torstai 12. huhtikuuta 2018

Yhteistä suunnittelua karttapohjaisilla kyselytyökaluilla

Liina Marttila ja Kaarina Vartiainen

Syksyllä 2017 starttasi Suomen Akatemian rahoittama CORE-hanke, joka tutkii ja kehittää julkisen vallan, kansalaisten ja yritysten välistä yhteistoimintaa ympäristösuunnittelussa ja -päätöksenteossa. Suomen ympäristökeskus (SYKE) tutkii ja kehittää hankkeessa erilaisia yhteistoiminnallisia tietokäytäntöjä. Tutkimuksessa selvitetään, millä edellytyksillä vuorovaikutteisten prosessien avulla tuotettu tieto on luotettavaa, olennaista ja päätöksenteon kannalta hyväksyttävää.

SYKE tutkii yhteistyössä Mapita Oy:n kanssa karttapohjaisten kyselytyökalujen käyttöä Suomen kunnissa ja kaupungeissa, sekä tämän osallistumismenetelmän toimivuutta kansalaisvaikuttamisen muotona. Karttapohjaisilla kyselytyökaluilla tarkoitetaan digitaalisia osallistumismenetelmiä, joissa vastaajat voivat tuottaa paikkaan sidottua tietoa merkkaamalla havaintonsa ja mielipiteensä suoraan kartalle. Karttakyselytyökalujen käyttöä ja toimivuutta tutkitaan Mapita Oy:n kanssa yhteistyössä tuotetulla verkkokyselyllä. Lisää tutkimushankkeesta pääset lukemaan CORE-hankkeen blogista.

Oletko sinä toteuttanut kaupunkisuunnitteluun liittyvässä hankkeessa karttakyselyn Haravalla, Maptionnairella tai jollain muulla ratkaisulla? Jos olet, vastauksesi kyselyyn olisi arvokas! Pääset vastaamaan tästä

Ote Mapita Oy:n kanssa tuotetusta kyselystä (https://goo.gl/forms/rot8Yvy0r7jsxmeU2). 5.4.2018

Kirjoittajat työskentelevät SYKEn Ympäristöpolitiikkakeskuksessa, Marttila harjoittelijana ja Vartiainen erikoistutkijana. He ovat mukana Suomen akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamassa hankkeessa ”Yhteistoiminnallisia ratkaisuja sirpaloituvien yhteiskuntien ongelmiin – käänne yhteishallintaan päätöksenteossa” (CORE). 

torstai 22. maaliskuuta 2018

Kulttuuriympäristötiedot yhteiseen käyttöön! – myös kaavalla suojelluista kohteista

Tiina Haapakoski ja Päivi Malmi

Kuinka monta suojeltua rakennusta Suomessa on? Kysymys on esitetty eri yhteyksissä jo vuosien ajan, mutta siihen on ollut vaikea saada vastausta. Erityislaeilla suojelluista rakennuksista tieto on saatavissa – ja löytyy mm. Elinympäristön Tietopalvelu Liiteristä mutta kaavalla suojelluista rakennuksista ei ole olemassa valtakunnallisesti kattavaa tietoa. Mahdollisuutta saada tieto laskettua kaavojen paikkatietoaineistoista valtakunnallisesti, on nyt ensi kertaa selvitetty Suomen ympäristökeskuksen kokeilussa, osana rakennetun ympäristön digitalisaatiota vauhdittavan KIRA-digin Kulttuuriympäristöt yhteiseen käyttöön! -hanketta. 

Hankkeessa tutkittiin, voitaisiinko kuntien harmonisoidusta asemakaava- ja yleiskaava-aineistoista poimia tarpeelliset suojelutiedot kootusti ja miten niitä voitaisiin hyödyntää. Asema- ja yleiskaavojen paikkatietoaineistoja on harmonisoitu Kuntaliiton KuntaGML ja KRYSP  –hankkeissa. Lisäksi testattiin Suomen ympäristökeskuksen ja Varsinais-Suomen liiton Harmonisoidut maakuntakaavat e-palveluiksi (HAMe) -hankkeessa tekemää tietomallia maakuntakaavan rakennussuojelutietojen sekä muiden kulttuuriympäristötietojen keräämisessä.

Asemakaavojen rakennussuojelutiedot saatavissa, kunhan kunnat aktivoituvat avaamaan harmonisoitua aineistoa rajapintaan

Asemakaavojen rakennussuojelutietoja voidaan jo laskea rajapinnoilta. KuntaGML-muotoinen asemakaava vastaa olennaisimpiin tarpeisiin, mutta käytännössä laskenta vaatii toimivan kansallisen, kuntien rajapinnat kokoavan palvelun. Kuntaliiton rajapintoja kokoavaa KuntaTietoPalvelua (KTP) ei ainakaan tässä kokeilussa saatu riittävän hyvin toimimaan. Siksi hankkeessa käytettiin testiaineistona Lahden, Turun ja Kaarinan sekä Uudenkaupungin KuntaGML-muotoisia asemakaava-aineistoja, jotka ovat saatavilla avoimena datana kuntien WFS-rajapinnoilla. Lisäksi testattavaksi saatiin Oulun, Kokkolan, Jyväskylän ja Helsingin asemakaava-aineistoja.

Rakennussuojelumerkintöjen testilaskennassa rajapinnoilta saatiin seuraavat tulokset:


Esimerkki Lahden kaupungin WFS-rajapinnalta saatavista asemakaavatiedoista. Kuvassa näkyvät visualisoituna kaava-, kaavayksikko- ja suojelualuemaarays-tasot.

Yleis- ja maakuntakaavoista rakennussuojelutietojen laskenta vaikeampaa - tarvitaan lisää harmonisoitua aineistoa

Yleiskaavojen KuntaGML-tietomalli on rakenteeltaan hyvin erilainen kuin asemakaavojen tietomalli.  Koska testattavaa aineistoa ei ole, mallin toimivuutta on hankala arvioida. Pelkkää XML-skeemaa tutkien tietojen poiminen näyttäisi onnistuvan asemakaavatietojen tapaan. Yleiskaavamerkintöjen kirjo on kuitenkin moninainen, mikä saattaa olla yksi merkittävimmistä syistä mallin mukaisen aineiston puuttumiselle ja saattaa myös käytännössä vaikeuttaa rakennussuojelutietojen laskentaa.

Maakuntakaavoja on viety yhtenäiseen HAME-tietomalliin vasta muutamia - nyt tutkimusaineistona olivat Varsinais-Suomen, Etelä-Karjalan ja Hämeen liitojen tuottamat HAME-malliset maakuntakaava-aineistot. Rakennussuojelutietoja saatavilla olevissa kaavoissa oli kuitenkin sattumalta niukasti, joten tarkastelussa painottui tietomallin tulkinta. Automaattinen tietojen haku laskentaa varten onnistunee, kunhan kaavamerkinnöille varattujen kenttien käyttöön muodostuu johdonmukainen käytäntö, joka huomioi eripuolilla Suomea tehtyjen maakuntakaavojen erilaiset merkinnät.


Kehitettävää löytyy niin tietomalleista, ohjeistuksista kuin kaavoitustavoistakin

Valtakunnallinen rakennussuojelutietojen laskenta edellyttäisi, että kaavarajapinnoille olisi olemassa toimiva koontipalvelu, jonka ylläpitoon panostetaan. Jotta kaava-aineistot olisivat oikeasti harmonisoituja, tarvittaisiin myös parempaa ohjeistusta tietomallien käytöstä sekä yhtenäisten käytäntöjen sopimista mm. kullekin kaavamerkinnälle käytetyistä geometrioista. Keskeisintä olisi kuitenkin rajapintojen avaamiseen ja laadukkaaseen ylläpitoon panostaminen – nyt kaavarajapintoja löytyy vielä todella vähän, osa on keskeneräisiä ja aineistoista löytyy mm. laskennan estäviä attribuutti- ja topologiavirheitä. Myös kaavoitustapojen yhtenäistäminen helpottaisi laskentaa. Kaavarajapintojen käytön lisääntyminen toivottavasti myös kannustaa kuntia avaamaan rajapintojaan sekä parantamaan rajapinnoille avattavia aineistoja.

Kirjoittajat työskentelevät suunnittelijoina Suomen ympäristökeskuksen Ympäristöpolitiikkakeskuksessa alueidenkäytön tietojärjestelmien parissa ja ovat osallistuneet Kulttuuriympäristötiedot yhteiseen käyttöön! -hankkeeseen.

torstai 21. joulukuuta 2017

Poronhoidon paikka- ja tilastotiedot käyttöön palvelupakettien avulla

Anu Kotilainen

Elinympäristön tietopalvelu Liiteriin on lisätty useita poronhoidon palvelupaketteja, joissa on yhdistetty poronhoidon paikka- ja tilastotietoja muiden aineistojen kanssa helppokäyttöisiksi kokonaisuuksiksi. Palvelupaketteja voivat hyödyntää niin paliskunnat, Paliskuntain yhdistys, kunnat, ELY-keskukset kuin maakuntaliitotkin. Palvelupakettien avulla voi esimerkiksi tarkastella poronhoidon ja muiden maankäyttömuotojen, kuten liikenteen tai luonnonsuojelun sijoittumista kartalla. Palvelupakettien hyödyntäminen on tehty nopeaksi ja helpoksi, eikä siihen vaadita aiempaa kokemusta paikkatieto-ohjelmista.

Mitä poronhoidon palvelupaketit pitävät sisällään?

Poronhoidon palvelupaketit ”Poronhoidon tilastot” ja ”Poronhoidon paikkatiedot” tarjoavat kattavaa tietoa poronhoitoon liittyen. Tilastopaketin avulla voi helposti tarkastella paliskunnittaisia tilastoja esimerkiksi porojen määristä, petojen tappamista poroista sekä erilaisten laidunalueiden pinta-aloista paliskunnittain. Paikkatietopakettiin on koottuna kaikki Liiteriin lisätyt poronhoidon karttatasot, kuten laidunalueet ja kierrot. Lisäksi jatkossa paketista löytyvät myös laidunluokitus- ja häiriöaluekartat.

Kuva 1: Poronhoidon tilastot -palvelupaketti.

”Rakennelmat ja kuljetusreitit” -palvelupaketista näkee helposti muun muassa kämppien, veräjien ja erilaisten aitojen sijainnin. ”Laidunalueet ja kierrot” -palvelupaketissa on kuvattu suurempia kokonaisuuksia, kuten laidunalueita ja syys- ja kevät kiertoja.

”Liikenne ja poronhoito” -paketissa on esitetty poronhoidon tärkeitä reittejä ja alueita yhdessä paliskuntien ilmoittamien porokolarialueiden sekä Liikenneviraston liikennemääriä kuvaavan aineiston kanssa. ”Poronhoito ja luonnonsuojelualueet” -paketissa (kuva 2) sen sijaan poronhoidon paikkatietoja on esitetty yhdessä luonnonsuojelu- ja erämaa-alueiden kanssa.

Kuva 2: Poronhoito ja luonnonsuojelualueet -palvelupaketti.

”Poronhoito ja muu maankäyttö” -paketteihin on koottu karttatasoja ja tilastoja poronhoitoon ja muihin maankäyttömuotoihin liittyen. Palvelupakettien avulla voi esimerkiksi tarkastella missä menevät kiinteistöjen rajat, miten paljon asukkaita asuu eri paliskunnissa tai kuinka suuri osa paliskunnan pinta-alasta on esimerkiksi maatalousaluetta.

Miten palvelupaketit toimivat?

Palvelupaketit löytyvät Liiterin vasemman reunan sinisestä palkista (kuva 3). Palvelupaketin saa avattua klikkaamalla halutun paketin nimeä listalta. Joidenkin palvelupakettien aukeaminen kestää hetken, joten paketin avautumista kannattaa odottaa rauhassa. Toinen tapa avata palvelupaketti on avata paketti suoran linkin avulla. Palvelupakettien kuvaukset ja linkit paketteihin löytyvät täältä. Linkkiä klikkaamalla aukeaa ensin Liiterin kirjautumissivu ja sitten itse palvelupaketti.

Kuva 3: Palvelupakettien sijainti Liiterissä.

Palvelupakettien aloitusnäkymä on oletuksena zoomattu johonkin tiettyyn poronhoitoalueen osaan, jossa paketin aineistot erottuvat selkeästi. Näkymää voi liikuttaa joko käsi-työkalulla tai vasemman reunan haku-toimintoa käyttämällä. Hakukenttään voi kirjoittaa esimerkiksi katuosoitteen tai kunnan nimen. Osa palvelupaketin karttatasoista ja tilastoista on valmiiksi avattuna aloitusnäkymässä, loput paketin aineistoista saa näkyviin Karttatasot-valikon Palvelupaketin tasot -välilehdeltä. 

Lisäksi paketteihin voi lisätä aineistoja myös muista aihepiireistä Karttatasot-valikon Kaikki tasot -välilehdeltä. Myös omien karttatasojen lisääminen on mahdollista. Jos paketti sisältää tilastoja, myös niistä vain osa on aloitusnäkymässä näkyvissä. Paketin tilastot saa näkyviin valitsemalla Tilastot > Palvelupaketin tilastot > Valitse tilasto. Tilastoa valitessa kannattaa tarkistaa, että kohdassa Valitse esitystaso on valittuna vaihtoehto Paliskunnittain. Lisää ohjeita palvelupakettien hyödyntämiseen on saatavilla Liiterin vasemman reunan alakulmasta löytyvistä käyttöohjeista.

Poronhoidon palvelupaketit on tarkoitettu kaikille Liiterin käyttäjille, jotka toimivat poronhoitoalueella tai esimerkiksi tekevät tutkimusta poronhoitoon liittyen. Oikeudet poronhoidon aineistojen tarkasteluun on automaattisesti lisätty esimerkiksi paliskunnille, Paliskuntain yhdistykselle, maakuntaliitoille ja ELY-keskuksille. Lisäksi oikeudet voidaan tarvittaessa myöntää esimerkiksi poronhoitoalueella sijaitseville kunnille tai poronhoitoon liittyviin tutkimushankkeisiin. Jos olet kiinnostunut poronhoidon aineistojen hyödyntämisestä, ota yhteyttä Paliskuntain yhdistyksen Marja Anttoseen.

Poronhoidon palvelupaketit on kehitetty osana Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun TOKAT -hanketta. Hankkeen yleistavoitteena on helpottaa kestäviin ja monitavoitteisiin maankäyttöratkaisuihin pääsemistä poronhoitoalueella sekä edistää eri elinkeinojen kestävää toimintaa ja toisiaan tukevaa rinnakkaiseloa huomioimalla porotalous ja sen maankäyttöön liittyvät tarpeet. Hanketta rahoittaa pääosin Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR).  

Kirjoittaja työskentelee tutkijana Suomen ympäristökeskuksessa ja on mukana TOKAT-hankkeessa.

torstai 14. joulukuuta 2017

Rakennusten energiankulutus- ja päästöarviot nyt Liiterissä

Maija Mattinen-Yuryev ja Anu Kotilainen

Uudet mallinnetut aineistot Liiterissä

Rakennusten energiankulutus vaatii ratkaisuja ilmaston lämpenemistä aiheuttavien kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Nykyään rakennusten lämmitys vastaa neljäsosaa energian kokonaiskulutuksesta Suomessa. Rakennusten energiankulutus on tarpeen tuntea, jotta päästään suunnittelemaan tarvittavia toimia.

Elinympäristön tietopalvelu Liiteriin on tuotu uutta laskennallista aineistoa rakennuskantaan liittyen. Mallinnukseen sekä rakennus- ja huoneistorekisterin tietoihin perustuen SYKE on tuottanut vuosittaiset arviot rakennusten hankitun energian kulutuksesta sekä energiankulutuksesta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä.

Tilastoja sekä rakennuskohtaisia tietoja rakennusten energiankulutuksesta ja päästöistä

Liiterissä on julkaistu sekä uusia tilastoja että rakennuspisteisiin liitetyt arviot. Uudet rakennuksiin liittyvät tilastot on esitetty alla olevassa taulukossa. Tilastojen avulla avoimella puolella on mahdollista vertailla kuntien arvoja keskenään sekä seurata historiallista kehitystä. Nyt julkaistut tilastot käsittävät kaksi tilastovuotta: 2015 ja 2016. Tulevaisuudessa tiedot lisätään vuosittain, mikä mahdollistaa ajallisen kehityksen seuraamisen palvelussa. Myöhemmin tulevaisuudessa on mahdollista tuottaa tilastoille aikasarjaa 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Tämä on erityisen kiinnostavaa rakennuskannan kehityksestä kiinnostuneille.


Rakennuspisteisiin tuodut mallinnetut arvot on esitetty Liiterin avoimella puolella vain luokiteltuna. Tämä tarkoittaa, että rakennuksen hankitun energian kulutus ja siihen liittyvien kasvihuonekaasupäästöjen vaihteluväli, johon kulutus ja päästöt kuuluvat, on annettu.

Sopimuskäyttäjän näkymä rakennuspisteisiin tuoduista uusista mallinnetuista arvoista. Avoimella puolella esitetään vain vaihteluvälit hankitun energian kulutukselle (megawattitunteja, EnergiaKulLuok) ja kasvihuonekaasupäästöille (tonneja hiilidioksidiekvivalenttia, PaastotLuok). Sopimuskäyttäjille esitetään luokittelun lisäksi mallinnetut arvot desimaalilukuina (EnergiaKul_MWh_V ja Paastot_tCO2_ekv).

Ruututeemakarttojen avulla käsiksi kiinnostaviin alueisiin

Sopimuskäyttäjät pääsevät käsiksi rikkaampaan ja yksityiskohtaisempaan aineistoon. Uusi aineisto sisältää desimaalilukuina esitetyt vuosittaiset mallinnetut energia- ja päästöarviot rakennuskohtaisesti. Lisäksi sopimuskäyttäjät voivat muodostaa ruututeemakarttoja tilastoista. Ruututasolla on mahdollista tarkastella alueiden välisiä eroja hallinnollisista rajoista riippumatta, jopa 250 metrin ruutukoolla. Tällaiset ruututeemakartat mahdollistavat niin kutsutut hot spot/heat map -analyysit, joiden avulla voidaan tunnistaa alueet, joissa on kehitettävää, tai toisaalta ne kaupunginosat, joissa rakennusten energiankulutus ja päästöt ovat maltillisemmalla tai jopa tavoitellulla tasolla.

Esimerkki sopimuskäyttäjän tekemästä ruututason analyysistä. Kuvassa ruututeemakartta asuinrakennusten mallinnetuista päästöistä kerrosneliötä kohden. Näkymään on tuotu myös rakennuspisteet. Tässä tummemmat ruudut tarkoittavat suurempia päästöjä.

Aineiston taustalla tutkimustyötä sekä rekisteritietoja

Liiteriin tuodun aineiston taustalla on tietokanta, jota SYKE ylläpitää. Energia- ja päästöarviot lasketaan väestötietojärjestelmään tallennettujen rakennuksen tietojen, kuten kerrosalan ja lämmitysmuodon perusteella. Jos rekisterin tiedoissa on virheitä, voi rakennuksen omistaja ottaa yhteyttä kunnan rakennusvalvontaan, joka tarvittaessa päivittää ne väestötietojärjestelmään. Laskentamallin parametrien taustalla on pitkäjänteistä tutkimus- ja asiantuntijatyötä liittyen rakennuskannan ominaisuuksiin ja päästölaskentaan. Laskennan perusteisiin voi tutustua täällä: www.syke.fi/hankkeet/ekorem-tokliiteri.

Pysyvän rakennustunnuksen avulla voidaan laskennalliset energiankulutus- ja päästöarviot muihin kiinnostaviin tietoihin, kuten energiatodistusluokkaan tai mitattuun todelliseen energiankulutukseen. Näin saadaan monipuolista tietoa rakennusten tarvitseman sähkön ja lämmönkulutuksen suuruuksista ja ajoittumisesta, mikä on tärkeä askel rakennuskannan vähähiilisten ratkaisujen miettimisessä ja päästöjen leikkaamisessa.

Kirjoittajat työskentelevät Suomen ympäristökeskuksessa keskittyen rakennettuun ympäristöön liittyviin teemoihin. Mattinen-Yuryev toimii erikoistutkijana Kulutuksen ja tuotannon keskuksessa, ja Kotilainen tutkijana Ympäristöpolitiikkakeskuksessa.

tiistai 31. lokakuuta 2017

Liiteri-käyttäjien kokemuksia ja palvelun uutuuksia

Jenni Kerola & Hanna Nieminen

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä Elinympäristön tietopalvelu Liiteri on ollut käytössä vuoden 2015 lopusta lähtien. Liiteriä käytetään monenlaisiin tarkoituksiin osana maankäytön, asumisen ja rakentamisen suunnittelua ja seurantaa. Palvelu tarjoaa erilaisia käyttömahdollisuuksia: osa tietosisällöstä on avointa, jota voi hyödyntää maksutta vieraana tai rekisteröityneenä käyttäjänä, mutta sopimusasiakkaat saavat käyttöönsä laajemmat tietoaineistot ja monenlaiset analyysityökalut. Liiterin sopimuskäyttäjäkuntaan kuuluu tällä hetkellä moninainen joukko erilaisia toimijoita, kuten kaupunkeja, maakuntien liittoja, ELY-keskuksia, valtion virastoja, korkeakouluja ja yrityksiä.

Suomen ympäristökeskuksen korkeakouluharjoittelija Jenni Kerola otti selvää, miten Liiterin sopimuskäyttäjät hyödyntävät palvelua työssään. Käyttäjäkokemuksia kerättiin yhteensä viideltä haastateltavalta eri organisaatioista: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:sta, Uudenmaan liitosta, Sipoon kunnasta sekä suomalaisesta rakennusalan yrityksestä YIT:stä. Haastatteluissa keskusteltiin Liiterin käyttötarkoituksista, tärkeimmistä aineistoista sekä lopuksi pyydettiin kommentteja ja kehitysideoita palvelun ja aineistojen kehittämiseksi.

Liiterin käyttötarkoitukset vaihtelevat

Haastatelluissa organisaatioissa Liiteri-palvelua käytetään etenkin erilaisten potentiaalisten hankkeiden taustatietojen selvitystyössä. YIT:ssä ja ARA:ssa aineistoja hyödynnetään esimerkiksi uusien rakennuskohteiden suunnittelussa. YIT:ssä tutkitaan Liiterin avulla mm. alueiden yhdyskuntarakennetta ja palveluiden saavutettavuutta. ARA:ssa puolestaan Liiteri-palvelu toimii apuna hankevalinnoissa, kun pyritään mm. löytämään sijainteja, joissa uusien asuntojen käyttöaste ja palveluiden saatavuus voitaisiin pitkällä aikavälillä maksimoida. Lisäksi Liiteriä on käytetty ARA-asuntojen alueellisten keskittymien tunnistamiseen ja pysyvän rakennustunnuksen hakemiseen.

Päivittäistavarakauppojen sijainti ja saavutettavuus (Elinympäristön tietopalvelu Liiteri, 6.10.2017)

Rakennuskohteiden suunnittelun lisäksi Liiteriä hyödynnetään myös laajemmassa maankäytön suunnittelussa. Sipoon kunnassa Liiteri on tällä hetkellä apuna uuden strategian laadinnassa, ja Uudenmaan liitossa maakuntakaavoituksessa. Kaavan suunnitteluvaiheessa Liiteri-palvelu voi olla apuna maakunnan nykytilan ymmärtämisessä, ja tämän jälkeen puolestaan menneen kehityksen seurannassa.

Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Liiterissä (Elinympäristön tietopalvelu Liiteri, 6.10.2017)

Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän tietosisältö tärkein

Yhdeksi tärkeimmäksi Liiterin aineistoksi haastateltavat nostavat yhdyskuntarakennetta kuvaavien aineistojen (YKR) tietosisällön. YKR on yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa koottu yhdyskuntarakenteen eri ominaisuuksia kuvaava valtakunnallinen paikkatietoaineisto, josta löytyy tietoa mm. asumisesta, työpaikoista ja palveluista. Liiteri-palvelussa YKR-aineistojakelu on käytössä vain sopimusasiakkailla.

ARA:ssa hyödynnetään etenkin asumiseen, asuntoihin ja rakennuksiin liittyvä tietoaineistoja. Edellä mainittujen lisäksi YIT:ssä tärkeimpinä aineistoina pidetään palveluihin ja niiden saavutettavuuteen liittyviä karttatasoja sekä kulttuuriympäristöaineistoja. Sipoon kunnassa Liiteriä hyödynnetään mm. palvelurakenteen sekä työpaikkojen ja -matkojen tietoaineistojen osalta. Uudenmaan liitosta haastateltu suunnittelija nostaa kartta-aineistojen lisäksi tärkeimmiksi palvelun kattavat tilastot ja asemakaavojen seurantalomakkeiden tiedot. Jo tästä haastateltavien joukosta käy hyvin ilmi, miten kattava ja monipuolinen Liiterin tietosisältö on, ja miten eri asiakasryhmät voivat hyödyntää sitä mitä moninaisimpiin tietotarpeisiin.

Liiterin kehitystyö on jatkuvaa – uutuutena palvelupaketit

Liiterin tietoaineistoja päivitetään jatkuvasti, ja itse palvelun kehitystyö on jatkuvaa. Parasta palautetta palvelusta saadaan käyttäjiltä, ja haastatteluissa nousikin esiin tärkeitä pohdintoja Liiterin kehittämiseksi. Esimerkiksi usea haastateltava toivoi käyttöopastusta ja koulutusta – kuten teemoittaisia, lyhyitä webinaaritietoiskuja. Tähän asti Liiteri koulutuksia on järjestetty kohdennetusti vain tietyille käyttäjäryhmille, esimeriksi ELY-keskuksille ja maakuntien liitoille, ja laajempaan koulutuskysyntään pyritään vastaamaan.

Samaten Liiterin käytettävyyttä pyritään parantamaan mm. uusilla palvelupaketeilla. Palvelupaketit kokoavat erilaisten teemojen kartta- ja tilastoaineistoja valmiisiin aloitusnäkymiin käytön helpottamiseksi. Palvelupaketeilla on helppo tarkastella erilaisia ilmiöitä – sekä kartalla että tilastoina. Näitä paketteja on tällä hetkellä neljä erilaista: kulttuuriympäristö, vesihuollon suunnittelu, poronhoito ja ARA-asunnot. 

ARA-asunnot palvelupaketin tietosisältöä Liiterissä (Elinympäristön tietopalvelu Liiteri, 6.10.2017)
Haluaisitko hyödyntää Liiteriä omassa työssäsi tai opinnoissasi? Tai kiinnostavatko rakennetun ympäristön aineistot ihan muuten vain? Klikkaa tästä Liiteriin tai lue lisää, kuinka pääset sopimusasiakkaaksi ja muista Liiterin käyttömahdollisuuksista http://www.ymparisto.fi/liiteri

Lisätietoa:
Alueidenkäytön tietojärjestelmien neuvonta, Alu_tuki[at]ymparisto.fi. 

Kirjoittajat työskentelevät Suomen ympäristökeskuksessa. Jenni Kerola toimii harjoittelijana ja Hanna Nieminen tutkijana Ympäristöpolitiikkakeskuksessa. Nieminen vastaa yhdessä Kaarina Vartiaisen kanssa Elinympäristön tietopalvelu Liiterin viestinnästä ja markkinoinnista.  
  

keskiviikko 13. syyskuuta 2017

Yksin – vaan ei yksinäinen?

Emma Terämä ja Maija Tiitu

Valtioneuvoston kanslian rahoittama hanke Yksin osana elinkaarta (YSI) tutkii yksinasumista elinkaarinäkökulmasta. Tämä tarkoittaa sitä, että yksin elämistä tarkastellaan koko elämänkaaren ajalta, jolloin yksilön kannalta mukaan voi mahtua eri kestoisia jaksoja yksinasumista eri syistä.

Vuonna 2016 keskimäärin joka viides suomalainen asui yksin. Yksinasumisen yleisyys vaihtelee kuitenkin huomattavasti iän mukaan. Kuva 1 kertoo tarinaa yksinasuvien suhteellisesta osuudesta ikäryhmittäin, vertaillen vuosia 2000 ja 2015. Tästä voi päätellä, mitä kussakin ikäluokassa on keskimäärin tapahtunut: yhä useampi nuorista parikymppisistä, keski-ikäisistä n. 50–60-vuotiaista sekä yli 85-vuotiaista asuu yksin. 70–85-vuotiaista keskimäärin hieman harvempi asuu yksin vuonna 2015 verrattuna samaan ikäryhmään vuonna 2000. Tämä saattaa liittyä siihen, että ikääntyneet ovat entistä terveempiä ja voivat näin asua esimerkiksi pariskuntana pitempään.

Erityisesti nuorten lisääntyvää yksinasumista voidaan selittää parantuneella varallisuudella: yhä useammalla on varaa asua yksin, eikä esimerkiksi soluasunnossa. Yhdistettynä korkeaan ensisynnyttäjien keski-ikään vaikuttaa siltä, etteivät nuoret aikuiset myöskään perusta perhettä, ja sitäkin kautta suhteellinen (ikäryhmän sisällä ajassa verrattu) yksinasuminen on voinut lisääntyä.


Kuva 1. Lähde: Rakennus- ja huoneistorekisteri (RHR).

Lukumääriä vertailtaessa (kuva 2) pitää ottaa huomioon eri vuosina syntyneiden ikäluokkien koko. Suuri määrä yksinasuvia voi siis myös tarkoittaa, että ikäryhmä vain on suurempi, vaikka suhteessa yhtä moni kuin aiemmin asuu yksin. Kuva 1 kuitenkin kertoo, että nuorista aikuisista jopa joka kolmas ja alle 70-vuotiaissa keski-ikäisissä useampi kuin joka neljäs asuu yksin. Absoluuttiset määrät kertovat kuitenkin parhaiten esimerkiksi pienten asuntojen tarpeesta.

Kuva 2. Lähde: Rakennus- ja huoneistorekisteri (RHR).

Kuvassa 3 tarkastellaan yksityiskohtaisemmin sukupuolten välisiä eroja. Siitä käy ilmi, että
25–54-vuotiaissa yksinasuvissa ovat miehet yliedustettuina, kun taas yli 65-vuotiaissa naiset. Keski-ikäisten yksinasuvien miesten enemmistöön saattaa vaikuttaa avioerojen lisääntyminen. Erotilanteessa lapset jäävät useammin asumaan äitinsä luo, jolloin tätä ei tilastoida yksinasuvaksi. Naisten korkeampi eliniänodote taas selittää vanhimpien ikäryhmien naisenemmistöä. Nuorimmissa sekä 55–64-vuotiaissa yksinasujissa sukupuolieroja ei juuri näy.


Kuva 3. Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Asunnot ja asuinolot. Tilastokeskus.

Keskimäärin yksinasuminen on huomattavasti yleisempää kaupungissa kuin maaseudulla. Alueellisessa tarkastelussa (kuva 4) nähdään kuitenkin myös sukupuolieroja: naiset ovat yliedustettuina kaupunkimaisissa ympäristöissä. Kun kaupunkialueiden yksinasumista tarkastellaan iän mukaan, suurin ero naisten ja miesten välillä on keski-ikäisissä. Yksinasuvista 50
70-vuotiaista naisista 74 % asuu erilaisilla kaupunkialueilla, miehistä 63 %. Lisäksi kaupunkien yksinasuvat naiset asuvat useammin sisemmällä kaupunkialueella lähempänä kaupungin keskustaa kuin miehet.

Kuva 4. Lähteet: SYKE, Tilastokeskus, Karttakeskus.

Hankkeessa on jo tarkasteltu myös vuonna 2014 kerätyn Suomalaisten yksinäisyys -aineiston perusteella yksin asumisen suhdetta kokemukseen yksinäisyydestä.  Nämä kaksi ilmiötä eivät aina liity toisiinsa, kuten Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula on tutkimuksessa todennut: myös parisuhteessa voi kokea yksinäisyyttä.

Toukokuussa 2018 päättyvässä hankkeessa tullaan vielä arvioimaan talousnäkökulmaa niin verojen kuin etuuksienkin suhteen. Valmistumassa on myös kansainvälinen vertailu Suomen tilanteesta suhteessa Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan ja Alankomaihin, erityisesti ratkaisulähtöisten yhteiskunnallisten toimien osalta.

Kirjoittajat työskentelevät Suomen ympäristökeskuksessa. Emma Terämä on YSI-hankkeen vetäjä ja Maija Tiitu hankkeen tutkija.

perjantai 25. elokuuta 2017

VESPA yhdistää maankäytön ja vesihuollon suunnittelun Liiterissä

Sanna Vienonen

Suomen ympäristökeskuksessa on kehitetty karttapohjainen työkalu VESPA – Vesihuollon palvelupaketti, joka yhdistelee eri tietoaineistoja uudella tavalla. VESPAsta löytyy valmiita analyysejä sekä erilaisia tilastoja vesihuollon ja maankäytön suunnittelun yhteensovittamisen tueksi. Se auttaa tarkastelemaan vesihuoltoverkoston laajentamisen perusteita haja-asutusalueilla mm. väestökehityksen, maaperän kaivettavuuden ja rakennuskustannusten näkökulmasta.

Lukuisien tekijöiden valossa vesihuoltoverkoston ja muun infrastruktuurin laajentaminen ja ylläpito haja-asutusalueilla ei välttämättä ole kaikkialla perusteltua. Väestö keskittyy tiettyihin kasvukeskuksiin ja taajamien lievealueille, julkisen talouden resurssit pienenevät, haja-asutusalueen väestö ikääntyy voimakkaasti ja korjausvelka kasvaa nykyisen verkoston osalta. Kuntien on syytä pohtia perusteellisesti laajentamisen ja ylläpidon kannattavuutta haja-asutusalueilla, sillä vesihuolto voidaan järjestää jatkossakin monin paikoin kiinteistökohtaisesti.

Infrastruktuurin laajentaminen ei välttämättä ole teknistaloudellisesti järkevää pidemmällä aikavälillä, vaikka kunnan taloudellinen tilanne sen sallisikin. Sellaisten kuntien haja-asutusalueilla, joilla muuttoliike tai väestön ikääntyminen näyttää ennusteiden mukaan vähentävän väestöä rajusti, jo nykyisen infrastruktuurin toiminnan ylläpidosta voi tulla haasteellista. Pitkät etäisyydet liittyjien välillä ja alhaiset käyttömäärät heikentävät talousveden laatua.

VESPAn oletusnäkymä: vesihuoltoverkoston potentiaalikuvaus, rakennukset ja pohjavesialueet

Uutta Liiterissä vesihuollon osalta 

Merkittävimpänä uutena aineistona VESPA (Vesihuollon palvelupaketti) tuo Liiteriin vesihuoltoverkoston potentiaalin (vähäinen/kohtalainen/suuri). Se on muodostettu asiantuntija-analyysinä maaperän kaivettavuuden, asuinrakennusten tiheyden ja verkoston keskimääräisten rakentamiskustannusten perusteella. Potentiaalitarkastelua sovellettaessa on syytä muistaa, että se antaa vain viitteitä vesihuollon suunnitteluun, ja perustuu tiettyihin laskennallisiin oletuksiin. Vesihuollon järjestämistä on pohdittava aina tapauskohtaisesti alueelliset tekijät (esim. ihmisten terveys, ympäristönsuojelu ja alueen kehitys) huomioon ottaen. Potentiaalitarkastelu voi toimia myös yhtenä objektiivisena perusteena kunnallisessa päätöksenteossa vesihuoltoverkoston laajentamistarpeita pohdittaessa. Näin on tehty jo esimerkiksi Porvoossa, joka toimi pilottialueena potentiaalitarkastelua kehitysvaiheessa.

Yksi lainsäädännön soveltamisen nykyhaasteista on ympäristönsuojelulaissa tarkoitetun 100 metrin etäisyyden määrittely. Ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa on tuotettu viitteellinen 100 metrin vyöhykeaineisto sisävesistöille ja merenrannoille. Tällä etäisyydellä vesistöstä tai merestä, kuten myös pohjavesialueilla, jätevedenkäsittelyn vaatimukset ovat tiukemmat. Tämä VESPAssa oleva aineisto antaa suuntaa-antavan kuvauksen lain tarkoittamasta etäisyydestä, ja tapauskohtainen tarkastelu tuleekin tehdä maastossa.

Kirjoittaja työskentelee SYKEn Vesikeskuksessa vesihuollon kehittämisen parissa.