Mikä tekee asuinalueesta viihtyisän?

Maija Tiitu, Arto Viinikka, Kati Vierikko ja Elina Nyberg

Suurin osa suomalaisista arvostaa Asukasbarometrin mukaan asuinympäristössään erityisesti sijaintia ja liikenneyhteyksiä, luonnonympäristöä sekä rauhallisuutta. Erilaisia käsityksiä voi kuitenkin olla yhtä monta kuin erilaisia ihmisiä. Yksi haluaa asua mahdollisimman lähellä tiettyjä palveluita, kun taas toinen arvostaa ulkoilureittien ja luonnon läheisyyttä. Mutta kuinka kaupunkien suunnittelussa tunnistetaan ja arvotetaan erilaisia asuinympäristön viihtyvyystekijöitä? Tätä selvitimme 13 työpajassa Helsingin Kannelmäen, Vantaan Koivukylän ja Vaasan Ristinummen lähiöiden toimijoiden kanssa HYVIÖ-hankkeessa vuoden 2021 aikana.

Palveluiden saavutettavuus sekä rauhallisuus nähdään tärkeinä

Työpajoihin osallistui yhteensä 26 kunnan toimijaa kunta-alan eri sektoreilta kuten kaavoitus, sosiaali- ja terveyspalvelut, asuminen ja nuorisotyö. Kullekin lähiölle erikseen järjestetyissä työpajoissa osallistujat asettivat ensin asuinalueelle yleisiä kehittämistavoitteita. Tämän jälkeen osallistujat tunnistivat ja arvottivat tavoitteen kannalta tärkeitä viihtyvyystekijöitä karttapohjaisen StrateGIS-menetelmän avulla. Kaikissa lähiöissä tavoitteiksi valikoitui muun muassa alueen vetovoiman parantaminen, hyvin saavutettavat palvelut, laadukkaat viheralueet ja muut julkiset tilat sekä asukkaiden eriarvoisuuden vähentäminen.

Kuntien toimijat tunnistivat alueeltaan nelisenkymmentä tavoitteita mittaavaa viihtyvyystekijää, jotka vietiin kartalle ja arvotettiin suhteessa toisiinsa. SYKEn tutkijat tuottivat arvotustyöstä karttoja, jotka havainnollistavat viihtyvyystekijöiden jakautumista lähiöiden alueelle. Kannelmäessä tärkeimmiksi viihtyvyystekijöiksi nousivat ympäristön häiriöttömyys, siisteys ja roskattomuus sekä koulujen ja päiväkotien saavutettavuus. Koivukylässä korkealle arvotettiin niin ikään ympäristön häiriöttömyyttä, mutta myös sosiaali- ja terveyspalveluiden ja viheralueiden saavutettavuutta. Ristinummella taas painotettiin muun muassa asukkaiden kokoontumistilojen, lähikaupan ja leikkipuistojen saavutettavuutta.

Koivukylässä tunnistettujen viihtyvyystekijöiden jakautuminen kartalle. Punertavat värit kuvaavat SYKEn ja Vantaan kaupungin toimijoiden yhteiskehittämien kartta-analyysien mukaan viihtyisimpiä alueita. Karttaan on summattu 42 eri viihtyvyystekijän esiintyminen, ja se pohjautuu suureen määrään eri lähteistä kerättyjä paikkatietoaineistoja.

Viihtyisyys ei jakaudu tasaisesti asukkaiden lähiympäristöön

Kuten yllä oleva karttakuva havainnollistaa, viihtyisyystekijät eivät jakaannu tasapuolisesti asuinalueilla. Asuinympäristön viihtyisyyttä onkin mielekästä tutkia suhteessa erilaisiin asukasryhmiin. Kotitalon välittömän lähiympäristön viihtyisyys on erityisen tärkeää väestöryhmille, joiden liikkumiskyky on esimerkiksi iän tai terveyden takia rajoittunut. Tarkastelimme ikääntyneiden sijoittumista suhteessa yläkuvan havainnollistettuun viihtyisyystekijöiden jakaantumiseen kolmen tutkimuslähiön alueelta. Kannelmäen yli 74-vuotiaista yli puolet asuu kahden korkeimman viihtyvyysluokan alueella, ja matalimman luokan alueella vain 11 %. Koivukylässä ja Ristinummella taas noin viidennes ikääntyneistä asuu matalimman viihtyisyysluokan alueella. Näitä havaintoja olisi mielenkiintoista tarkastella tarkemmin huomioimalla juuri kyseisille väestöryhmille tärkeät viihtyvyystekijät.

Kaavio kertoo, kuinka viihtyisissä asuinympäristöissä ikääntyneet asukkaat keskimäärin asuvat. Asuinympäristö on kaavioissa määritelty 200 m etäisyydelle kunkin asukkaan kotitalosta. Lähde: SYKE, Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Vaasan kaupunki, DVV/VTJ 1/2021.

Vuorovaikutuksella kohti viihtyisiä asuinalueita

Tunnelma etätyöpajoissa oli innostunut, ja monet osallistujat kokivat keskustelut eri sektoreita edustavien kollegojen kanssa erityisen mielekkäinä, minkä me tutkijatkin pystyimme aistimaan. HYVIÖ-hankkeessa kartoitetaan myös asukkaiden tärkeiksi kokemia viihtyisyystekijöitä omalla asuinalueellaan, ja tuloksia tullaan vertaamaan kuntatoimijoiden näkemyksiin. Tavoitteena on saavuttaa laajasti eri kieliryhmiä ja kysely on käännetty seitsemälle eri kielelle.

Tiivistyvien kaupunkien suunnittelussa se, kuinka erilaisia viihtyvyystekijöitä arvotetaan suunnitteluratkaisujen taustalla, on paitsi kuuma peruna yhteiskunnallisessa keskustelussa, myös tärkeä tieto itse suunnittelijoille, sillä resurssit eivät riitä kaiken priorisointiin. Tietoa viihtyvyystekijöiden paikallisista arvostuksista tarvitaan, jotta alueita voidaan kehittää ja esimerkiksi täydennysrakentamista suunnitella siten, että alueen tärkeät ominaispiirteet ja erilaisten asukasryhmien tarpeet tulevat huomioiduiksi.

Kirjoittajat työskentelevät rakennetun ympäristön ilmiöiden parissa SYKEn Ympäristöpolitiikkakeskuksessa. Majia Tiitu, Arto Viinikka ja Elina Nyberg ovat tutkijoina Lähiöohjelman 2020–2022 rahoittamassa HYVIÖ-tutkimushankkeessa, jota erikoistutkija Kati Vierikko johtaa. Hankkeen toteuttavat SYKE ja THL.