keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Lepakoiden talvehtimispaikkoja haravoidaan


Helena Haakana

Suomesta on tavattu 13 lepakkolajia, mutta lepakoiden talvehtimispaikoista tiedetään meillä hyvin vähän. Lajin talvehtimista on tutkittu lähinnä Etelä-Suomessa, muualta Suomesta on kirjattu vain hajanaisia tietoja. Nyt  Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö pyrkii kartoittamaan lepakoiden talvehtimispaikkoja yleisölle suunnatun kyselyn avulla.  SADe-ohjelmassa kehitettävä Harava-palvelu on tähän oiva työkalu. Hankkeessa kerättäviä tietoja voidaan käyttää maankäytön suunnittelussa ja lepakoiden suojelussa.

Lepakoihin liittyy monenlaisia uskomuksia. Vaikka lepakot aiheuttavatkin monelle puistatuksen selkäpiissä, ei niissä ole mitään pelättävää. Suomen lepakkolajit eivät ime verta, eivätkä lennä tarkoituksella ihmisen päälle. Suomalaiset lepakot ovat hyönteissyöjiä ja meitä ihmisiä kiusaavat hyttysetkin kelpaavat hyvin niille. Näitä mielenkiintoisia nahkasiipiä kannattaakin suosia omassa pihapiirissä.

Nykytiedon mukaan Suomen lepakkolajeista viisi esiintyy Pohjois-Karjalassa. Täällä tavataan puutarhoissakin viihtyvää pohjanlepakkoa, joka on erityisesti pohjoisen laji. Sen levinneisyys ulottuu pohjoiseen Lappiin saakka. Lisäksi Pohjois-Karjalassa tavataan vesisiippaa, joka saalistelee hyönteisiä kesällä veden pinnalta, viiksisiippaa ja isoviiksisiippaa, jotka ovat metsien lajeja sekä puutarhoissa ja puistoissakin viihtyvää korvayökköä suurine korvineen. Lepakoita on kuitenkin Suomessa tutkittu toistaiseksi hyvin vähän, ja Harava on hyödyllinen väline tähänkin tarkoitukseen.  Haravassa vastaajat merkitsevät havaintonsa suoraan sähköiselle kartalle, mikä helpottaa havaintotietojen käsittelyä ja tarkistusta.
Viiksisiippa
Kuva: Axel Donning
Hyönteisiä syöville lepakoille ei talvella ole ravintoa tarjolla. Ne viettävätkin talven horrostaen säästääkseen energiaa, koska koko talvi on selvittävä kesällä kerätyllä vararavinnolla. Eri lajeilla on kuitenkin vähän erilaiset keinot selvitä talven yli. Osa lepakoista, kuten Etelä-Suomessa esiintyvät isolepakko ja pikkulepakko, ovat pitkän matkan muuttajia ja muuttavat jopa 2000 kilometrin matkan etelään talvehtimaan. Jotkut Suomessa tavattavista lepakoista taas ovat osittaismuuttajia eli siirtyvät muutama sata kilometriä etelämmäksi talvehtimaan. Osa lepakoista kuitenkin viettää koko vuoden samalla alueella. Tarkkaa tietoa Pohjois-Karjalan lepakoiden muuttoaktiivisuudesta ei ole, mutta tämä talvehtimispaikkaselvitys tuo varmasti lisävaloa tähän kysymykseen.

Talvehtivia lepakoita voi löytää esimerkiksi kellareista tai luolista, jotka pysyvät kosteina ja lämpötila on muutaman asteen plussan puolella myös talvella. Usein lepakot suosivat luonnonkivipintaisia paikkoja, kuten kivistä ladotut maakellarit ja luonnonluolat. Lepakoita tavataan kuitenkin talvehtimassa myös kaikenlaisissa ihmisen rakentamissa betoni- ja puupintaisissa sopivan kylmissä ja kosteissa tiloissa. Lepakon häiritseminen tai herättäminen talvihorroksen aikaan kuluttaa niiden vähiä energiavaroja ja voi olla kohtalokasta lepakolle. Kannattaa siis olla varovainen, kun liikkuu talvehtimispaikassa. Vältä kirkkaita valoja, sulje ovi huolellisesti lämpötilan säilyttämiseksi tasaisena, äläkä koske lepakoihin.

Lisätietoja Suomen lepakoista ja lepakkoharrastuksesta löytyy Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen sivuilta www.lepakko.fi. Lepakoiden elämään voi myös käydä tutustumassa Luonnontieteellisessä museossa Helsingissä, missä on meneillään näyttely ”Vampyyrin varjostamat –lepakoiden salainen maailma”.

Harrastajien ja tutkimuksen lisääntymisen myötä tietoa Suomen lepakoista saadaan koko ajan lisää. Ilmoittamalla omat havaintosi lepakoiden talvehtimispaikoista Harava-palvelussa olet mukana arvokkaan tiedon keräämisessä ja lepakoiden suojelussa. Kysely avautuu 21.2. ja sulkeutuu 23.3.2013 aamulla. Tietoja otetaan vastaan Joensuun ja koko Pohjois-Karjalan alueelta. Mielenkiintoisimmat havainnot voidaan käydä paikan päällä tarkistamassa. Jännityksellä odotan nyt avattavan yleisökyselyn tuomia havaintoja Pohjois-Karjalan lepakoiden talvisesta elämästä.

Kirjoittaja on biologi sekä Toimi –ympäristöalan asiantuntijaosuuskunnan toimitusjohtaja

maanantai 4. helmikuuta 2013

Haravointi alkaa Tampereella


Kaarina Vartiainen

Tamperelaiset pääsevät ensimmäisenä kokeilemaan, osallistumaan ja kertomaan mielipiteensä karttapohjaisen kyselypalvelu Haravan kautta. Palvelu otetaan käyttöön tänään ensimmäistä kertaa. Aiheena ensimmäisessä pilottikyselyssä on Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava. Kyselyn tarkoituksena on koota tamperelaisten ja muiden Tampereen keskustan käyttäjien näkemyksiä keskustan strategisen osayleiskaavatyön pohjaksi. Haravassa vastaajat merkitsevät mielipiteensä suoraan kartalle. Kyselyiden avulla pyritään tuomaan asukkaiden mielipiteet ja näkemykset kiinteämmin mukaan suunnittelutyöhön.

Kyselyä on suunniteltu ja toteutettu viime syksystä lähtien Harava-palvelun pilottityöpajoissa, joissa Tampereen kaupunki on ollut aktiivisesti mukana. Kyselyn suunnitteluun ovat osallistuneet myös Tampereen yliopiston ympäristön ja alueiden politiikan opiskelijat osana ”Kaupunkikeskustan strateginen kehittäminen: Uudenlaiset osallistumismenetelmät ja tiedontuotanto käytännössä” -kurssia.  Opiskelijat ovat mukana myös kyselyn vastausten analysoinnissa.

Nyt valmis kysely on avattu. Tampereen keskustan strategisesta osayleiskaavasta järjestetään yleisötilaisuus keskiviikkona 6.2, jossa kerrotaan myös Harava-palvelusta ja miten sen avulla voi vaikuttaa. Lisätietoja Tampereen kaupungin sivuilta.


Valmis kysely nähtävissä täällä. Lisätietoja SYKEn ja Ympäristöministeriön tiedotteesta.
Lisää Harava-kyselyiden käyttöönottoja tehdään pitkin vuotta 2013. Huhtikuussa vuorossa ovat Ilmajoen kunta, Porin kaupunki, Tampereen kaupunki, Satakuntaliitto, Lounaispaikka, Sipoon kunta, Turun yliopisto yhteistyössä Metsähallituksen kanssa, Vantaan kaupunki, Varsinais-Suomen ELY -keskus ja Vihdin asukas- ja kylätoiminta ry. Haravan pilottiorganisaatiot ovat kuntia, maakuntaliittoja, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia, yrityksiä, yhdistyksiä ja yliopistoja.

Minä ja monet muut Harava-palvelun ideoinnissa, suunnittelussa ja toteutuksessa mukana olevat odotamme innolla ja suurella mielenkiinnolla kokemuksia Tampereen pilottikäytöstä. Siitä saammekin lukea myöhemmin keväällä täältä blogista.

Kirjoittaja toimii Harava-palvelun projektipäällikkönä Suomen ympäristökeskuksessa