Kaupungistuminen ja innovatiivinen asuinrakentaminen

Sini Mäkeläinen

Vuonna 2008, ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa, kaupungeissa asuvien ihmisten määrä ylitti maaseutuväestön määrän. Kaupunkien hallitsematon paisuminen aiheuttaa monia sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä ongelmia, mutta toisaalta väestön keskittyminen ja hyvä suunnittelu antavat mahdollisuuksia esimerkiksi vähentää liikennettä ja energiankulutusta sekä säästää maata muuhun käyttöön, myös Suomessa.

Kasvavilla ja tiivistyvillä kaupunkiseuduilla etenkin asuinrakentaminen vaatii uutta innovatiivista otetta. Yhteiskunnassa tapahtuvat sosiaaliset ja demografiset muutokset, kuten esimerkiksi ihmisten suurempi liikkuvuus ja perhemuotojen monimuotoistuminen, edellyttävät asuntotarjonnan monipuolistamista ja asuntojen muunneltavuuden lisäämistä.

Yksittäisiä esimerkkejä rakentamisen innovaatioista on paljon. Teknisiä innovaatioita ovat esimerkiksi uudet rakennusmateriaalit, 3D-tulostuksen käyttäminen rakentamisessa tai kotien etäohjaus. Ryhmärakennuttaminen on tuonut rakennuttamisen kentälle uudenlaista suunnittelu- ja rakennusprosessia. Asukkaiden elämänlaatua on pyritty parantamaan yhteisöllisyyttä edistävien tilarakenteiden avulla. Lisäksi esimerkiksi siirreltävät merikonttiasunnot saavat ajattelemaan uudestaan rakennusten pysyvää olemusta. Tärkeä kysymys kuitenkin kuuluu, miten innovatiivisuutta saisi ajettua asuntotuotannon valtavirtaan. 

Keskustelu innovatiivisen rakentamisen reunaehdoista käy vilkkaana asiasta kiinnostuneiden ihmisten ja asiantuntijoiden parissa. Tukahduttaako julkisen sektorin liiallinen sääntely innovoinnin mahdollisuudet vai pakottavatko esimerkiksi kiristyvät ympäristövaatimukset uusien tuotteiden ja ratkaisujen kehittämiseen? Haittaako julkinen sektori maamarkkinoiden toimivuutta vitkuttelemalla kaavoituksen kanssa ja asettamalla erilaisia tontinluovutusehtoja vai tuoko se rakentamisen suunnittelupöytään laatu- ja innovaatiovaatimuksia vastapainoksi yksityisten toimijoiden tuotto-odotuksille? Pyrkivätkö rakennusfirmat vain maksimoimaan omia voittojaan standardoidulla ja yksipuolisella asuntotuotannolla vai tekevätkö ne parhaansa rakentamista rajoittavan normiviidakon puristuksessa?

Monet asiantuntijat näkevät, että muutos innovatiivista rakentamista suosivaa ilmapiiriä kohti on jo nytkähtänyt liikkeelle. Asiasta keskustellaan, ihmiset vaativat aikaista enemmän asumiseltaan ja rakentamisen eri osapuolet kuuluttavat haluavansa uusia ratkaisuja. Peruslähtökohta toimivan ja innovatiivisen ilmapiirin luomiseksi rakennusalalle on yhteistyö niin julkisen sektorin, rakentajien, asukkaiden kuin tutkijoidenkin kesken.

Sini Mäkeläinen on tutkinut pro gradussaan julkisen sektorin suhdetta innovatiiviseen rakentamiseen. Hän viimeistelee ympäristöpolitiikan ja aluetieteen opintojaan Tampereen yliopistossa.