tiistai 1. syyskuuta 2020

Millaisia mielikuvia kartat piirtävät pimeydestä?

Jari Lyytimäki, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Kartoissa on viestinnällistä voimaa. Niiden avulla voidaan kuvata monimutkaisia ilmiöitä ja välittää tehokkaasti informaatiota. Mutta ne voivat myös luoda virheellisiä tai jopa valheellisia mielikuvia ympäristöstämme. 

Auttaako keinovalo koronaviruksen taltuttamisessa? Näin voisi ounastella, koska kevään 2020 koronakeskustelussa vilahteli yllättävän usein karttoja keinovalon määrästä maapallolla.

Business Finland mainosti yrityksille suunnattua rahoitustaan kuvituksella maapallosta, jonka yöpuolella loistavat keinovalot. Osuuspankki houkutteli saman tyyppisellä kartalla koronaviruksen pelästyttämiä sijoittajia ja Helsingin yliopisto mainosti verkkokurssia, jossa pohdittiin koronanjälkeiseen kestävään yhteiskuntaan siirtymistä.

Rohkeimmin valohoitoa koronakriisiin tarjoili Euroopan yleisradiounioni. Koronakriisin takia peruttu Eurovision-laulukilpailu korvattiin ”Europe shine a light ” virtuaalitapahtumalla, jonka aloitustunnuksessa ja taustakuvituksena komeili – mitäpä muutakaan kuin tyyliteltyjä karttanäkymiä keinovalossa kylpevästä Euroopasta.

Helsingin Sanomat käytti (12.5.) keinovalokarttaa kuvituksena kolumnissa, jossa pohdittiin eri maiden menestystä koronaviruksen taltuttamisessa. Kolumni ei perustellut kuvavalintaa millään tavalla ja kuvateksti töksäytti asiat yhteen seuraavasti: ”Tartuntatautitilanne vaihtelee eri maissa. Satelliittinäkymäkuvaa öiseen Eurooppaan on muokattu tietokoneella.”

Esimerkkejä valosaastekarttojen käytöstä mainonnassa ja uutisoinnissa


Kartat luovat mielikuvia 

Keinovalo ei tietenkään liity suoraan koronaviruksen leviämiseen tai pandemian hillintätoimiin. Esimerkit kuvastavat sitä, kuinka satelliittidataan perustuvia karttakuvia hyödynnetään viestinnässä visuaalisina elementteinä, ilman että käsiteltävä aihe mitenkään liittyy kartan kuvaamaan asiaan.

Keinovalokarttojen laaja-alainen käyttö yllättävissä ja oudoissakin yhteyksissä ei ole pelkkää harmitonta hupia. Valaistuja yömaisemia esittävät kartat voimistavat herkästi mielikuvaa, jonka mukaan luontaisen pimeyden häviäminen on haitatonta tai jopa hyödyllistä. Ympäristöön pääsevän keinovalon eli valosaasteen ekologisia, terveydellisiä ja taloudellisia haittoja koskeva tutkimus kuitenkin osoittaa, että valolla on haittansa. Niin oma kehomme kuin ekosysteemi ympärillämme tarvitsee luontaisia valorytmejä ja pimeyttä. Herkästi valoa aistivat yöeläimet häiriintyvät jo vähäisestäkin lisävalosta.

Avaruuteen asti näkyvät keinovalojen ketjut ja verkostot symboloivat viestinnässä ihmiskunnan globaalia kytkeytyneisyyttä, teknistä edistymistä ja kehitystä. Valaistut kaupungit kielivät taloudellisesta vauraudesta, turvallisuudesta ja järjestyksestä, tiedon valolla karkotetaan tietämättömyyttä ja uskonnoissa valo liitetään hyvään ja pyhään. Urbaanissa ja valaistussa ympäristössä elävän ihmisen on helppo omaksua mielikuva keinovalaistuksen normaaliudesta ja luonnollisuudesta.

Valoistuminen on iso ympäristömuutos 

Ei olekaan ihme, että keinovalokarttoja katsellessa unohtuu helposti se, että ne lähtökohtaisesti kuvaavat rajua ympäristömuutosta. Vain vajaassa parissa sadassa vuodessa olemme murtaneet vuosimiljardeja säännönmukaisina jatkuneet valon, hämärän ja pimeyden syklit. Vain yksi prosentti  eurooppalaisista asuu luontaisesti pimeän yötaivaan alla. Kaikkien muiden yötaivaalle pilkottaa ainakin vähän keinovaloa. Kaupunkikeskustoista on turha etsiä taivaalta muuta kuin kuuta ja muutamaa kirkkainta tähteä noin 7000 periaatteessa paljain silmin nähtävissä olevan tähden joukosta.

Päiväaktiivisena eliönä ihminen ei ole yhtä herkkä valon haitoille kuin monet muut eliöt. Osaamme myös suojautua haittavalolta esimerkiksi pimennysverhojen avulla. Koska keinovalosta on meille monenlaista hyötyä, emme aina oivalla mahdollisia haittoja muulle luonnolle ja pidämme valoja päällä aivan tarpeettomastikin. Nykytekniikka mahdollistaa valon tarkan ja tarpeenmukaisen käytön, mutta myös kirkkaiden valojen viemisen sellaisiinkin paikkoihin, jotka ovat pysyneet pimeinä koko tähänastisen kulttuurihistoriamme.

Kartanlukutaito on oleellinen osa medialukutaitoa. Seuraavan kerran öistä satelliittikarttaa katsoessa kannattaa muistaa, että kartan esittämä keinovalo on valosaastetta. Se on tuhlattua valoenergiaa, joka suuntautuu kohti avaruutta sen sijaan, että se valaisisi vain sitä kohdetta, joka halutaan valaista.

Kirjoitus perustuu valosaastekarttojen käyttöä laajemmin pohtivaan tutkimusartikkeliin, joka ilmestyi kesällä 2020 International Journal of Sustainable Lighting  -tiedelehdessä.

maanantai 27. huhtikuuta 2020

Yhdyskuntarakenteen ilmiöt näkyväksi monikäyttöisillä ruutuaineistoilla


Hanna Nieminen, Anna Strandell ja Maija Tiitu
Suomen ympäristökeskus SYKE 

Yhdyskuntarakenteen seurannan aineistot (YKR) erilaisten ilmiöiden tutkimisessa

Mistä ja minne työssäkäyntivirrat suuntautuvat Suomen alue- ja yhdyskuntarakenteen eri osissa? Mitkä ovat yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutukset? Miten työpaikat ovat kehittyneet Tampereen yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä? Miten liikenneonnettomuudet sijoittuvat kaupunkien yhdyskuntarakenteen eri vyöhykkeille? Esimerkiksi näihin kysymyksiin on etsitty vastauksia seuraavissa YKR-aineistoja hyödyntävissä esimerkkihankkeissa ja -selvityksissä.

SYKEn kehittämät yhdyskuntarakenteen seurannan aineistot ja aluejaot (YKR) tarjoavat ajan ja paikan suhteen vertailukelpoista, valtakunnallisesti kattavaa tietoa yhdyskuntarakenteen eri elementeistä. YKR-aineistot pohjautuvat Tilastokeskuksen 250 x 250 metrin ruututietoihin väestöstä, rakennus- ja asuntokannasta, asuntokunnista, kaupan toimipaikoista, työvoimasta, työpaikoista ja työmatkoista pääasiassa vuodesta 1990 lähtien. Keskeinen osa YKR-aineistoa ovat hallinnollisista rajoista riippumattomat toiminnalliset aluejaot – kuten taajamat, yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet sekä kaupunki-maaseutuluokitus, jotka ovat avoimesti saatavilla SYKEn Avoin tieto -sivustolta.

YKR-aineistoilla voidaan analysoida ja seurata rakennetun ympäristön tilaa ja ajallisia muutoksia sekä ennakoida tulevaa kehitystä. Aineistoja hyödynnetään muun muassa aluesuunnittelussa ja -kehittämisessä, alue- ja yhdyskuntarakenteen tutkimuksessa, rakentamiseen liittyvien lupien ja avustusten tausta-aineistona sekä erilaisissa vaikutusten arvioinneissa. Seuraavaksi esitellään tuoreita YKR-aineistojen käyttöesimerkkejä eri mittakaavatasoilla. Esimerkit osoittavat YKR-aineiston monipuoliset käyttömahdollisuudet, mutta niissä on pohdittu myös aineistoihin liittyviä epävarmuuksia ja haasteita.

Työssäkäyntivirrat ja monipaikkaisuus

Keväällä 2020 päättyneessä Alueellisen liikkuvuuden ja monipaikkaisuuden mahdollisuudet ja seuraukset -hankkeessa on selvitetty työn ja työvoiman alueellista liikkuvuutta ja monipaikkaisuuden nykytilaa. Hankkeessa tuotettiin YKR-aineiston työmatkatietojen avulla verkkokartta työssäkäynnin alueellisesta rakenteesta, jonka avulla voidaan hahmottaa muun muassa työvoiman alueiden välistä liikkumista. Verkkokartan työmatkatiedot pohjautuvat tilastoon, jossa on hieman yli 2 miljoonaa kodin ja työpaikan sijaintiparia vuodelta 2015. Tiedot päivittyvät 2–3 vuoden viiveellä, ja joulukuussa 2019 YKR-aineistojakeluun päivittyivät vuoden 2017 työvoimatiedot. Hankkeen loppuraportissa kirjoittajat pohtivat käytetyn aineiston haasteita ja esimerkiksi sitä, ettei YKR-aineistossa ole huomioitu liikkuvaa työtä ja osa työpaikoista on tarkemman tiedon puuttuessa kiinnitetty asuinkuntaan tai yrityksen päätoimipaikkaan.


Kuvakaappaus Alueellisen liikkuvuuden ja monipaikkaisuuden mahdollisuudet ja seuraukset -hankkeessa tuotetusta verkkokartasta, jonka avulla voidaan tarkastella mm. Suomen työssäkäyntivirtoja ja niiden suuruutta kunnittain. / Klikkaa kuvaa suuremmaksi

Yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutusten arviointi

Tampereella on laadittu yleiskaavatyön tueksi yhdyskuntarakenteen tuottamien ilmastovaikutusten arviointimenetelmä, jonka avulla saadaan tietoa sekä nykyisen että tavoitellun yhdyskuntarakenteen päästövaikutuksista. Mallinnustyön lähtökohtana on YKR-ruutuaineisto, johon on yhdistetty kaupungin omia aineistoja.

Arviointimenetelmän tuottamisesta vastaavat Ubigu Oy, Gispo Oy ja Tietotakomo. Lähestymistapa mahdollistaa tarkan päästölaskennan, mutta hankkeen loppuraportissa kehittäjät pohtivat nykymuotoisen YKR-aineiston ja yleisemmin tilastotiedon käytön haasteita päästölaskennassa. YKR-aineisto päivittyy nykyisellään parin vuoden viiveellä ja aineistossa käytettävät salaukset vaikuttavat päästölaskennan tuloksiin. Parhaat tulokset heidän mukaansa saadaan yhdistämällä sekä paikallisia kuntien omia että kansallisia aineistoja.


Kasvihuonekaasupäästöt ruuduittain Tampereella 2019. Lähde: Tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutusten arviointi -raportti (2019). / Klikkaa kuvaa suuremmaksi

Elinvoiman vyöhykkeet Tampereen kaupunkiseudulla

Pirkanmaan ELY-keskuksen toteuttamassa Elinvoimanvyöhykkeet Tampereen kaupunkiseudulla -tarinakartassa on tarkasteltu työpaikkojen ja työikäisen väestön sijoittumista Tampereen kaupunkiseudun taajama-alueella vuosina 1990–2015. Muutoksia tutkittiin hyödyntämällä SYKEn yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet -paikkatietoaineistoa, joka on muodostettu luokittelemalla ja yhdistelemällä yhdyskuntarakenteen seurannan 250 x 250 metrin ruutuja jalankulku-, joukkoliikenne ja autovyöhykkeisiin muun muassa keskustaetäisyyden ja joukkoliikenteen palvelutason perusteella. Vyöhykkeet kuvaavat mahdollisuuksia käyttää eri liikkumismuotoja.  Analyysi paljastaa esimerkiksi, että vuoden 2010 jälkeen työpaikat ovat alkaneet vähentyä Tampereen keskustassa ja lisääntyneet merkittävästi autovyöhykkeellä. Samalla joukkoliikennevyöhykkeen työpaikkamäärän kasvu on pysähtynyt.

Kuvakaappaus Elinvoiman vyöhykkeet Tampereen kaupunkiseudulla -tarinakartasta. / Klikkaa kuvaa suuremmaksi

Liikenneturvallisuus ja yhdyskuntarakenne Espoossa

Espoon kaupungin tilaamassa selvityksessä Destia Oy on tarkastellut yhdyskuntarakenteen vaikutusta liikenneturvallisuuteen Espoossa sekä kahdeksassa muussa kaupungissa Suomessa.  Lisäksi työssä on analysoitu, millaisia liikenneonnettomuuksia on tapahtunut Espoossa eri yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä. Analyyseissa on hyödynnetty YKR-aluejakoja ja -vyöhykkeitä sekä -seuranta-aineistoja. Tietoihin on yhdistetty eri lähteistä kerättyjä tietoja liikennemääristä ja tieliikenneonnettomuuksista (mm. Espoon kaupungin omia aineistoja ja Destian ylläpitämästä iLiitu-palvelusta).

Kaupunkirakennetta ja liikenneturvallisuustekijöitä tutkittiin 250 x 250 metrin tilastoruutuihin yhdistelemällä väestötietojen lisäksi liikenneonnettomuus- ja muita aineistoja. Tarkastelu paljastaa muun muassa, että suurimmat onnettomuusmäärät esiintyvät aluekeskusten ympäristössä. Onnettomuustiedoista havaitaan, että henkilövahinkoon johtaneiden jalankulkija- ja polkupyöräonnettomuuksien määrät keskittyvät taajama-alueille. Lisäksi työssä tarkasteltiin Espoon taajamakeskuksien eroavaisuuksia vertailemalla jalankulkuvyöhykkeellä tapahtuneita liikenneonnettomuuksia. 


Espoon keskuksen jalankulkuvyöhykkeen liikenneonnettomuudet v. 2013–2017. Lähde: Liikenneturvallinen ja toimiva kaupunkirakenne Espoossa ja kahdeksassa muussa kaupungissa Suomessa (2019). / Klikkaa kuvaa suuremmaksi

Miten saan YKR-aineiston käyttööni?

Kunnat, maakuntien liitot, ELY-keskukset, muut viranomaiset, oppilaitokset ja yritykset hyödyntävät laajasti YKR-aineistojen tietosisältöä Elinympäristön tietopalvelu Liiterin kautta. Lisäksi aineistot ovat ladattavissa paikkatietona erillisestä latauspalvelusta. Aineistojen käytöstä on tehtävä Liiteri-sopimus, josta saa lisätietoa Liiterin sivuilta tai ottamalla yhteyttä SYKEn alueidenkäytön tietojärjestelmien neuvontaan sähköpostilla alu_tuki(at)ymparisto.fi.

Tietojen päivitysaikataulu löytyy Liiterin nettisivuilta kohdasta Liiterin ja YKR-aineistojakelun päivitysaikataulut ja tietosisällön tarkempi kuvaus sivulta Yhdyskuntarakenteen seurannan aineistot.  Vinkkejä aineistojen käyttöön voi saada SYKEn vuosittaisista tietopalvelu Liiterin koulutuksista. SYKEn alueidenkäytön tietojärjestelmien tiimi myös opastaa aineistojen käyttöön liittyvissä sopimusasioissa ja mahdollisissa ongelmatilanteissa.

Nykyinen YKR-aineistosopimus Tilastokeskuksen kanssa sekä Liiteri-sopimukset SYKEn ja sopimusasiakkaiden välillä päättyvät vuoden 2020 lopussa. Uudet sopimukset ovat parhaillaan valmisteilla ja siinä yhteydessä myös YKR-aineiston tietosisältöön ja päivitystiheyteen on tulossa joitakin parannuksia.

Tässä kirjoituksessa esitellyt esimerkit kuvaavat vain pientä osaa YKR-aineistojen hyödyntämismahdollisuuksista. Miten sinä olet hyödyntänyt YKR-tietoja? Kommentoi alle kokemuksiasi.