Espoo edelläkävijä sähköisten palveluiden kehittämisessä

Tiina Järvinen ja Mirja Metsälä

Espoo on esimerkki kaupungista, jossa sähköisten palveluiden kehittämiseen on ryhdytty itse jo ennen SADe-ohjelman palveluiden käyttöönottoa. Espoo on jo usean vuoden ajan ottanut käyttöön uusia internetissä toimivia palveluja, ja niiden määrää lisätään tänäkin vuonna. Osa näistä palveluista on ollut alansa ensimmäisiä ja palkittuja. Palvelut löytyvät kaupungin www-sivuilta Asioi verkossa -kohdasta.

Espoolaisilla on käytössään Espoon karttapalvelu, jonka 15-vuotispäivät lähestyvät hyvää vauhtia! Palvelun alkuvuosina karttapalveluja ei ollut netissä montaa, ja sivustomme pyrki olemaan Espoon alueella yleissivusto. Viime vuosina olemme keskittyneet kaupungin rakentumiseen liittyvään tiedottamiseen. Palvelusta löytyvät mm. kartat, ilmakuvat, karkea maaperäkartta, ajantasa-asemakaava kaavamääräyksineen sekä katujen rakentamisen aikataulut. Palvelusta ammattikäyttäjä voi hakea kiintopisteiden pisteselityskortteja.

Kaupunki kerää palautteita kuntalaisilta ja asiakkailtaan palautepalvelun kautta. Palautepalvelun kautta voi antaa palautetta kaikista kaupungin tuottamista palveluista, niin sosiaalipalveluista kuin kadunrakentamisestakin Palautteiden kirjo on ollut laaja. Kaikkiin palautteisiin voi halutessaan liittää kartalla osoitetun sijainnin, jolla helpotetaan palautteiden käsittelyä.

Palautepalvelussa voi ilmoittaa palautteen kohteen sijainnin kartalla.

Espoo myy kiinteistötieto- ja kartta-aineistoja. Kaupungin palveluja täydentävät kaupallisten toimijoiden kauppapaikkapalvelut, joihin Espoon aineisto välittyy rajapintojen kautta. Näistä palveluista voi ostaa valmiiden rakennusten pohjapiirroksia sekä tarkempia karttoja ja maaperätietoja rakentamisen suunnittelua varten. Espoon avoimesta karttapalvelusta pääsee siirtymään kaupallisiin palveluihin osoitetiedolla sekä kiinteistö- tai rakennuskohdetta klikkaamalla.

Saatavilla on maksullisia kiinteistötieto- ja kartta-aineistoja.

Energiatietopalvelu  on kansainvälisesti palkittu palvelu,  jolla voi arvioida kuinka paljon kotitalous tai kiinteistö voi säästää ottamalla käyttöön aurinkoenergiaa ja maalämpöä. Palvelussa olevista energiakartoista näkee, miten maaperä soveltuu maalämmön talteenottoon tai valmiin talon katto aurinkopaneelin paikaksi.  Palvelu hakee automaattisesti ajantasaisen tiedon rakennus- ja huoneistorekisteristä, ja siinä on laskuri, jonka avulla investoinnin kannattavuutta voi arvioida.

Energiatietopalvelussa voi laskea esimerkiksi aurinkopaneeleihin investoimisen kannattavuuden.

SADe-ohjelman puitteissa on kehitetty palvelu nimeltä Lupapiste, jonka kautta kansalaiset, yritykset ja yhteisöt voivat hoitaa lupa- ja ilmoitusasiansa vuorovaikutuksessa viranomaisten ja muiden osapuolten kanssa. Espoo on ollut tässä edelläkävijä, sillä vuodesta 2009 alkaen espoolaisten on ollut mahdollista hakea rakennuslupaa verkossa. Espoon palvelu on kehitetty ennen Lupapistettä suomalaisen ohjelmistotoimittajan ja aktiivisen kuntaryhmän yhteistyönä. Palvelun kautta on otettu käsittelyyn yli 800 rakennuslupahakemusta. Hakemukset koskevat rakennuslupia, maisematöitä ja maalämpökaivoja. Myös toimenpide- ja purkulupien haku onnistuu palvelun kautta. Palvelun kautta voi hakea myös kaupunkisuunnittelukeskuksen myöntämiä poikkeamispäätöksiä ja suunnittelutarveratkaisuja sekä maa-aineslupia. Uusia hakemuksia otetaan vastaan viikoittain, ja palvelussa on hakemusten täydennykset mukaan lukien tapahtumia päivittäin. Monet suunnittelutoimistot käyttävät palvelua jo rutiinilla. Esimerkiksi merkittävän rakennushankkeen Länsimetron rakennusluvat on haettu sähköisesti.

Vuodesta 2013 alkaen Espoossa on voinut hakea tonttijakoa, tonttijaon muutosta, lohkomista ja muita maanmittaustoimituksia netin kautta. Samoin maanrakennusurakoitsija on voinut tilata valmiiksi selvityksen maanalaisista johdoista. Uusimpana palveluna mahdollistui kaivuuluvan haku netin kautta 13.6.2014, ja tulevana syksynä voi kaupungin luovuttamia omakotitontteja hakea eTontti -palvelun kautta. Rakennusvalvontakeskus on laajentanut rakennuslupapalvelua ja kaupunkisuunnittelu testaa kaupungin laajuiseksi kaavailtua sähköistä ajanvarausjärjestelmää.

Espoo on toteuttanut sähköiset palvelunsa yhteistyössä ohjelmistotoimittajiensa ja samoja ohjelmistoja käyttävien kuntien kanssa. Työ on edennyt hyvin yhteistyössä eri toimittajien ja viranomaistahojen kanssa. Palvelujen käyttöönotto on uudistanut kaupungin toimintatapoja, parantanut tiedolla johtamista ja tukenut asiakaspalvelua uudella tapaa. Espoon kaupunkisuunnittelun ja rakennusvalvonnan lautakunnat ovat aloittaneet sähköisen kokouskäytännön toukokuussa 2014. 

Palvelujen käyttäjäpalautteet ovat olleet positiivisia. Asiakaspalautteessa on kerrottu, että sähköiset palvelut helpottavat asiakkaan työtä, nopeuttavat tiedonhakua ja mahdollistavat 24/7 -palvelun lupahakemusten jättämiselle. Lupien käsittelyn etenemistä voi seurata internetissä. Sähköiset palvelut ovat vähentäneet turhia työvaiheita niin asiakkailta kuin viranomaisilta. Espoo kehittää myös tulevina vuosina palvelujaan.

Kirjoittajat työskentelevät Espoon kaupungilla: Tiina Järvinen asiakaspalvelun kehittämisen projektipäällikkönä ja Mirja Metsälä karttatuotannon vastuualueen vetäjänä.

Leppoisat kesäterveiset

Kuva: Riku Lumiaro / Ympäristöhallinnon kuvapankki

Elinympäristön tietopalveluiden alkuvuosi kului sujahtaen, ja nyt on aika levähtää hetkeksi.

Haravalla ja Tarkkailijalla on ensimmäinen kokonainen vuosi takanaan. Liiterin rakentajat ahertavat kesälläkin, jotta tietopalvelu edistyy aikataulussaan. Palvelu alkaa jo hahmottua, ja tietosisältöä kootaan uutterasti.

SYKEn SADe-tiimi kiittää yhteistyökumppaneitaan ja toivottaa kaikille riemukasta juhannusta ja aurinkoista kesää!

Haravalla paikallista tietoa Metsähallituksen suunnittelun tueksi

Annakaisa Heikkonen

Paikallisen tiedon sekä eri käyttäjäryhmien tarpeiden ja näkemysten huomioiminen ovat tärkeä osa Metsähallituksen suunnittelua. Metsähallituksen hallinnoimat valtion metsät ovat todellisia monikäyttömetsiä, joissa ulkoillaan, marjastetaan, metsästetään sekä nautitaan luonnon monimuotoisuudesta puuntuotannon rinnalla. Jotta erilaiset tarpeet, tiedot ja näkemykset saadaan mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon, tarvitaan toimivat vuorovaikutuksen kanavat. Osallistamisessa yhtenä tavoitteena on jatkuvasti parantaa kansalaisten ja sidosryhmien vaikutusmahdollisuuksia.

Retkeilijöitä Otsamotunturilla. Kuva: Kirsi Ukkonen

Yksi Metsähallituksen ottama käytännön askel tällä polulla on karttapohjaisten kyselyiden käyttö suunnittelun tukena. Suomessa kaupunkisuunnittelussa ja kaavoitustyössä erilaisten pehmoGIS-menetelmien käytöstä on saatu hyviä kokemuksia, ja kiinnostavia esimerkkejä löytyy myös maailmalta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa sikäläinen metsähallinto on jo useamman vuoden osallistunut osallistavien paikkatietojärjestelmien (PPGIS) kehittämistyöhön osana luonnonvara- ja metsäsuunnittelua.

Haravointi Metsähallituksessa alkoi jo kyselypalvelun pilotoinnin aikana Saaristomerellä ja siirtyi siitä pitkän harppauksen pohjoisemmaksi Tunturi-Lappiin. Siellä Haravaa testattiin järjestäytyneille sidosryhmille kohdennetussa kyselyssä, jolla kerättiin paikkasidonnaista tietoa mm. matkailu- ja ohjelmapalveluyrittäjien ja paikallisten yhdistysten tärkeimmistä toiminta-alueista. Tuloksia hyödynnettiin heti tuoreeltaan Ylimuonion käyttösuunnitelman laadinnassa keväällä 2014.                            

Metsähallituksen maat ja vedet
Vihr.= monikäyttömetsätalouden alueet
Kelt.= suot, lakimetsät + muut metsätaloustoim. ulkop.
Pun.= suojelualueet, erämaat + muut alueet
Vaal. kelt.= muut maanomistajat

Kyselyssä kertyneen paikkatiedon ja palautteen lisäksi Metsähallitus on saanut aimo annoksen käytännön kokemusta. Haasteiksi on havaittu aineiston edustavuus ja se, miten sujuvaa vastaaminen on Internet-yhteydestä ja päätelaitteesta riippuen. Ja miten välttää harmillisen yleinen ”osallistamisähky” niin vastaajien kuin suunnittelijoidenkin osalta? Osallistamisen kannalta uusien menetelmien eduiksi voidaan lukea muun muassa Internet-osallistumisen helppous, osallistujajoukon laajeneminen, hiljaisen enemmistön mukaan saaminen suunnitteluun ja paikkatietomuotoisen aineiston hyödyntämisen monet mahdollisuudet. Kertynyt paikkatieto laajentaa tietopohjaa, ja sitä on helppo yhdistää muuhun suunnitteluaineistoon. Paikkaan sidottuna ja kartoilla esitettynä kansalaisten tuottama tieto konkretisoituu ja saa myös vahvemman statuksen ns. asiantuntijatiedon rinnalla.

Uudet vuorovaikutuksen ja tiedon keruun menetelmät ovat kiinnostavia, mutta osallistaminen niiden avulla ei ole itsetarkoitus. On ilmeistä, että paikkatietomuotoisen vastaamisen myötä odotukset kasvavat sitä kohtaan, että vastaajien antama tieto todella hyödynnetään suunnittelussa ja päätöksenteossa.  Vastaajan kannalta kun osallistuminen ilman todellista vaikuttamisen mahdollisuutta on turhaa. Jotta osallistamisen vaikuttavuus ja uskottavuus säilyy, tulee panostaa vastausaineiston läpi käymiseen, raportointiin ja ohjaamiseen edelleen osaksi suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseja. 

Suunnittelijat jalkautuneina maastoon. Kuva: Keijo Kallunki

Esimerkiksi Ylimuonion käyttösuunnitelman laadinnassa kyselyiden tuloksena esille nousseet paikallisten toiveet ja näkemykset käsiteltiin suunnittelua varten perustetussa työryhmässä ja huomioitiin alueen maankäyttöratkaisujen ja metsänkäsittelyn periaatteiden laadinnassa. Osa tiedoista, kuten paikannetut metsonsoitimet, kulttuurihistorialliset kohteet ja maisemakohteet, tallennettiin myös Metsähallituksen paikkatietojärjestelmää täydentämään, jotta tällainen arvokas tieto välittyisi myös myöhemmin alueella tehtävään suunnitteluun.

Ylimuonion suunnitteluryhmä Muoniossa. Kuva: Annakaisa Heikkonen

Karttapohjaiset kyselypalvelut sopivat hyvin muiden osallistamismenetelmien täydentäjiksi. Vaikka niillä ei voi korvata esimerkiksi kasvokkaista kanssakäymistä, ansaitsevat ne paikkansa uutena keinona saada paikallinen ja paikkaan sidottu tieto mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon entistä jouhevammin.

Kirjoittaja työskentelee projektipäällikkönä Metsähallituksessa.