Helena Haakana
Suomesta on tavattu 13 lepakkolajia, mutta lepakoiden
talvehtimispaikoista tiedetään meillä hyvin vähän. Lajin talvehtimista on
tutkittu lähinnä Etelä-Suomessa, muualta Suomesta on kirjattu vain hajanaisia
tietoja. Nyt Joensuun kaupungin
ympäristönsuojeluyksikkö pyrkii kartoittamaan lepakoiden talvehtimispaikkoja
yleisölle suunnatun kyselyn avulla. SADe-ohjelmassa kehitettävä Harava-palvelu on
tähän oiva työkalu. Hankkeessa kerättäviä tietoja voidaan käyttää maankäytön
suunnittelussa ja lepakoiden suojelussa.
Lepakoihin liittyy monenlaisia uskomuksia. Vaikka lepakot
aiheuttavatkin monelle puistatuksen selkäpiissä, ei niissä ole mitään
pelättävää. Suomen lepakkolajit eivät ime verta, eivätkä lennä tarkoituksella
ihmisen päälle. Suomalaiset lepakot ovat hyönteissyöjiä ja meitä ihmisiä
kiusaavat hyttysetkin kelpaavat hyvin niille. Näitä mielenkiintoisia
nahkasiipiä kannattaakin suosia omassa pihapiirissä.
Nykytiedon mukaan Suomen lepakkolajeista viisi esiintyy
Pohjois-Karjalassa. Täällä tavataan puutarhoissakin viihtyvää pohjanlepakkoa,
joka on erityisesti pohjoisen laji. Sen levinneisyys ulottuu pohjoiseen Lappiin
saakka. Lisäksi Pohjois-Karjalassa tavataan vesisiippaa, joka saalistelee
hyönteisiä kesällä veden pinnalta, viiksisiippaa ja isoviiksisiippaa, jotka
ovat metsien lajeja sekä puutarhoissa ja puistoissakin viihtyvää korvayökköä
suurine korvineen. Lepakoita on kuitenkin Suomessa tutkittu toistaiseksi hyvin
vähän, ja Harava on hyödyllinen väline tähänkin tarkoitukseen. Haravassa vastaajat merkitsevät havaintonsa
suoraan sähköiselle kartalle, mikä helpottaa havaintotietojen käsittelyä ja
tarkistusta.
Viiksisiippa
Kuva: Axel Donning
|
Hyönteisiä syöville lepakoille ei talvella ole ravintoa
tarjolla. Ne viettävätkin talven horrostaen säästääkseen energiaa, koska koko
talvi on selvittävä kesällä kerätyllä vararavinnolla. Eri lajeilla on kuitenkin
vähän erilaiset keinot selvitä talven yli. Osa lepakoista, kuten Etelä-Suomessa
esiintyvät isolepakko ja pikkulepakko, ovat pitkän matkan muuttajia ja
muuttavat jopa 2000 kilometrin matkan etelään talvehtimaan. Jotkut Suomessa
tavattavista lepakoista taas ovat osittaismuuttajia eli siirtyvät muutama sata
kilometriä etelämmäksi talvehtimaan. Osa lepakoista kuitenkin viettää koko
vuoden samalla alueella. Tarkkaa tietoa Pohjois-Karjalan lepakoiden
muuttoaktiivisuudesta ei ole, mutta tämä talvehtimispaikkaselvitys tuo varmasti
lisävaloa tähän kysymykseen.
Talvehtivia lepakoita voi löytää esimerkiksi kellareista
tai luolista, jotka pysyvät kosteina ja lämpötila on muutaman asteen plussan
puolella myös talvella. Usein lepakot suosivat luonnonkivipintaisia paikkoja,
kuten kivistä ladotut maakellarit ja luonnonluolat. Lepakoita tavataan
kuitenkin talvehtimassa myös kaikenlaisissa ihmisen rakentamissa betoni- ja
puupintaisissa sopivan kylmissä ja kosteissa tiloissa. Lepakon häiritseminen
tai herättäminen talvihorroksen aikaan kuluttaa niiden vähiä energiavaroja ja
voi olla kohtalokasta lepakolle. Kannattaa siis olla varovainen, kun liikkuu
talvehtimispaikassa. Vältä kirkkaita valoja, sulje ovi huolellisesti lämpötilan
säilyttämiseksi tasaisena, äläkä koske lepakoihin.
Lisätietoja Suomen lepakoista ja lepakkoharrastuksesta löytyy
Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen sivuilta www.lepakko.fi. Lepakoiden
elämään voi myös käydä tutustumassa Luonnontieteellisessä museossa Helsingissä,
missä on meneillään näyttely ”Vampyyrin varjostamat –lepakoiden salainen
maailma”.
Harrastajien ja tutkimuksen lisääntymisen myötä tietoa
Suomen lepakoista saadaan koko ajan lisää. Ilmoittamalla omat havaintosi lepakoiden
talvehtimispaikoista Harava-palvelussa olet mukana arvokkaan tiedon
keräämisessä ja lepakoiden suojelussa. Kysely avautuu 21.2. ja sulkeutuu
23.3.2013 aamulla. Tietoja otetaan vastaan Joensuun ja koko Pohjois-Karjalan
alueelta. Mielenkiintoisimmat havainnot voidaan käydä paikan päällä
tarkistamassa. Jännityksellä odotan nyt avattavan yleisökyselyn tuomia
havaintoja Pohjois-Karjalan lepakoiden talvisesta elämästä.
Kirjoittaja on
biologi sekä Toimi –ympäristöalan asiantuntijaosuuskunnan toimitusjohtaja