torstai 2. syyskuuta 2021

Yleiskaavat kunnille maksutta rajapinnalta

Outi Koskenniemi, vanhempi suunnittelija, Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Vuoden 2021 alusta lähtien kunnilla on ollut mahdollisuus saada Yleiskaavapalvelu ilmaiseksi sisäiseen käyttöön. SYKE tarjoaa ainutlaatuisen paikkatietoaineiston, joka sisältää yleiskaavoista kaavatilanteen karttayhdelmät, hakemistokartat eri kaavojen keskeisimmillä ominaisuustiedoilla sekä kaavamerkinnät ja -määräykset.

Kunnat yleiskaavoittavat - miksi tarvitaan muiden tuottamaa kaavadataa?

Kunta vastaa yleiskaavoituksesta omalla alueellaan ja prosessissa syntyvä tieto on kunnan hallussa. Lisäksi muut kaavaprosessiin osallistuvat toimijat tuottavat tietoa, kuten hallinto-oikeudet valitusvaiheessa. Periaatteessa työnjako on selvä ja eri osapuolten välillä on tiedonvaihtoa. Luotettavan kokonaiskuvan muodostaminen on kuitenkin haastavaa, koska aineistojen reitit ja muodot sekä tiedonkulun tavat ovat vakiintumattomia. 

Suomessa ei toistaiseksi ole valtakunnallista kaavarekisteriä, johon aineisto kertyisi säännellysti ja määrämuotoisena. Esimerkiksi kuntien rajalla maankäytön ohjauksessa olisi tärkeää nähdä yleiskaavoituksen tilanne. Käytännössä on ollut vaikeaa selvittää, millainen yleiskaava tietyllä alueella on voimassa – ja sehän vähentää kaavoituksen vaikuttavuutta. Miten yhteiskunnan eri toimijat voivat edistää kaavoituksen toteutumista, jolleivät edes tiedä, kuinka kunta on halunnut yleiskaavoilla maankäyttöä ohjata?

Yleiskaavapalvelu avuksi

Kaavatiedolle on jatkuva tarve, joten SYKE on vuosien varrella kehittänyt valtakunnallisia tietovarantoja. Vanhan rakennuslain mukaisesti vahvistetuista yleiskaavoista luotiin 1990-luvun lopulla aineisto ympäristöhallinnon käyttöön alueidenkäytön tehtävien tueksi. ELY-keskuksilla on käytössään GISALU-järjestelmä, johon ne voivat tallentaa kuntakaavoituksen ja kulttuuriympäristön paikkatietoja, niistä yhtenä aineistona oli aiemmin maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavat. Em. aineistojen valtakunnallisesta ylläpidosta on luovuttu, mutta ne hyödynnettiin vuonna 2013 pohjatietoina uuden Yleiskaavapalvelun toteutuksessa. Kaavatilanteen pitäminen ajantasalla perustuu yhteistyöhön kuntien ja ELY-keskusten kanssa. Kaavatietojen toimittaminen SYKEen ei ole pakollista, mutta käytännössä tiedonkeruu pyörii kattavasti koko maasta. Kiitokset aktiivisuudesta kentälle, apu on välttämätöntä!

Kaavat kootaan neljä kertaa vuodessa Yleiskaavapalveluun, etupainotteisesti jo hyväksymisen jälkeen. Uutta päätöstä oikaisukehotuksen jälkeen tai valitusprosessin lopputulosta ei jäädä odottamaan, mutta niistä pyritään saamaan myöhemmin tietoa, jotta aineistoa voidaan korjata. Lainvoimaisen kaavatilanteen saaminen on toki tavoitteena, mutta muutoksenhaku yleiskaavasta saattaa kestää useita vuosia eikä jälkikäteen aina muisteta ilmoittaa hallinto-oikeuksien ratkaisuista.

Miten kunta saa yleiskaava-aineiston käyttöönsä?

Yleiskaava-aineisto on käytettävissä rajapinnalla, joka kunnassa kytketään omaan paikkatietojärjestelmään. Riittää ottaa yhteyttä SYKEn alueidenkäytön tietojärjestelmien neuvontaan palvelunimi@syke.fi [palvelunimi=alu_tuki], josta toimitetaan sopimus ja annetaan tunnukset. Vuosimaksu riippuu käyttöoikeuden laajuudesta: kuntaorganisaation sisäisesti käyttö on ilmaista, kunhan aineisto on rajattu kunnan omalle alueelle. Myös muun käytön hinnoittelu on kunnille edullinen, koska aineiston ylläpito on kiinni kunnista saatavista kaavatiedoista. Pelkkä katselukäyttö on mahdollista myös Elinympäristön tietopalvelu Liiterissä sen sopimusasiakkaille.

Käyttö kannattaa aloittaa maksuttomalla sopimuksella, jolloin yleiskaava-aineistoa voi ensin kokeilla sisäisesti. Kunnat ovat ostaneet laajempia käyttöoikeuksia mm. tilanteissa, joissa on tarve näyttää yleiskaavoja asukkaille ulkoisissa karttapalveluissa tai sisäisissä järjestelmissä halutaan tietää myös naapurikuntien kaavatilanne. Mitä enemmän Yleiskaavapalvelua käytetään, sitä paremmin puutteista ja virheistä saadaan vinkkejä SYKEen ja aineiston laatu paranee.

Yleiskaavat tarjotaan WMS-palveluna (rasterikuva) ja hakemistokartta WFS-palveluna. Hakemistokartta kuvaa yleiskaavatilannetta ja sisältää keskeiset ominaisuustiedot kaavoista. Siihen on linkitetty myös kaavamerkinnät ja -määräykset pdf-tiedostoina. © Suomen ympäristökeskuksen Yleiskaavapalvelu, 30.10.2019. 

Tulevaisuuden tavoitteena yhteinen ja virallinen kaavatietojärjestelmä

Kunpa viimein saataisiin valtakuntaan oikea kaavarekisteri! Jo vuosikymmeniä on viritelty erilaisia hätäratkaisuja ja monet organisaatiot hukanneet resursseja päällekkäiseen työhön, mutta käytännössä vakiintunutta ja säädeltyä systeemiä ei ole. SYKEn Yleiskaavapalvelussa päivittäinen työ on hyvin kaukana siitä ideaalista, miten data itsestään virtaa yhtenäisillä tietomalleilla rajapintojen kautta. Kuitenkin vallitsee melko pitkälti yhteisymmärrys siitä, mitkä ovat keskeisimmät tarvittavat kaavatiedot, mihin olisi kustannustehokasta satsata ja millainen työnjako toimii organisaatioiden välillä.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen valmistelussa ympäristöministeriö on käynnistänyt alueidenkäytön suunnitelmatietovarannon toteuttamisen osana Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää. Ehkä vielä koen sen päivän, että nostan jalat työpöydälle ja ihastellen seuraan kuinka kaavatiedot solisevat paikasta toiseen…

Kirjoittaja on Yleiskaavapalvelun vastaava ja työskentelee vanhempana suunnittelijana Suomen ympäristökeskuksen Ympäristöpolitiikkakeskuksessa. Kokemusta ja näkemystäkin kaavojen numeeristen aineistojen parissa on kertynyt 1990-luvun puolivälistä lähtien.

Yleiskaavapalvelun perustamisvaiheesta ovat kertoneet aiemmin Sanna Mäyrä ja Jenni Markkanen vuonna 2014 ja Eino Jaskari 2015 sekä Päivi Malmi 2015.


maanantai 26. huhtikuuta 2021

Kulttuuriympäristön tieto muovautuu valtakunnallisesti yhteentoimivaksi

Alkuperäinen teksti "Kulttuuriympäristön tieto muovautuu valtakunnallisesti yhteentoimivaksi" on julkaistu Kulttuuriympäristömme.fi -sivustolla 20.4.2021. Pääset tekstiin tästä linkistä.

Verlan maailmanperintökohteessa on useita suojeltuja rakennuksia. Kuva: Martti Jokinen, Museoviraston kuvakokoelma, Finna. 

Kulttuuriympäristö ja sen suojelu tuottavat tietoa, jonka tulee olla helposti saatavilla ja käytettävissä koko maassa. Tietojen tulee olla myös yhteentoimivassa muodossa, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki tietoa käsittelevät tahot ymmärtävät yhteiset käsitteet samalla tavalla. Näin tiedon merkitys ei muutu, kun sitä käytetään tai siirretään.

Uusia kulttuuriympäristötilastoja eRakSu-hankkeesta

Suomen ympäristökeskuksen ja ympäristöministeriön eRakSu-hankkeessa tuotettiin viime vuonna uusia tilastoja suojelluista kohteista. Tiedot ovat käytettävissä elinympäristön tieto- ja analyysipalvelu Liiterissä. Uusia tilastoja on saatavissa kohteen kulttuurihistoriallisen tyypin mukaan, suojelluista rakennuksista valmistumisvuosiluokissa sekä tilastot vireillä olevista suojelukohteista ja niihin liittyvistä rakennuksista.

ERakSu-hankkeessa keskityttiin rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain mukaisen suojeluprosessin sähköistämiseen. Työssä pohdittiin, minkälaisella sähköisellä järjestelmällä voitaisiin toteuttaa koko rakennussuojeluprosessi aina suojeluesityksen vireille tulosta suojellun kohteen tilan seurantaan. Lisäksi määritettiin, mitä tietoja suojelluista kohteista pitäisi valtakunnallisesti kerätä ja tilastoida. Määrittelytyön lisäksi Liiteriin tuotettiin uusia, jo nykyisistä tietolähteistä koottavissa olevia tilastoja kohteista, jotka on suojeltu rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain mukaan.

Tilastot löytyvät Liiteristä Tilastot-osan Kulttuuriympäristö-teemasta. Vastaavasti kulttuuriympäristöön liittyviä karttatasoja voi tarkastella Karttatasot-osion Kulttuuriympäristö-teemasta.

Rakennusperinnön suojeluun yhteiset käsitteet

ERakSu-hankkeen yhteydessä käsiteltiin myös sanastoja. Vastaavaa työtä tehdään parhaillaan myös muissa rakennetun ympäristön teemoissa, ja työtä koordinoi yhteentoimivuuden yhteistyöryhmä.

Yhteentoimivuusalustan Sanastot-työkaluun lisättiin teemasanasto rakennusperinnön suojelun käsitteille. Se sisältää keskeisiä rakennusperinnön suojelemisessa käytettyjä termejä, esimerkiksi termin rakennusperintö.

Määrittelyä tehtiin ympäristöministeriön, Museoviraston sekä Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten asiantuntijoiden yhteistyönä. Terminologisena asiantuntijana toimi Sanastokeskus TSK. 

Yhteentoimivuusalustalla työskennellään myös rakennetun kulttuuriympäristön kansallisen tietomallin luomiseksi. Kannattaa tutustua, vaikkei aihe olisi vielä tuttu.

Liiteri ja Yhteentoimivuusalusta palvelevat kaikkia

Elinympäristön tieto- ja analyysipalvelu Liiteri on Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä palvelu, joka kokoaa yhteen rakennettua ympäristöä ja kaavoitusta koskevia tilasto- ja paikkatietoja. Liiterissä on katseltavissa muun muassa tilastot suojelluista rakennuksista suojeluvälineen mukaan sekä tilastot rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain mukaan suojeltujen kohteiden ja niihin liittyvien rakennusten lukumääristä.

Liiteri on hyödyllinen maankäytön suunnittelun ja rakennetun ympäristön parissa työskenteleville, opiskelijoille ja tutkijoille. Myös elinympäristöstään kiinnostunut asukas voi hakea tietoa omasta ympäristöstään. Liiteri-palvelua voi käyttää rekisteröitymättä, rekisteröityneenä käyttäjänä tai maksullisena sopimusasiakkaan versiona.

Yhteentoimivuusalusta on Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämä palvelu, joka on tarkoitettu sekä julkisen hallinnon että yksityisen sektorin käyttöön. Alusta on maksuttomasti käytettävissä terminologiseen sanastotyöhön, koodistojen hallintaan ja tietomallinnukseen.

Sanastot-työkalulla kerätään ja ylläpidetään julkishallinnon yhteisiä terminologisia sanastoja ja käsitteitä. Esimerkiksi sanastotyön tekijät ja tietomallintajat voivat määritellä Sanastot-työkalussa käsitteitä erikielisine termeineen. Lisäksi käsitteiden väliset suhteet saa myös visualisoitua kuvaksi. Sanastot-työkalun sisältöä voi selata ja hyödyntää avoimesti verkossa, mutta sisällöntuotanto vaatii käyttäjätunnukset DVV:ltä.

Lisätietoja

Lisätietoja Liiteri-palvelusta voi kysyä Alueidenkäytön tietojärjestelmien neuvonnasta Suomen ympäristökeskuksesta, alu_tuki@syke.fi 

Lisätietoja sanasto- ja tietomallityöstä voi kysyä hallitussihteeri Matleena Haapalalta ympäristöministeriöstä, puh. 029 525 0332, matleena.haapala@ym.fi