tiistai 15. marraskuuta 2016

Kenttäretken antia: tiivis vuoropuhelu poronhoidon ja muiden maankäyttömuotojen yhteensovittamisen edellytyksenä


Anu Kotilainen

Poronhoidonpaikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun (TOKAT)
-hanke järjesti 5.-6.2016 kenttäretken
Tunturi-Lappiin Kittilän ja Muonion alueille. Hankkeen tavoitteena on helpottaa kestäviin ja monitavoitteisiin maankäyttöratkaisuihin pääsemistä poronhoitoalueella sekä edistää eri elinkeinojen kestävää toimintaa ja toisiaan tukevaa rinnakkaiseloa huomioimalla porotalous ja sen maankäyttöön liittyvät tarpeet. Kenttäretken tarkoituksena oli erilaisten maankäyttöön liittyvien näkökulmien parempi ymmärtäminen. Retki oli oivallinen tilaisuus eri sidosryhmien tapaamiselle ja keskustelulle.


Kenttäretki sijoittui Tunturi-Lapin upeisiin maisemiin

Ensimmäinen vierailukohde oli Levin matkailukeskus, jossa aiheena oli poronhoidon ja matkailun suhde. Annika Anttila Levin Matkailusta kertoi Levin matkailun kehityksestä ja merkityksestä alueelle. Safariyrittäjä Johanna Hietasen mukaan matkailijat haluavat nähdä poroja ja poroyrittäjät ovat ottaneet matkailijoille suunnatut palvelut osaksi toimintaansa. Hietanen kertoi paliskunnan ja yritysten välillä olevan tiivis keskusteluyhteys, mikä mahdollistaa poronhoidon tarpeiden huomioimisen matkailun suunnittelussa.
 
Toinen vierailukohde oli Suurkuusikon kaivos Kittilässä. Kaivoksen kestävän kehityksen päällikkö Anita Alajoutsijärvi Agnico Eagle Finlandista kertoi kaivostoiminnan eri vaiheista, ja toi myös esiin kaivoksen taloudellisen ja työllistävän merkityksen erityisesti Kittilän kunnalle. Alajoutsijärvi kertoi kaivosyhtiön olevan tiiviissä vuoropuhelussa paikallisten ihmisten ja poroelinkeinon kanssa. Kaivosyhtiö on esimerkiksi perustanut yhteistyöryhmän paikallisten toimijoiden kanssa. Kuivasalmen paliskunnan poroisäntä Kauno Rytkösen mukaan Suurikuusikon kaivoksen avaaminen on merkinnyt kaivoksen toiminta-alueelle jääneiden laidunalueiden menetystä ja porojen laidunkierron muutoksia alueella. Porot eivät enää kesäaikana noudata aikaisempia kulku- ja laidunnusreittejään, mikä on vaikeuttanut alueen käyttöä poronhoidossa. Hän kertoi kuitenkin, että kaivosyhtiön kanssa on voitu koko ajan neuvotella poronhoitoon kohdistuvista vaikutuksista ja kaivosyhtiön kanssa on päästy riittävän hyvään sopimukseen poronhoidolle aiheutuneiden haittojen kompensoimisesta. Rytkösen mukaan jatkuva vuoropuhelu ja informaation vaihto ovat toimineet hyvin kaivosyhtiön ja paliskunnan välillä.


Metsähallituksen suunnittelija Pauliina Kulha esitteli Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelmaa

Retken toinen päivä alkoi Harriniva Hotels & Safarisin tiloissa, jossa Metsähallituksen tiimiesimies Kari Koivumaa ja suunnittelija Pauliina Kulha esittelivät Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelmaa. Muonion kunnan pohjoisosiin on Tunturi-Lapin maakuntakaavassa osoitettu kaavamerkinnällä MU-2 metsätalous-, matkailu- ja poronhoitovaltainen alue. Kaavamääräyksen mukaan alueen käytön tulee perustua valtion ja kunnan laatimaan käyttösuunnitelmaan. Käyttösuunnitelmalla on pyritty selkeyttämään maakuntakaavan linjauksia ja saavuttamaan laajapohjainen yhteinen näkemys alueen tulevasta käytöstä. Ylimuonion alueelle on perustettu paikallisista toimijoista koostuva yhteistyöryhmä seuraamaan käyttösuunnitelman toteutumista ja vaikuttamaan toimenpidesuunnitelmien sisältöön. Yhteistyöryhmä tapaa säännöllisesti ja tekee muun muassa maastoretkiä. Kohdealuetta käytiin katsomassa paikan päällä, jossa keskustelu asiasta jatkui.


Kenttäretki päättyi vierailuun Konttaniemen porofarmilla

Viimeisenä vierailukohteena oli Konttaniemen porofarmi Ylikylä-Nivankylän alueella, jonne on suunnitteilla osayleiskaava. Konttaniemen porofarmin Mari Konttaniemi kertoi, että he järjestävät erilaisia opastettuja kierroksia, joihin voi kuulua talviaikaan poroajelu lyhyellä radalla tai pidempi safari. Poromies Seppo Koivisto kertoi rakentamisen vaikutuksista poronhoitoon. Koiviston mukaan asuinalueiden laajetessa poroelinkeinolle jäävä alue pienenee koko ajan, joten alueiden hyvällä suunnittelulla on suuri merkitys. Koiviston mukaan osa asukkaista pitää porojen tulemista pihoille ongelmana. Porot saattavat tulla erityisesti uusille asuinalueille, joille on istutettu porojen näkökulmasta houkuttelevia kasveja tai nurmikkoa. Koiviston mukaan aitaaminen voisi olla ratkaisu asuinalueilla. Paliskuntain yhdistyksen porotalousneuvoja Marja Anttonen kertoi, että Paliskuntain yhdistyksellä on tekeillä rakentajille suunnattu opas, jossa on tietoa mm. porojen käyttäytymisestä, niiden kohtaamisesta ja huomioimisesta piharatkaisuissa. Tavoitteena on lisätä uusien asukkaiden tietoisuutta siitä, että he ovat muuttamassa poronhoitoalueelle, jossa porot saavat olla ja liikkua. Oppaan avulla pyritään vähentämään asukkaiden ja poronhoidon välisiä konflikteja.

Lisäksi siirtymätaipaleilla kuultiin puheenvuoroja muun muassa kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista, Tunturi-Lapin kaavoitustilanteesta ja ajankohtaisista alueidenkäyttöhankkeista sekä toiminnassa olevien ja suljettujen kaivosten vaikutuksista paliskuntien maankäyttöön. Kenttäretki lisäsi osallistujien yhteistä ymmärrystä.

Kirjoittaja työskentelee tutkijana Suomen ympäristökeskuksen Ympäristöpolitiikkakeskuksessa ja on mukana TOKAT-hankkeessa.

Kuvat: Petri Shemeikka

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti