissa? Silloin liittojen Varsinais-Suomen liiton kanssa tekemään ylläpitosopimukseen ei tarvitsisi enää sisällyttää kunkin maakuntakaava-aineiston esitystavan räätälöintiä paperikartan mukaan, vaan yhtenäinen HAME-visualisointi kelpaisi digiaikamme tarpeisiin.

Kirjoittaja on HAME-hankkeen projektipäällikkö, joka työskentelee vanhempana suunnittelijana Suomen ympäristökeskuksen Tietokeskuksessa. HAME-hankkeeseen ovat osallistuneet SYKEstä myös Päivi Malmi, Minna Kaartinen ja Mika Heikkinen sekä Laura Lähteenmäki, Natalia Räikkönen ja Mirko Sillanpää Varsinais-Suomen liitosta. Voit myös tutustua Päivi Malmin kirjoittamaan blogiin hankkeesta parin vuoden takaa.

tiistai 9. lokakuuta 2018

Yhteistyöllä järkevään aineistojen yhteistuotantoon – case rakennusperintölaeilla suojellut kohteet

Päivi Malmi

Viranhaltija tallentaa paperilla saapuneen hakemuksen tiedot oman hallinnonalansa tietojärjestelmään. Sen jälkeen hän lähettää sähköpostilla lausuntopyynnön asiasta toiseen virastoon. Siellä viranhaltija tallentaa tiedot manuaalisesti oman virastonsa järjestelmään, ja valmistelee lausunnon, joka lähetetään sähköpostin liitteenä takaisin. Kuulostaako tutulta? Näin prosessi valitettavasti vielä usein toimii digitaalisessa Suomessa. Näin se on toiminut myös rakennusperintölakien (Laki rakennusperinnön suojelemisesta ja sen edeltäjä rakennussuojelulaki) mukaisessa prosessissa. Moninkertaisen tallentamisen järjettömyys on todettu jo aikoja sitten, mutta sen muuttamiseksi ei ole ollut välineitä, kun kyseessä on ollut usean tahon toiminta.

Rakennusperintölakien mukaisen suojelun osalta tätä moninkertaista paikkatiedon tallennusta lähdettiin purkamaan SYKEn ja Museoviraston toimesta Kulttuuriympäristötiedot yhteiseen käyttöön! -hankkeessa osana rakennetun ympäristön digitalisaatiota vauhdittavaa KIRA-digi –hanketta. Päätöksen rakennusperintölailla suojelemisesta tekee nykyään ELY-keskus, YM vahvistaa päätöksen. Museovirasto antaa suojeluesityksestä lausunnon, ja seuraa suojeluasian edistymistä. Kaikki kolme toimijaa tallentavat suojeluprosessiin liittyvät tiedot omiin asianhallintajärjestelmiinsä. Koska vireillä oleva rakennussuojeluasia on kaikkien toimijoiden muunkin toiminnan kannalta kiinnostava, tietoja kohteesta tallennetaan myös paikkatietojärjestelmiin: ELY-keskuksissa SYKEn alueidenkäytön ja kulttuuriympäristön paikkatietojärjestelmään (GISALU) ja Museovirastossa rakennusperintörekisteriin. Lisäksi YM on ylläpitänyt omaa taulukkomuotoista seurantaa suojelluista kohteista.

Marjaniemen luotsiaseman majoitusrakennus Hailuodossa on suojeltu rakennusperintölailla. Kuva Johanna Forsius/Museovirasto.

Rajapintojen tietomallit yhteistyössä – tuloksena kansallinen ja INSPIRE-rajapinta
Hankkeessa lähdettiin yhdessä eri toimijoiden kanssa muodostamaan yhteistä tietomallia, joka palvelisi mahdollisimman hyvin kaikkia tiedon käyttäjiä ja tuottajia. Koska päätöksen suojelusta tekee ELY-keskus, todettiin GISALUn olevan ensisijaisen tietolähde. Tietomallia lähdettiinkin tekemään olemassa olevan GISALUn tietosisällön pohjalta muokkaamalla luokituksia ja lisäämällä tarpeellisia tietokenttiä, yhtenä merkittävimmistä linkki kohteen tietoihin Museoviraston rakennusperintörekisterissä. Muutokset tehtiin yhteistyössä ELY-keskusten, Metsähallituksen ja YM:n kanssa. Kun muokkaukset järjestelmiin saatiin tehtyä, julkaistiin aineistosta avoin paikkatietorajapinta, joka löytyy SYKEn Avoin tieto -sivuilta.

EU:n INSPIRE-direktiivi velvoittaa jäsenvaltiot tarjoamaan tietyt paikkatietoaineistot määrämuotoisina rajapintapalveluina. Suojelukohteina rakennusperintölaeilla suojellut kohteet ovat myös osa INSPIRE-direktiivin suojellut alueet -teemaa. INSPIRE-tietotuotteen muodostaminen on kuitenkin aiemmin ollut hankalaa, sillä rakennuksia on suojeltu myös asetuksella, kirkkolailla ja lailla ortodoksisesta kirkosta. Näillä välineillä suojeltujen rakennusten paikkatietoaineistoa tuottaa Museovirasto. Hankkeen aikana näistä ja rakennusperintölaeilla suojelluista kohteista luotiin yhteinen tietotuote, joka löytyy nyt SYKEn Avoin tieto –sivuilta.

Aito yhteiskäyttöisyys edellyttää aineistojen laadukkuutta
Ympäristöhallinnon ja Museoviraston järjestelmien tietoja on yritetty yhtenäistää jo aiemmin, mutta ilman erillistä projektia yritykset ovat jääneet pintaraapaisuiksi. Kulttuuriympäristöt yhteiseen käyttöön! -hankkeessa panostettiin myös siihen, että aineistot käytiin läpi sekä SYKEssä että Museovirastossa kohde kohteelta. Kohteista, joiden osalta aineistojen sijainti- ja ominaisuustiedoissa oli eroavaisuuksia, selvitettiin tietojen oikeellisuus ja korjattiin virheet. Näin kaikki toimijat voivat luottaa rajapinnalla olevan tiedon oikeellisuuteen.

Ennen korjauksia ympäristöhallinnon (GISALU) ja Museoviraston rakennusperintölailla suojeltujen kohteiden aineistoissa saattoi olla eroja esimerkiksi suojelluiksi merkittyjen rakennusten ja rakennelmien lukumäärässä, niiden sijainti- tai ominaisuustiedoissa.

Lisäksi aineistojen läpikäynnissä huomattiin, että usealta suojelukohteen rakennukselta puuttuu pysyvä rakennustunnus. Näistä rakennuksista tiedotettiin Väestörekisterikeskukselle, joka puolestaan on ollut yhteydessä asianosaisiin kuntiin. Tämän yhteistyön tuloksena toivottavasti saadaan ainakin suurimmalle osalle rakennuksista pysyvä rakennustunnus.

Tehtävää riittää vielä hankkeen jälkeenkin
Vaikka hankkeessa saatiin edistettyä paljon aineistojen yhteiskäyttöä, tehtävää riittää myöhemminkin. Maakuntauudistusten myötä rakennussuojelupäätösten on tarkoitus siirtyä ELY-keskuksilta LUOVAlle. Tämä edellyttää myös kohteiden paikkatietoaineiston siirtämistä LUOVAn päivitettäväksi. Samassa yhteydessä on hyvä saada käyttöön sähköinen rakennussuojeluesitys, johon haetaan automaattisesti tietoja perusrekistereistä, kuten kiinteistötunnus kiinteistötietojärjestelmästä ja rakennustunnus rakennus- ja huoneistorekisteristä.

Kirjoittaja työskentelee suunnittelijana Suomen ympäristökeskuksen Ympäristöpolitiikkakeskuksessa. Hankkeessa suojeltujen rakennusperintökohteiden aineiston yhteistuotantoa ovat edistäneet myös SYKEstä Tiina Haapakoski, Kimmo Nurmio, Riikka Repo ja Kaisu Harju sekä Museovirastosta Sirkka-Liisa Seppälä, Minna Ryyppö ja Anna Lyyra-Seppänen.

keskiviikko 22. elokuuta 2018

Liiterin YouTube-kanavalle lisätty uusia ohjevideoita käytön helpottamiseksi

Anu Kotilainen

Elinympäristön tietopalvelu Liiterin YouTube-kanavalle on lisätty uusia ohjevideoita muun muassa tulostamiseen, työtilojen tekemiseen ja rakennustunnusten hakuun liittyen. Ohjevideoissa esitellään Liiterin toimintoja ja erilaisia käyttötapoja. Videoiden tarkoituksena on tehdä Liiterin käytön aloituksesta ja uusien toimintojen käytöstä helppoa. Videoita voi katsoa omaan tahtiin ja ne voi pysäyttää tarvittaessa. Videoihin on myös helppo palata aina uudelleen. Videot ovat lyhyitä, joten niistä saa nopeasti tarvitsemansa tiedon. Osa videoilla esitellyistä toiminnoista on vain sopimuskäyttäjien käytettävissä.

Liiterin uudet ohjevideot:
    o Ohjevideo 11: Tulostaminen
    o Ohjevideo 12: Työtilan tekeminen, tallentaminen ja jakaminen (vain sopimuskäyttäjät) 
    o Ohjevideo 13: Palvelupakettien avaaminen
    o Ohjevideo 14: Oman aineiston tuominen Liiteriin ja siihen tilaston laskeminen 
        (vain sopimuskäyttäjät) 
    o Ohjevideo 15: Rakennustunnusten haku

Lisäksi seuraavia ohjevideoita on päivitetty:
    o Ohjevideo 2: Puskurivyöhykkeen muodostaminen
    o Ohjevideo 4: Tilastotaulukon toiminnot
    o Ohjevideo 7: Tilaston haku karttarajauksella (vain sopimuskäyttäjät)

Muut Liiterin ohjevideot:
    o Ohjevideo 1: Karttatason haku
    o Ohjevideo 5: Kuntateemakartan visualisointi
    o Ohjevideo 6: Tilastojen haku toiminnallisille alueille (vain sopimuskäyttäjät)  
    o Ohjevideo 8: Ruututeemakartan visualisointi (vain sopimuskäyttäjät)
    o Ohjevideo 9: Työmatka-analyysi (vain sopimuskäyttäjät) 

Liiteri löytyy osoitteesta https://liiteri.ymparisto.fi/.
Lisätietoja ja käyttöohjeita löytyy osoitteesta http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinympariston_tietopalvelu_Liiteri


Kuvakaappaus ohjevideosta 11: Tulostaminen. 
Ohjevideoiden avulla Liiterin toimintojen käyttöä voi opetella klikkaus kerrallaan.
  

Kirjoittaja työskentelee tutkijana Suomen ympäristökeskuksen Ympäristöpolitiikkakeskuksessa.

torstai 12. huhtikuuta 2018

Yhteistä suunnittelua karttapohjaisilla kyselytyökaluilla

Liina Marttila ja Kaarina Vartiainen

Syksyllä 2017 starttasi Suomen Akatemian rahoittama CORE-hanke, joka tutkii ja kehittää julkisen vallan, kansalaisten ja yritysten välistä yhteistoimintaa ympäristösuunnittelussa ja -päätöksenteossa. Suomen ympäristökeskus (SYKE) tutkii ja kehittää hankkeessa erilaisia yhteistoiminnallisia tietokäytäntöjä. Tutkimuksessa selvitetään, millä edellytyksillä vuorovaikutteisten prosessien avulla tuotettu tieto on luotettavaa, olennaista ja päätöksenteon kannalta hyväksyttävää.

SYKE tutkii yhteistyössä Mapita Oy:n kanssa karttapohjaisten kyselytyökalujen käyttöä Suomen kunnissa ja kaupungeissa, sekä tämän osallistumismenetelmän toimivuutta kansalaisvaikuttamisen muotona. Karttapohjaisilla kyselytyökaluilla tarkoitetaan digitaalisia osallistumismenetelmiä, joissa vastaajat voivat tuottaa paikkaan sidottua tietoa merkkaamalla havaintonsa ja mielipiteensä suoraan kartalle. Karttakyselytyökalujen käyttöä ja toimivuutta tutkitaan Mapita Oy:n kanssa yhteistyössä tuotetulla verkkokyselyllä. Lisää tutkimushankkeesta pääset lukemaan CORE-hankkeen blogista.

Oletko sinä toteuttanut kaupunkisuunnitteluun liittyvässä hankkeessa karttakyselyn Haravalla, Maptionnairella tai jollain muulla ratkaisulla? Jos olet, vastauksesi kyselyyn olisi arvokas! Pääset vastaamaan tästä

Ote Mapita Oy:n kanssa tuotetusta kyselystä (https://goo.gl/forms/rot8Yvy0r7jsxmeU2). 5.4.2018

Kirjoittajat työskentelevät SYKEn Ympäristöpolitiikkakeskuksessa, Marttila harjoittelijana ja Vartiainen erikoistutkijana. He ovat mukana Suomen akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamassa hankkeessa ”Yhteistoiminnallisia ratkaisuja sirpaloituvien yhteiskuntien ongelmiin – käänne yhteishallintaan päätöksenteossa” (CORE). 

torstai 22. maaliskuuta 2018

Kulttuuriympäristötiedot yhteiseen käyttöön! – myös kaavalla suojelluista kohteista

Tiina Haapakoski ja Päivi Malmi

Kuinka monta suojeltua rakennusta Suomessa on? Kysymys on esitetty eri yhteyksissä jo vuosien ajan, mutta siihen on ollut vaikea saada vastausta. Erityislaeilla suojelluista rakennuksista tieto on saatavissa – ja löytyy mm. Elinympäristön Tietopalvelu Liiteristä mutta kaavalla suojelluista rakennuksista ei ole olemassa valtakunnallisesti kattavaa tietoa. Mahdollisuutta saada tieto laskettua kaavojen paikkatietoaineistoista valtakunnallisesti, on nyt ensi kertaa selvitetty Suomen ympäristökeskuksen kokeilussa, osana rakennetun ympäristön digitalisaatiota vauhdittavan KIRA-digin Kulttuuriympäristöt yhteiseen käyttöön! -hanketta. 

Hankkeessa tutkittiin, voitaisiinko kuntien harmonisoidusta asemakaava- ja yleiskaava-aineistoista poimia tarpeelliset suojelutiedot kootusti ja miten niitä voitaisiin hyödyntää. Asema- ja yleiskaavojen paikkatietoaineistoja on harmonisoitu Kuntaliiton KuntaGML ja KRYSP  –hankkeissa. Lisäksi testattiin Suomen ympäristökeskuksen ja Varsinais-Suomen liiton Harmonisoidut maakuntakaavat e-palveluiksi (HAMe) -hankkeessa tekemää tietomallia maakuntakaavan rakennussuojelutietojen sekä muiden kulttuuriympäristötietojen keräämisessä.

Asemakaavojen rakennussuojelutiedot saatavissa, kunhan kunnat aktivoituvat avaamaan harmonisoitua aineistoa rajapintaan

Asemakaavojen rakennussuojelutietoja voidaan jo laskea rajapinnoilta. KuntaGML-muotoinen asemakaava vastaa olennaisimpiin tarpeisiin, mutta käytännössä laskenta vaatii toimivan kansallisen, kuntien rajapinnat kokoavan palvelun. Kuntaliiton rajapintoja kokoavaa KuntaTietoPalvelua (KTP) ei ainakaan tässä kokeilussa saatu riittävän hyvin toimimaan. Siksi hankkeessa käytettiin testiaineistona Lahden, Turun ja Kaarinan sekä Uudenkaupungin KuntaGML-muotoisia asemakaava-aineistoja, jotka ovat saatavilla avoimena datana kuntien WFS-rajapinnoilla. Lisäksi testattavaksi saatiin Oulun, Kokkolan, Jyväskylän ja Helsingin asemakaava-aineistoja.

Rakennussuojelumerkintöjen testilaskennassa rajapinnoilta saatiin seuraavat tulokset:


Esimerkki Lahden kaupungin WFS-rajapinnalta saatavista asemakaavatiedoista. Kuvassa näkyvät visualisoituna kaava-, kaavayksikko- ja suojelualuemaarays-tasot.

Yleis- ja maakuntakaavoista rakennussuojelutietojen laskenta vaikeampaa - tarvitaan lisää harmonisoitua aineistoa

Yleiskaavojen KuntaGML-tietomalli on rakenteeltaan hyvin erilainen kuin asemakaavojen tietomalli.  Koska testattavaa aineistoa ei ole, mallin toimivuutta on hankala arvioida. Pelkkää XML-skeemaa tutkien tietojen poiminen näyttäisi onnistuvan asemakaavatietojen tapaan. Yleiskaavamerkintöjen kirjo on kuitenkin moninainen, mikä saattaa olla yksi merkittävimmistä syistä mallin mukaisen aineiston puuttumiselle ja saattaa myös käytännössä vaikeuttaa rakennussuojelutietojen laskentaa.

Maakuntakaavoja on viety yhtenäiseen HAME-tietomalliin vasta muutamia - nyt tutkimusaineistona olivat Varsinais-Suomen, Etelä-Karjalan ja Hämeen liitojen tuottamat HAME-malliset maakuntakaava-aineistot. Rakennussuojelutietoja saatavilla olevissa kaavoissa oli kuitenkin sattumalta niukasti, joten tarkastelussa painottui tietomallin tulkinta. Automaattinen tietojen haku laskentaa varten onnistunee, kunhan kaavamerkinnöille varattujen kenttien käyttöön muodostuu johdonmukainen käytäntö, joka huomioi eripuolilla Suomea tehtyjen maakuntakaavojen erilaiset merkinnät.


Kehitettävää löytyy niin tietomalleista, ohjeistuksista kuin kaavoitustavoistakin

Valtakunnallinen rakennussuojelutietojen laskenta edellyttäisi, että kaavarajapinnoille olisi olemassa toimiva koontipalvelu, jonka ylläpitoon panostetaan. Jotta kaava-aineistot olisivat oikeasti harmonisoituja, tarvittaisiin myös parempaa ohjeistusta tietomallien käytöstä sekä yhtenäisten käytäntöjen sopimista mm. kullekin kaavamerkinnälle käytetyistä geometrioista. Keskeisintä olisi kuitenkin rajapintojen avaamiseen ja laadukkaaseen ylläpitoon panostaminen – nyt kaavarajapintoja löytyy vielä todella vähän, osa on keskeneräisiä ja aineistoista löytyy mm. laskennan estäviä attribuutti- ja topologiavirheitä. Myös kaavoitustapojen yhtenäistäminen helpottaisi laskentaa. Kaavarajapintojen käytön lisääntyminen toivottavasti myös kannustaa kuntia avaamaan rajapintojaan sekä parantamaan rajapinnoille avattavia aineistoja.

Kirjoittajat työskentelevät suunnittelijoina Suomen ympäristökeskuksen Ympäristöpolitiikkakeskuksessa alueidenkäytön tietojärjestelmien parissa ja ovat osallistuneet Kulttuuriympäristötiedot yhteiseen käyttöön! -hankkeeseen.

torstai 21. joulukuuta 2017

Poronhoidon paikka- ja tilastotiedot käyttöön palvelupakettien avulla

Anu Kotilainen

Elinympäristön tietopalvelu Liiteriin on lisätty useita poronhoidon palvelupaketteja, joissa on yhdistetty poronhoidon paikka- ja tilastotietoja muiden aineistojen kanssa helppokäyttöisiksi kokonaisuuksiksi. Palvelupaketteja voivat hyödyntää niin paliskunnat, Paliskuntain yhdistys, kunnat, ELY-keskukset kuin maakuntaliitotkin. Palvelupakettien avulla voi esimerkiksi tarkastella poronhoidon ja muiden maankäyttömuotojen, kuten liikenteen tai luonnonsuojelun sijoittumista kartalla. Palvelupakettien hyödyntäminen on tehty nopeaksi ja helpoksi, eikä siihen vaadita aiempaa kokemusta paikkatieto-ohjelmista.

Mitä poronhoidon palvelupaketit pitävät sisällään?

Poronhoidon palvelupaketit ”Poronhoidon tilastot” ja ”Poronhoidon paikkatiedot” tarjoavat kattavaa tietoa poronhoitoon liittyen. Tilastopaketin avulla voi helposti tarkastella paliskunnittaisia tilastoja esimerkiksi porojen määristä, petojen tappamista poroista sekä erilaisten laidunalueiden pinta-aloista paliskunnittain. Paikkatietopakettiin on koottuna kaikki Liiteriin lisätyt poronhoidon karttatasot, kuten laidunalueet ja kierrot. Lisäksi jatkossa paketista löytyvät myös laidunluokitus- ja häiriöaluekartat.

Kuva 1: Poronhoidon tilastot -palvelupaketti.

”Rakennelmat ja kuljetusreitit” -palvelupaketista näkee helposti muun muassa kämppien, veräjien ja erilaisten aitojen sijainnin. ”Laidunalueet ja kierrot” -palvelupaketissa on kuvattu suurempia kokonaisuuksia, kuten laidunalueita ja syys- ja kevät kiertoja.

”Liikenne ja poronhoito” -paketissa on esitetty poronhoidon tärkeitä reittejä ja alueita yhdessä paliskuntien ilmoittamien porokolarialueiden sekä Liikenneviraston liikennemääriä kuvaavan aineiston kanssa. ”Poronhoito ja luonnonsuojelualueet” -paketissa (kuva 2) sen sijaan poronhoidon paikkatietoja on esitetty yhdessä luonnonsuojelu- ja erämaa-alueiden kanssa.

Kuva 2: Poronhoito ja luonnonsuojelualueet -palvelupaketti.

”Poronhoito ja muu maankäyttö” -paketteihin on koottu karttatasoja ja tilastoja poronhoitoon ja muihin maankäyttömuotoihin liittyen. Palvelupakettien avulla voi esimerkiksi tarkastella missä menevät kiinteistöjen rajat, miten paljon asukkaita asuu eri paliskunnissa tai kuinka suuri osa paliskunnan pinta-alasta on esimerkiksi maatalousaluetta.

Miten palvelupaketit toimivat?

Palvelupaketit löytyvät Liiterin vasemman reunan sinisestä palkista (kuva 3). Palvelupaketin saa avattua klikkaamalla halutun paketin nimeä listalta. Joidenkin palvelupakettien aukeaminen kestää hetken, joten paketin avautumista kannattaa odottaa rauhassa. Toinen tapa avata palvelupaketti on avata paketti suoran linkin avulla. Palvelupakettien kuvaukset ja linkit paketteihin löytyvät täältä. Linkkiä klikkaamalla aukeaa ensin Liiterin kirjautumissivu ja sitten itse palvelupaketti.

Kuva 3: Palvelupakettien sijainti Liiterissä.

Palvelupakettien aloitusnäkymä on oletuksena zoomattu johonkin tiettyyn poronhoitoalueen osaan, jossa paketin aineistot erottuvat selkeästi. Näkymää voi liikuttaa joko käsi-työkalulla tai vasemman reunan haku-toimintoa käyttämällä. Hakukenttään voi kirjoittaa esimerkiksi katuosoitteen tai kunnan nimen. Osa palvelupaketin karttatasoista ja tilastoista on valmiiksi avattuna aloitusnäkymässä, loput paketin aineistoista saa näkyviin Karttatasot-valikon Palvelupaketin tasot -välilehdeltä. 

Lisäksi paketteihin voi lisätä aineistoja myös muista aihepiireistä Karttatasot-valikon Kaikki tasot -välilehdeltä. Myös omien karttatasojen lisääminen on mahdollista. Jos paketti sisältää tilastoja, myös niistä vain osa on aloitusnäkymässä näkyvissä. Paketin tilastot saa näkyviin valitsemalla Tilastot > Palvelupaketin tilastot > Valitse tilasto. Tilastoa valitessa kannattaa tarkistaa, että kohdassa Valitse esitystaso on valittuna vaihtoehto Paliskunnittain. Lisää ohjeita palvelupakettien hyödyntämiseen on saatavilla Liiterin vasemman reunan alakulmasta löytyvistä käyttöohjeista.

Poronhoidon palvelupaketit on tarkoitettu kaikille Liiterin käyttäjille, jotka toimivat poronhoitoalueella tai esimerkiksi tekevät tutkimusta poronhoitoon liittyen. Oikeudet poronhoidon aineistojen tarkasteluun on automaattisesti lisätty esimerkiksi paliskunnille, Paliskuntain yhdistykselle, maakuntaliitoille ja ELY-keskuksille. Lisäksi oikeudet voidaan tarvittaessa myöntää esimerkiksi poronhoitoalueella sijaitseville kunnille tai poronhoitoon liittyviin tutkimushankkeisiin. Jos olet kiinnostunut poronhoidon aineistojen hyödyntämisestä, ota yhteyttä Paliskuntain yhdistyksen Marja Anttoseen.

Poronhoidon palvelupaketit on kehitetty osana Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun TOKAT -hanketta. Hankkeen yleistavoitteena on helpottaa kestäviin ja monitavoitteisiin maankäyttöratkaisuihin pääsemistä poronhoitoalueella sekä edistää eri elinkeinojen kestävää toimintaa ja toisiaan tukevaa rinnakkaiseloa huomioimalla porotalous ja sen maankäyttöön liittyvät tarpeet. Hanketta rahoittaa pääosin Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR).  

Kirjoittaja työskentelee tutkijana Suomen ympäristökeskuksessa ja on mukana TOKAT-hankkeessa.

torstai 14. joulukuuta 2017

Rakennusten energiankulutus- ja päästöarviot nyt Liiterissä

Maija Mattinen-Yuryev ja Anu Kotilainen

Uudet mallinnetut aineistot Liiterissä

Rakennusten energiankulutus vaatii ratkaisuja ilmaston lämpenemistä aiheuttavien kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Nykyään rakennusten lämmitys vastaa neljäsosaa energian kokonaiskulutuksesta Suomessa. Rakennusten energiankulutus on tarpeen tuntea, jotta päästään suunnittelemaan tarvittavia toimia.

Elinympäristön tietopalvelu Liiteriin on tuotu uutta laskennallista aineistoa rakennuskantaan liittyen. Mallinnukseen sekä rakennus- ja huoneistorekisterin tietoihin perustuen SYKE on tuottanut vuosittaiset arviot rakennusten hankitun energian kulutuksesta sekä energiankulutuksesta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä.

Tilastoja sekä rakennuskohtaisia tietoja rakennusten energiankulutuksesta ja päästöistä

Liiterissä on julkaistu sekä uusia tilastoja että rakennuspisteisiin liitetyt arviot. Uudet rakennuksiin liittyvät tilastot on esitetty alla olevassa taulukossa. Tilastojen avulla avoimella puolella on mahdollista vertailla kuntien arvoja keskenään sekä seurata historiallista kehitystä. Nyt julkaistut tilastot käsittävät kaksi tilastovuotta: 2015 ja 2016. Tulevaisuudessa tiedot lisätään vuosittain, mikä mahdollistaa ajallisen kehityksen seuraamisen palvelussa. Myöhemmin tulevaisuudessa on mahdollista tuottaa tilastoille aikasarjaa 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Tämä on erityisen kiinnostavaa rakennuskannan kehityksestä kiinnostuneille.


Rakennuspisteisiin tuodut mallinnetut arvot on esitetty Liiterin avoimella puolella vain luokiteltuna. Tämä tarkoittaa, että rakennuksen hankitun energian kulutus ja siihen liittyvien kasvihuonekaasupäästöjen vaihteluväli, johon kulutus ja päästöt kuuluvat, on annettu.

Sopimuskäyttäjän näkymä rakennuspisteisiin tuoduista uusista mallinnetuista arvoista. Avoimella puolella esitetään vain vaihteluvälit hankitun energian kulutukselle (megawattitunteja, EnergiaKulLuok) ja kasvihuonekaasupäästöille (tonneja hiilidioksidiekvivalenttia, PaastotLuok). Sopimuskäyttäjille esitetään luokittelun lisäksi mallinnetut arvot desimaalilukuina (EnergiaKul_MWh_V ja Paastot_tCO2_ekv).

Ruututeemakarttojen avulla käsiksi kiinnostaviin alueisiin

Sopimuskäyttäjät pääsevät käsiksi rikkaampaan ja yksityiskohtaisempaan aineistoon. Uusi aineisto sisältää desimaalilukuina esitetyt vuosittaiset mallinnetut energia- ja päästöarviot rakennuskohtaisesti. Lisäksi sopimuskäyttäjät voivat muodostaa ruututeemakarttoja tilastoista. Ruututasolla on mahdollista tarkastella alueiden välisiä eroja hallinnollisista rajoista riippumatta, jopa 250 metrin ruutukoolla. Tällaiset ruututeemakartat mahdollistavat niin kutsutut hot spot/heat map -analyysit, joiden avulla voidaan tunnistaa alueet, joissa on kehitettävää, tai toisaalta ne kaupunginosat, joissa rakennusten energiankulutus ja päästöt ovat maltillisemmalla tai jopa tavoitellulla tasolla.

Esimerkki sopimuskäyttäjän tekemästä ruututason analyysistä. Kuvassa ruututeemakartta asuinrakennusten mallinnetuista päästöistä kerrosneliötä kohden. Näkymään on tuotu myös rakennuspisteet. Tässä tummemmat ruudut tarkoittavat suurempia päästöjä.

Aineiston taustalla tutkimustyötä sekä rekisteritietoja

Liiteriin tuodun aineiston taustalla on tietokanta, jota SYKE ylläpitää. Energia- ja päästöarviot lasketaan väestötietojärjestelmään tallennettujen rakennuksen tietojen, kuten kerrosalan ja lämmitysmuodon perusteella. Jos rekisterin tiedoissa on virheitä, voi rakennuksen omistaja ottaa yhteyttä kunnan rakennusvalvontaan, joka tarvittaessa päivittää ne väestötietojärjestelmään. Laskentamallin parametrien taustalla on pitkäjänteistä tutkimus- ja asiantuntijatyötä liittyen rakennuskannan ominaisuuksiin ja päästölaskentaan. Laskennan perusteisiin voi tutustua täällä: www.syke.fi/hankkeet/ekorem-tokliiteri.

Pysyvän rakennustunnuksen avulla voidaan laskennalliset energiankulutus- ja päästöarviot muihin kiinnostaviin tietoihin, kuten energiatodistusluokkaan tai mitattuun todelliseen energiankulutukseen. Näin saadaan monipuolista tietoa rakennusten tarvitseman sähkön ja lämmönkulutuksen suuruuksista ja ajoittumisesta, mikä on tärkeä askel rakennuskannan vähähiilisten ratkaisujen miettimisessä ja päästöjen leikkaamisessa.

Kirjoittajat työskentelevät Suomen ympäristökeskuksessa keskittyen rakennettuun ympäristöön liittyviin teemoihin. Mattinen-Yuryev toimii erikoistutkijana Kulutuksen ja tuotannon keskuksessa, ja Kotilainen tutkijana Ympäristöpolitiikkakeskuksessa.