perjantai 22. maaliskuuta 2013

Harava valloittaa maailmaa – espanjalainen Vitoria-Gasteiz ottaa Haravan käyttöön yleiskaavan valmistelussa

Kaarina Vartiainen ja Kari Oinonen

Harava-työkalu on saanut ensimmäisen kansainvälisen käyttökohteensa espanjalaisen Vitoria-Gasteizin, tutummin Vitorian kaupungin, yleiskaavatyössä. Harava-palvelun demo käännettiin palvelun ICT-toimittajan Dimenteq Oy:n toimesta espanjaksi alkuvuodesta, jotta se helpottaisi yhteistyön käynnistämistä. 

Valmistelu huipentui SYKEn ja Dimenteqin väen Espanjan matkaan maaliskuussa. Matkan tavoitteena oli perehdyttää espanjalaisia tutkijoita, virkamiehiä ja suunnittelijoita Haravaan sekä varmistaa käyttöönoton onnistuminen. Myös SADe-ohjelma ja muut Elinympäristön tietopalvelut herättivät paljon mielenkiintoa espanjalaisten keskuudessa.

Vilkasta keskustelua Vitorian kaupungin edustajien kanssa

Harava-palvelun sisältökysymysten pohdintaa

SYKE on tehnyt usean vuoden ajan yhteistyötä Espanjan Bilbaossa sijaitsevan Tecnalian Ympäristöyksikön kanssa. Tecnalia on VTT:tä vastaava organisaatio ja se tulee toimimaan Harava-palvelun jälleenmyyjänä Espanjassa. Jo Harava-palvelun toteutuksen alkuvaiheessa esiteltiin työkalun ideaa myös Tecnalialle. Vastaanotto oli positiivisen innostunut. Harava-palvelun toteutustyön edistyessä yhteistyö espanjalaisten kanssa tiivistyi ja Tecnalia etsi Haravalle sopivaa kohdetta. Pohjois-Espanjassa sijaitseva, noin 240 000 asukkaan Vitorian kaupunki innostui Haravan käytöstä kansalaisten mielipiteiden keruuvälineenä ja osallistumistyökaluna. Vitoriassa on parhaillaan käynnissä yleiskaavoitusprosessi, johon liittyen kerätään asukkaiden mielipiteitä, kommentteja ja ideoita Haravan avulla.

Haravan käyttöönottoon Espanjassa ei käytetä SADe-ohjelman rahoitusta. Yhteistyötä tehdään muun muassa EU:n COST-ohjelman puitteissa. Sen tarkoituksena on saattaa yhteen eurooppalaisia tutkijoita ja tutkimuslaitoksia.

Bilbaon iltavalaistusta Guggenheim-museon edustalla
Lisää Vitorian hankkeesta on luettavissa espanjalaisten näkökulmasta myöhemmin keväällä täältä blogista.

Kirjoittajat työskentelevät tiiviisti SADe-hankkeessa ja odottavat innolla espanjalaisen kyselyn avautumista

perjantai 15. maaliskuuta 2013

Liiterin perustusten rakentaminen vauhdissa

Kuva: Riku Lumiaro
Anna Strandell

Terveisiä rakennustyömaalta! Uuteen Liiteriin kohdistuu paljon odotuksia. Vanhat valtakunnalliset alueidenkäytön tietojärjestelmät ovat vaikeakäyttöisiä ja teknisesti vanhentuneita. Alueidenkäytön asiantuntijoilla on runsaasti tietotarpeita, joihin ei tällä hetkellä pystytä vastaamaan. Myös asukkaat hakevat yhä enemmän tietoa verkosta ja kansalaisten tekniset valmiudet ovat kehittyneet muutamassa vuodessa ison harppauksen. Uudelta palvelulta odotetaan kaikkea sitä mitä nyt ei ole: helppokäyttöisyys, erilaisten tietojen yhdistämismahdollisuus ja uudet tietosisällöt. Saisihan tuo Liiteri olla kauniin näköinenkin, vaikka punamultainen. Liiterin toteuttaminen käynnistyi viime syksynä tietosisällön suunnittelulla ja tietopohjan eli tietovaraston rakentamisella. Käyttöliittymän toteutus kilpailutetaan syksyllä ja sen toteutus alkaa ensi vuonna.

Kuka käyttää Liiteriä?

Liiteri on elinympäristön tieto- ja analyysipalvelu, jossa voi hakea tietoa, analysoida ja havainnollistaa rakennettua ympäristöä ja maankäytön suunnittelua eri näkökulmista, sekä kartoilla että tilastoilla. Liiteri on suunnattu erityisesti viranomaisille ja yrityksille, jotka hoitavat maankäytön suunnitteluun ja rakennettuun ympäristöön liittyviä tehtäviä, sekä kansalaisille, jotka haluavat saada tietoa omasta asuin- ja elinympäristöstään.

Ammattilaisten palvelut toteutetaan tukemaan ensisijaisesti maankäyttö- ja rakennuslain tehtävien hoitamista. Kunnat, maakuntien liitot, valtion viranomaiset ja yritykset voivat käyttää Liiteriä esimerkiksi kaavoituksessa, rakentamiseen liittyvien lupien ja avustusten ratkaisemisessa, strategisten suunnitelmien ja ohjelmien laatimisessa, maankäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjauksessa, lausuntojen tukena, kehittämistehtävissä kuten lainsäädännön ja kaavoituksen ohjausvälineiden kehittämisessä sekä kaavoituksen ja rakennetun ympäristön tilan seurannassa. Lisäksi Liiteri palvelee muun muassa opiskelijoita ja tutkijoita.

Alueidenkäytön aineistot ja tietojärjestelmät on tähän saakka suunnattu ammattilaisille ja niiden käyttö on vaatinut pitkällistä perehtymistä. Kasvava käyttäjäryhmä ovat kuitenkin kansalaiset. Liiteri pyrkii tarjoamaan kansalaisille helppokäyttöistä ja ymmärrettävää tietoa elinympäristön laadusta. Kansalaisten intressit liittyvät erityisesti lähiympäristön laatuun, lähiympäristön suunnitelmiin sekä muuttopäätösten tukeen. Heille tarjotaan etenkin valmiita teemakarttoja kiinnostavista elinympäristöaiheista, kuten vaikkapa palvelujen saavutettavuudesta tai arvokkaista luontokohteista.

Liiterin tietosisältö

Liiteri korvaa vanhat alueidenkäytön tietojärjestelmät lukuun ottamatta kaavoituksen seurannan tallennusjärjestelmiä (GISALU ja TYVI/Asemakaavan seurantalomake). Nykyinen ympäristötietojen hallintajärjestelmä HERTAn alueidenkäytön kokonaisuus, eli Elinympäristön seuranta (ELYSE), Kaavoituksen seurannan tilasto, Asemakaavojen seurantalomakkeiden selaus ja Yhdyskuntarakenteen seuranta (YKR), poistuu. Suurin osa vanhojen järjestelmien tietosisällöstä siirtyy uuteen Liiteri-palveluun.

Liiteri koostuu kartta-osasta ja tilasto-osasta, jotka ovat keskenään vuorovaikutteisia. Samaa aihepiiriä ja aluetta voi tarkastella kartalla ja tilastossa yhtä aikaa. Esimerkiksi Tampereen kaupunkiseudun työmatkojen keskipituutta voidaan tarkastella karttaikkunassa teemakartalla sekä analysoida työmatkojen suuntautumista halutulla alueella karttapohjaisen työmatka-analyysityökalun avulla. Rinnalla voi tilastoikkunassa katsella tietoja saman alueen työmatkojen määrästä, suoritteesta, keskipituudesta ja pituusluokista.

Tietosisältörunko sisältää seuraavia aihepiirejä: kaavoitus, kaavoituksen toteutuminen ja rakentamisen suunnitelmallisuus, yhdyskuntarakenne, väestö, rakennukset ja asuminen, työpaikat ja työssäkäynti, liikkuminen ja liikenne, kauppa ja palvelut, virkistys, luonnonsuojelu ja luonnonvarat, kulttuuriympäristö, ympäristöhäiriöt ja maankäyttö. Tavoitteena on kehittää myös muita käyttäjien kannalta erittäin tarpeellisia, mutta tällä hetkellä puutteellisia tietosisältöjä, kuten maanomistus ja yhdyskuntatekniikka. Tähän voi mennä aikaa, sillä uusien valtakunnallisten aineistojen kokoaminen vaatii useiden tahojen pitkäjänteistä kehitystyötä.

Ympäristön kokeminen on yksi rakennetun ympäristön keskeinen teema. Kokemuksellisia aineistoja tarvitaan ja käytetään yhä enemmän rakennetun ympäristön laadun arvioinnissa ja kehittämisessä. Harava-palvelu tarjoaa erinomaisen työkalun kokemuksellisten aineistojen keräämiseen ja Liiteri niiden kokoamiseen. Liiterissä elinympäristön kokemuksellista tietoa voidaan verrata rekisteripohjaisiin tietoihin rakennetusta ympäristöstä. Esimerkiksi mikä on koetun palvelutason suhde palveluiden saavutettavuuteen tai rakentamisen tiiviyden ja viheralueiden riittävyyden kokemisen suhde aluetehokkuuteen ja viheralueiden määrään. Jos Harava-kyselyissä käytetään ainakin osittain valmiita kysymyspatteristoja ja eri alueilla tehdyissä kyselyissä kysytään samoja kysymyksiä, on eri alueiden kokemuksellista laatua mahdollista vertailla keskenään.

Liiterin perustietosisällön päälle rakennetaan palvelupaketteja erilaisiin käyttötilanteisiin. Palvelupaketit tarjoavat kuhunkin työhön tarvittavan tärkeimmän tietosisällön valmiiksi koottuna sekä mahdollisia erityisiä analyysi- tai laskentatyökaluja. Tällä hetkellä työn alla on maakuntakaavoittajan palvelupaketti, jota on koostettu yhteistyössä Varsinais-Suomen liiton kanssa.

Myöhemmin keväällä kerromme tarkemmin Liiterin tietosisällöstä täällä Sateen varjolla -blogissa.

Liiterin toteutus


Liiterin rakennus vauhdissa 
Kuva: Päivi Tahvanainen
Liiterin kivijalkana toimii tietovarasto, joka toteutetaan SYKEn ylläpitämälle Microsoft SQL Server -tietokannalle. Tietovaraston etuina ovat suurten tietomassojen hallinta, tiedon prosessoinnin automatisointi, eri tietolähteiden yhdistämismahdollisuudet sekä tehokas raportointi. Tietovarastotyö on parhaillaan hyvässä vauhdissa. Lisäksi Liiterin perustuksiin kuuluvat SYKEn ja muiden tiedontuottajien paikkatietoaineistot, joita hyödynnetään ESRIn paikkatietoratkaisujen ja SQL Serverin spatiaalisen tietotyypin avulla. Perustusten päälle rakennetaan Liiterin näkyvä osa, seinät ja katto ovineen ja ikkunoineen eli käyttöliittymä.

Liiterin käyttöliittymä kilpailutetaan syksyllä 2013 ja toteutetaan vuoden 2014 aikana. Valmista voinemme odotella vuoden 2014 lopussa. Liiterin palvelupaketteja teetetään myös ulkopuolisilla. Liiterin ylläpito jää kuitenkin SYKEn Rakennetun ympäristön yksikön vastuulle.

Liiterin käyttö tulee olemaan kaikille avointa ja maksutonta ympäristöhallinnon omien aineistojen sekä alueisiin valmiiksi laskettujen tilastojen osalta. Liiterissä varaudutaan myös rajapintojen avaamiseen tietovaraston avoimiin tietoihin. Osa Liiterin aineistoista on kuitenkin muiden tahojen tuottamaa maksullista dataa, kuten Tilastokeskuksen ruutudata, jota voidaan tarjota vain maksullisen sopimuksen tehneille asiakkaille.

Liiteri on laaja ja monipuolinen, monimutkainenkin kokonaisuus. Kaikkea ei saada toteutettua kerralla, vaan tietosisältöä ja palveluja täydennetään vähitellen. Tulevan käyttöliittymän tärkein vaatimus on silti selkeys ja helppokäyttöisyys. Toivottavasti tässä haasteellisessa tehtävässä onnistumme!

Kirjoittaja on vanhempi tutkija Suomen ympäristökeskuksen Rakennetun ympäristön yksikössä ja työskentelee suurella innolla Liiteri-projektissa

perjantai 8. maaliskuuta 2013

Suoria vaikuttamismahdollisuuksia kuntalaisille



Mikko Nislin

Merkitsevätkö alati heikkenevä äänestysaktiivisuus ja epäluottamus poliittista järjestelmää kohtaan suomalaisen demokratian rapautumista? Onko kuntarakennekeskustelussa huomioitu tarpeeksi hyvin kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien tärkeys osana paikallisyhteisöä? Valtion ja kuntien hallinnossa tapahtuu koko ajan ja edustuksellinen demokratia ei aina välitä näkemystä siitä, mikä on esimerkiksi jonkin valtion hankkeen tai kunnan suunnitelman todellinen vastaanotto kansalaisten ja kuntalaisten keskuudessa.

Maaliskuussa 2012 voimaan tullut laki kansalaisaloitteesta velvoittaa eduskunnan ottamaan käsittelyyn lakialoitteen, jonka on allekirjoittanut 50 000 äänioikeutettua. Ensimmäisessä maaliskuussa 2013 eduskunnalle luovutetussa kansalaisaloitteessa vaadittiin turkistarhauksen kieltämistä.  Myös voimassa oleva kuntalaki velvoittaa kuntia luomaan suoria osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia kuntalaisille.

Valtio on viime vuosina näkyvästi tavoitellut julkisen hallinnon avoimuutta ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä eri ministeriöiden yhteisissä hankkeissa. Sähköisen asioinnin ja demokratian SADe-ohjelmassa oikeusministeriö on luonut verkkoon uudenlaisen kansalaisten osallistumisympäristön, jonka käyttäjiksi odotetaan kansalaisia, valtion viranomaisia ja kuntia. Otakantaa.fi-sivuston tarkoitus on lisätä julkisen hallinnon, kansalaisten ja kolmannen sektorin välistä vuorovaikutusta sekä tarjota mahdollisuuksia uusien ajatusten levittämiselle. Kansalaisaloite.fi -sivustolla voi luoda kansalaisaloitteita ja kerätä niille kannatusta. Viimeksi mainitun rinnalla tulee toimimaan kuntalaisaloite.fi, joka on parasta aikaa valmisteilla ja otetaan kevään kuluessa käyttöön. Jotta kuntalainen voi lähettää palvelun kautta aloitteita omaan kuntaansa, tulee kunnan hyväksyä kuntalaisaloitepalvelun käyttöönotto.

Kuntalaisaloite.fi-sivustosta ollaan rakentamassa esteetöntä, kaikille avointa ja kaksikielistä palvelua. Tavoitteena on lisätä aloitteiden määrää, parantaa niiden laatua ja yhdenmukaistaa nykyisiä kirjavia käytänteitä. Monella kunnalla on jo käytössä oma sähköinen aloitejärjestelmänsä, mutta käytännöt vaihtelevat suuresti. Turun kaupungin kaupunkitutkimus- ja tietokeskus selvitti vuonna 2012 yhteensä 188 yli 5000 asukkaan kunnan verkkodemokratian tilaa. Näistä hieman alle puolella oli käytössä sähköinen aloitejärjestelmä. Kuntalaispalautetta keräsi yli 90 prosenttia vastanneista kunnista, mutta pelkkä palautteen kerääminen ei ole todellista kuntalaisten osallistamista eikä se lisää kuntalaisten kokemuksia vaikutusmahdollisuuksista. Huolestuttava yksityiskohta Turun selvityksessä oli se, että vain neljännes tutkimuksen kunnista välitti verkkosivuillaan asukkailleen tietoa kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksista.

Oikeusministeriö on esittänyt, että kunnat voisivat halutessaan liittää kuntalaisaloitepalvelun upotuksena sopivaan kohtaan  omille verkkosivuilleen.  Tällöin kuntalainen voisi nähdä oman kuntansa kotivisuilla kotikunnassaan vireillä olevat aloitteet, ilmoittautua kannattamansa aloitteen tukijaksi ja lähettää sähköisesti omansa kunnan kirjaamoon, jonne oikeusministeriön ylläpitämä palvelu sen toimittaa. Kuntalaisaloitteen laatija päättää siitä, alkaako hän kerätä aloitteelleen kannatusta palvelussa vai lähettääkö hän sen palvelun kautta suoraan kuntaan.  Aloitteen voi palvelussa tehdä omaan kotikuntaansa tai kuntaan, jonka jäsen on. Suoraan kuntaan menevän aloitteen tunnistautumiseen riittää aloitteen tekijän sähköpostiosoite. Ennen aloitteeseen osallistumista kukin aloitteen kannattaja saa valita, haluaako hän oman nimensä näkyvän aloitteen kannattajien joukossa. Aloitteiden kannattaminen edellyttää käyttäjätietojen varmentamista vahvalla sähköisellä tunnnistautumisella. Kunnan tulee käsitellä kaikki kuntalaisaloitteet ja tiedottaa kerran vuodessa valtuustoa aloitteiden sisällöistä ja niille tehdyistä toimenpiteistä. Suoraan valtuuston käsittelyyn menee yli kahden prosentin kannatuksen kunnan äänioikeutetuista saanut aloite. Neuvoa-antava kansanäänestys järjestetään, jos kansanäänestysaloite on saanut yli viiden prosentin kannatuksen. Palvelu todella mahdollistaa vaikuttamisen, jos sen käyttö saadaan leviämään ja vakiinnutettua Suomen kuntiin.

Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiseen on usein havahduttu vasta kuntaliitosten pakotettua uuden kunnan huomioimaan reuna-alueittensa taajamien asukkaiden näkökulmia, ja usein varsin haastavassa muutostilanteessa. Kunnan velvollisuus on ilmentää asukkaidensa tahtoa ja luoda kuntalaisille toimivat osallistumis- ja vaikuttamiskanavat. Edustukselliseen demokratiaan nojautuva itsehallinto vaatii rinnalleen myös muita tapoja vaikuttaa, mutta on tärkeää, että kunnan poliittinen päätöksenteko, virkamiesjohto ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet muodostavat toimivan ja yhtenäisen vaikuttamiseen ja osallistumiseen nojautuvan kokonaisuuden. Uudet teknologiset järjestelmät luovat tähän mahdollisuuksia, mutta on tärkeää omaksua ne strategisesti osaksi kunnan päätöksentekoa ja käyttää niitä oikein. Toimivat aloitejärjestelmät antavat kuntalaisille mahdollisuuden vaikuttaa edelleen tärkeinä pidettyihin kotiseudun asioihin ja vahvistavat kunnan roolia asukkailleen tärkeänä toimijana.   

Kirjoittaja työskentelee Suomen Kuntaliiton Tietoyhteiskuntayksikössä erityisasiantuntijana