Maija Tiitu, Arto
Viinikka, Kati Vierikko ja Elina Nyberg
Suurin osa suomalaisista arvostaa Asukasbarometrin mukaan
asuinympäristössään erityisesti sijaintia ja liikenneyhteyksiä,
luonnonympäristöä sekä rauhallisuutta. Erilaisia käsityksiä voi kuitenkin olla
yhtä monta kuin erilaisia ihmisiä. Yksi haluaa asua mahdollisimman lähellä
tiettyjä palveluita, kun taas toinen arvostaa ulkoilureittien ja luonnon
läheisyyttä. Mutta kuinka kaupunkien suunnittelussa tunnistetaan ja arvotetaan
erilaisia asuinympäristön viihtyvyystekijöitä? Tätä selvitimme 13 työpajassa
Helsingin Kannelmäen, Vantaan Koivukylän ja Vaasan Ristinummen lähiöiden
toimijoiden kanssa HYVIÖ-hankkeessa vuoden 2021 aikana.
Palveluiden saavutettavuus sekä rauhallisuus nähdään
tärkeinä
Työpajoihin osallistui yhteensä 26 kunnan toimijaa
kunta-alan eri sektoreilta kuten kaavoitus, sosiaali- ja terveyspalvelut,
asuminen ja nuorisotyö. Kullekin lähiölle erikseen järjestetyissä työpajoissa
osallistujat asettivat ensin asuinalueelle yleisiä kehittämistavoitteita. Tämän
jälkeen osallistujat tunnistivat ja arvottivat tavoitteen kannalta tärkeitä
viihtyvyystekijöitä karttapohjaisen StrateGIS-menetelmän avulla. Kaikissa
lähiöissä tavoitteiksi valikoitui muun muassa alueen vetovoiman parantaminen,
hyvin saavutettavat palvelut, laadukkaat viheralueet ja muut julkiset tilat
sekä asukkaiden eriarvoisuuden vähentäminen.
Kuntien toimijat tunnistivat alueeltaan nelisenkymmentä
tavoitteita mittaavaa viihtyvyystekijää, jotka vietiin kartalle ja arvotettiin
suhteessa toisiinsa. SYKEn tutkijat tuottivat arvotustyöstä karttoja, jotka
havainnollistavat viihtyvyystekijöiden jakautumista lähiöiden alueelle.
Kannelmäessä tärkeimmiksi viihtyvyystekijöiksi nousivat ympäristön
häiriöttömyys, siisteys ja roskattomuus sekä koulujen ja päiväkotien
saavutettavuus. Koivukylässä korkealle arvotettiin niin ikään ympäristön
häiriöttömyyttä, mutta myös sosiaali- ja terveyspalveluiden ja viheralueiden
saavutettavuutta. Ristinummella taas painotettiin muun muassa asukkaiden
kokoontumistilojen, lähikaupan ja leikkipuistojen saavutettavuutta.
Viihtyisyys ei jakaudu tasaisesti asukkaiden lähiympäristöön
Kuten yllä oleva karttakuva havainnollistaa,
viihtyisyystekijät eivät jakaannu tasapuolisesti asuinalueilla. Asuinympäristön
viihtyisyyttä onkin mielekästä tutkia suhteessa erilaisiin asukasryhmiin.
Kotitalon välittömän lähiympäristön viihtyisyys on erityisen tärkeää väestöryhmille,
joiden liikkumiskyky on esimerkiksi iän tai terveyden takia rajoittunut.
Tarkastelimme ikääntyneiden sijoittumista suhteessa yläkuvan
havainnollistettuun viihtyisyystekijöiden jakaantumiseen kolmen tutkimuslähiön
alueelta. Kannelmäen yli 74-vuotiaista yli puolet asuu kahden korkeimman
viihtyvyysluokan alueella, ja matalimman luokan alueella vain 11 %.
Koivukylässä ja Ristinummella taas noin viidennes ikääntyneistä asuu matalimman
viihtyisyysluokan alueella. Näitä havaintoja olisi mielenkiintoista tarkastella
tarkemmin huomioimalla juuri kyseisille väestöryhmille tärkeät
viihtyvyystekijät.
Vuorovaikutuksella kohti viihtyisiä asuinalueita
Tunnelma etätyöpajoissa oli innostunut, ja monet
osallistujat kokivat keskustelut eri sektoreita edustavien kollegojen kanssa
erityisen mielekkäinä, minkä me tutkijatkin pystyimme aistimaan.
HYVIÖ-hankkeessa kartoitetaan myös asukkaiden tärkeiksi kokemia
viihtyisyystekijöitä omalla asuinalueellaan, ja tuloksia tullaan vertaamaan
kuntatoimijoiden näkemyksiin. Tavoitteena on saavuttaa laajasti eri kieliryhmiä
ja kysely on käännetty seitsemälle eri kielelle.
Tiivistyvien kaupunkien suunnittelussa se, kuinka erilaisia viihtyvyystekijöitä arvotetaan suunnitteluratkaisujen taustalla, on paitsi kuuma peruna yhteiskunnallisessa keskustelussa, myös tärkeä tieto itse suunnittelijoille, sillä resurssit eivät riitä kaiken priorisointiin. Tietoa viihtyvyystekijöiden paikallisista arvostuksista tarvitaan, jotta alueita voidaan kehittää ja esimerkiksi täydennysrakentamista suunnitella siten, että alueen tärkeät ominaispiirteet ja erilaisten asukasryhmien tarpeet tulevat huomioiduiksi.
Kirjoittajat työskentelevät rakennetun ympäristön ilmiöiden parissa SYKEn Ympäristöpolitiikkakeskuksessa. Majia Tiitu, Arto Viinikka ja Elina Nyberg ovat tutkijoina Lähiöohjelman 2020–2022 rahoittamassa HYVIÖ-tutkimushankkeessa, jota erikoistutkija Kati Vierikko johtaa. Hankkeen toteuttavat SYKE ja THL.