maanantai 29. elokuuta 2016

Ikääntyneiden määrän merkittävin kasvu tapahtuu taajamissa


Petra Reimi, Satu Vesala, Ville Helminen 

Ikääntyneiden asumisen ja liikkumisen mahdollisuuksiin ja valintoihin kiinnitetään yhä enemmän huomiota, sillä Suomen väestöstä noin viidennes on täyttänyt 65 vuotta. Vuonna 2015 ikääntyneitä oli reilut 1 123 000, mutta 2030-luvun alussa ikääntyneiden määrän ennustetaan ylittävän 1,5 miljoonaa (Tilastokeskus 2015). Ikäluokittain tarkasteltuna erot tulevassa kehityksessä ovat kuitenkin merkittäviä. 65–74-vuotiaiden määrän kasvu tulee taittumaan suuressa osassa kuntia vuoteen 2030 mennessä, kun taas 75–84- ja yli 84-vuotiaiden ikäluokat tulevat kasvamaan voimakkaasti suurten ikäluokkien edelleen ikääntyessä. Ikääntyneiden osuus väestöstä nousee suureksi varsinkin väestömäärältään pienissä Keski- ja Itä-Suomen kunnissa.

Ikääntyneet yhdyskuntarakenteessa -selvityksen ensimmäisessä osassa on tarkasteltu tilasto- ja paikkatietoaineistojen (esim. Rakennus- ja huoneistorekisteri RHR) avulla ikääntymisen kokonaistilannetta, ikääntyneiden asuinoloja sekä ikääntyneiden sijoittumista ja alueellisia eroja. Maakuntien ja kuntien lisäksi ikääntymistä on tutkittu taajamissa ja haja-asutusalueella, kaupunki-maaseutu -luokissa sekä yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä.

65 vuotta täyttäneiden määrä on kasvanut vuosina 2004–2014 varsinkin taajamissa, missä ikääntyneiden määrä on kasvanut 219 000 asukkaalla. Samaan aikaan haja-asutusalueella asuvien ikääntyneiden määrä on lisääntynyt 12 500:lla. Ikääntyminen ei koske vain kaupunkitaajamia, sillä kaikista ikääntyneistä noin 40 prosenttia asuu suurempien väestökeskittymien ulkopuolella. Kaupunkiseutujen taajamissa asuvista ikääntyneistä lähes 30 prosenttia asuu autovyöhykkeellä vailla kattavia joukkoliikennepalveluita. Suuret ikäluokat lisäävät autoriippuvaisilla alueilla asuvien ikääntyneiden määrää jatkossa, joten ikääntymiseen varautumisen kannalta merkittävää on, missä määrin suuret ikäluokat jäävät sijoilleen. Tuleva kehitys vaikuttaa esimerkiksi palvelujen saavutettavuuteen ja järjestämiseen kunnissa sekä ikääntyneiden liikkumistarpeisiin ja siten kotona asumisen mahdollisuuksiin.


Kuva 1. Ikääntyneiden määrä yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä ikäluokittain (2014).
Lähde: VTJ/VRK 2015, SYKE 2015.

Kaupunkimaisten ja maaseutumaisten alueiden välisiä eroja koko maassa on tarkasteltu kaupunki-maaseutu -luokituksen avulla. 65 vuotta täyttäneiden asuminen maaseutumaisilla alueilla on muuta väestöä yleisempää, ja lisäksi se on kaikkein yleisintä vanhimmassa, yli 84-vuotiaiden ikäluokassa. Toisaalta kaikkein ikääntyneimmät asuvat useimmin myös sisemmällä kaupunkialueella lähellä palveluita.

Kuva 2. Ikääntyneet kaupunki-maaseutu -luokissa (2014).
Lähde: VTJ/VRK 2015, SYKE 2010.

Ympäristöministeriön rahoittama ja Suomen ympäristökeskuksen toteuttama selvitys tukee Ikääntyneidenasumisen kehittämisohjelman 2013–2017 toteuttamista. Hankkeen seuraavassa vaiheessa tarkastellaan ikääntyneiden muuttoliikettä ja paikallaan ikääntymistä sekä etsitään voimakkaasti ikääntyviä alueita Suomen kaupunkiseuduilla. Analyysin pohjalta pyritään löytämään palveluiden kehittämiseen parhaiten soveltuvia alueita ikääntyneiden itsenäisen ja turvallisen kotona asumisen tukemiseksi.

Hankkeen ensimmäisen vaiheen tuloksiin voit tutustua tarkemmin hankkeen nettisivulla.


Kirjoittajat työskentelevät Suomen ympäristökeskuksessa. Petra Reimi on korkeakouluharjoittelijana mukana Ikääntyneet yhdyskuntarakenteessa -hankkeessa. Satu Vesala työskentelee hankkeessa tutkijana ja Ville Helminen projektipäällikkönä.