maanantai 3. helmikuuta 2014

Poronhoito kartalle!


Marja Anttonen ja Kalle Reinikainen

Uusien sähköisten karttatyökalujen yleistymistä odotellessa perinteistä karttatyöskentelyä käytetään edelleen.  Menetelmää on käytetty viime vuosina usein esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointien ja sosiaalisten vaikutusten arviointien haastatteluiden tai pienryhmätyöskentelyn osana. Esimerkiksi poronhoidon toimintaa kuvataan karttojen avulla niin, että sen tarpeita olisi helpompi hahmottaa.

Poronhoitolain mukaan poronhoitoa voidaan harjoittaa Suomessa vain poronhoitoalueella. Porot laiduntavat rajatulla paliskunnan alueella, erilaisilla laidunalueilla eri vuodenaikoina. Poronhoidon työt rytmittyvät poron luontaiseen vuotuiskiertoon. Poronhoitajien elämä ja työ on siten hyvin paikkasidonnaista. Paikka tai maisema ei ole poromiehelle koskaan "tyhjä”, merkityksetön tai käyttämätön, vaikka satunnaisille kävijöille se saattaa siltä näyttää.

Poronhoitajat liikkuvat paljon luonnossa ja tuntevat porojen liikkeet ja paliskuntansa tai tokkakuntansa työalueet erittäin hyvin, ilman karttojakin. Näistä kokemuksista johtuen poronhoitajat hahmottavat helposti asioita myös karttojen, kuten paliskunnan laidunkiertokartan, avulla. Kartan avulla porojen liikkumista ja poronhoidon toimintaa voi selittää paremmin ja siten, että sen voi myös ulkopuolinen ymmärtää.

GPS-panta sopii vaatimille, tai härkä-poroille, joiden
niska ei turpoa kiima-aikana. Kuva: Marja Anttonen
Karttatyöskentely on poronhoitajien kanssa havainnollista ja antaa selkeän kuvan paliskunnan toiminnasta. Poronhoidon perustilan selvittämistä varten on olemassa valmista paikkatietoaineistoa, mutta poronhoitajat voivat myös haastattelun ohessa tai pienryhmätilaisuudessa piirtää kartalle hankkeen vaikutusalueella olevia poronhoidon toimintoja ja rakenteita, kuten vasomis- tai laidunalueita, vasanmerkintä- tai erotusaitoja, kulku- tai kuljetusreittejä. Kartalle voidaan hahmottaa myös alueita, joilla tapahtuu liikennevahinkoja tai muita ongelmia aiheuttavia tilanteita.

Karttatyöskentelyn avulla voidaan arvioida millaisia vaikutuksia poronhoidolle aiheutuu tai voidaanko niitä lieventää. Jos esimerkiksi porojen kuljetusreitille tulee toimintaa, voidaanko se kiertää jostakin? Tai voidaanko jokin este siirtää tai rakentaa niin, että sen yli tai ali pääsee jatkossakin vakiintunutta reittiä pitkin? Mihin porojen laidunnus voi mahdollisesti siirtyä ja mitä se tarkoittaa? Myös muiden maankäyttömuotojen yhteisvaikutuksia poronhoitoon voidaan arvioida kartoilla.

Hyvä väline ovat myös viime vuosina yleistyneet porojen GPS-pantojen paikannustiedot. Poronhoitotyössä pantatiedoista voidaan tarkistaa ajankohtainen tilanne ja tarkka tieto siitä, missä porot kulloinkin laiduntavat. Arvioinneissa ja selvityksissä tietoja voidaan käyttää porojen vuodenaikaisten laidunten tai laidunkierron todentamisessa. Poromies voi todistaa paikannustietojen avulla kokemusperäiseen tietoon perustuvan kertomuksensa siitä, missä poro milloinkin laiduntaa. Faktatieto vähentää epäilyjä oman edun tavoittelusta ja siitä ”ettei alueella olisi poroja koskaan ollutkaan”. Myös hankkeen vaikutusten seurannassa GPS-pannat ovat hyvä väline ja nykyisin muutamat hankevastaavat ovat ostaneet tätä varten pantoja kaivos- tai tuulipuistohankkeiden lähialueilla liikkuville poroille seurantaohjelmaa varten. Uudet apuvälineet siis tukevat perinteistä karttatyöskentelyä ja vievät sitä jopa uusille urille.

Marja Anttonen on maantieteilijä ja toimii porotalousneuvojana Paliskuntain yhdistyksessä vastuualueinaan maankäyttö- ja paikkatietoasiat. Kalle Reinikainen on yhteiskunta- ja taloustieteilijä ja toimii johtavana asiantuntijana Pöyry Finland Oy:ssä vastuualueinaan sosioekonomisten vaikutusten arviointi.