Laura
Malm-Grönroos ja Anniina Lehtonen
Espoon
kaupunkisuunnittelukeskus kyseli syyskuussa 2013 karttapohjaisella
Harava-kyselyjärjestelmällä espoolaisten mielipiteitä siitä, millainen on hyvä
espoolainen asuinympäristö. Tavoitteena oli kartoittaa espoolaisten asumista,
oman asuinympäristön kokemista ja asumispreferenssejä. Asukaskyselyn tuloksia
tullaan hyödyntämään asema- ja yleiskaavatyössä.
Kyselyyn
saatiin vastauksia 1599 kpl. Vastaajat olivat kaikkialta Espoosta. Suurimmalla
osalla vastaajista oli vankka kokemus Espoosta asuinpaikkana, sillä yli puolet
vastaajista oli asunut Espoossa yli 21 vuotta.
Nyt
julkaistava alustavien tulosten raportti sisältää aineiston alustavaa
tarkastelua sekä yleisten kuvaajien ja teemakarttojen esittelyä koko Espoon
tasolla. Joistakin teemoista on tässä raportissa myös suuraluekohtaisia
yhteenvetoja.
Saatujen
vastausten perusteella uuden asumisen toivottaisiin olevan paikoin tehokkaampaa
kaupunkirakentamista jo olemassa olevan rakenteen tiivistämiseksi ja jatkoksi.
Tiivistämistä ja laajentamista on ehdotettu erityisesti junaradan, Länsiväylän
ja tulevan metrolinjauksen varteen. Toisaalta joissakin paikoissa halutaan
säilyttää asumisen väljyys, luonnonläheisyys ja oma rauha.
Kartta näyttää, minne espoolaiset toivovat lisää rakentamista. |
Henkilöautoilu
on vastaajien keskuudessa yleisin kulkumuoto. Hyvät joukkoliikenneyhteydet
koetaan silti tärkeiksi asuinalueita arvottaessa. Erityisesti Pohjois-Espooseen
toivotaan asuntorakentamisen tiivistämisen myötä parempia julkisen liikenteen
yhteyksiä ja enemmän palveluita. Samalla kuitenkin maaseutumaiset alueet
halutaan säilyttää mahdollisimman laajasti.
Kaupunkikeskuksissa
toivotaan ympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden parantamista. Liian tiivis
rakentaminen ja puistoalueiden vähäisyys koetaan niissä negatiivisena asiana.
Suurin
osa vastaajista (82 %) kokee ylpeyttä asuinalueestaan. Monet toteavat, etteivät
halua muuttaa nykyiseltä asuinalueeltaan lainkaan pois. Kyselyn toteuttaminen
koetaan yleisesti positiiviseksi asiaksi ja hyväksi vaikutusmahdollisuudeksi.
Vastaajat arvostavat sitä, että asukkaille annetaan mahdollisuus esittää
näkemyksiään asuinympäristöstään.
Asukaskyselyn
analysoinnin seuraavassa vaiheessa tullaan tekemään tarkempia tarkasteluja
Espoon jokaiselle seitsemälle suuralueelle sekä syvempiä analyysejä saaduista
tuloksista eri muuttujien perusteella. Aineiston luokitteluun ja analysointiin
on käytetty tilastollisia ohjelmia, kuten Excel ja SPSS, ja teemakartat on
laadittu MapInfo-ohjelmistolla. Karttapohjaisista vastauksista, kuten
esimerkiksi toivotun uuden rakentamisen keskittymisestä tai onnistuneista ja
epäonnistuneista asuinalueista tullaan laatimaan klusterianalyysejä
ArcMap-ohjelmistolla.
Asukaskyselyn
tulokset analysoidaan fil. yo Anniina Lehtosen Helsingin yliopiston
geotieteiden ja maantieteen laitoksen pro gradu -työnä. Lopulliset
asukaskyselyn tulokset julkaistaan kaavoituksen nettisivuilla kesällä 2014 pro
gradu -tutkielman valmistuttua.
Kiitos
kaikille vastaajille!
Laura
Malm-Grönroos toimii tutkijana yleiskaavayksikössä ja vastaa Espoon
asuinympäristön Harava-kyselystä. Fil.yo Anniina Lehtonen analysoi kyselyn
tulokset Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitoksen pro gradu
-työnä.