Pilvi Nummi-Sund
Sipoossa järjestämme merkittävissä asemakaavahankkeissa jo kaavan
aloitusvaiheessa vuorovaikutustilaisuuden, jossa osallistujat voivat tuoda
esiin omia tavoitteitaan ja näkökulmiaan. Usein tilaisuudet järjestetään
työpajoina, joissa osallistujat keskustelevat pienryhmissä ja merkitsevät
kartalle tärkeitä paikkoja ja ideoita. Kuntalaisten keskustellessa keskenään,
näkökulmat ja ideat jalostuvat, ja niille löydetään myös perusteluja. Samalla
osallistujat oppivat toisiltaan ja kuulevat erilaisia näkökulmia ja ajatuksia.
Kasvokkaisen vuorovaikutuksen menetelmiä ei sellaisenaan tule siirtää
verkkoon, mutta tavoitteena tulee olla samantasoinen vuorovaikutus.
Työpajatyöskentelyssä tärkeää on ajoitus eli osallistuminen suunnittelun
varhaisessa vaiheessa, lähtötietojen havainnollinen kuvaaminen sekä ideoiden ja
näkökulmien jakaminen monensuuntaisesti kuntalaisten ja suunnittelijoiden
kesken.
SADe-ohjelman Harava-työkalu tarjoaa mahdollisuuden karttapohjaiseen
tiedonkeruuseen. Näkökulmien ja ideoiden jalostumisen kannalta on myös tärkeää,
että kerätyistä kommenteista voidaan jatkaa keskustelua. Nykyisin on olemassa
monipuolinen valikoima sosiaalisen median työkaluja, joita voisi yhdistää
SADe-työkaluihin. Esimerkiksi Facebookin kaikkia mahdollisuuksia ei ole vielä
hyödynnetty osallistamisessa.
Toivottavasti SADe-ohjelman työkalut tulevat olemaan niin helppokäyttöisiä,
että kaavoittaja pystyy halutessaan itse käynnistämään hankkeeseen liittyvän
tiedon keruun. Käyttöönoton vaivattomuus on ehdoton edellytys
aloitusvaiheen osallistumisen järjestämiselle. Kaavan aloitusvaiheessa työtä on
muutoinkin paljon ja aikataulu usein tiukka.
Suunnitteluhankkeiden lähtötiedot ovat yleensä karttamuodossa. Tiedon
havainnollistamista ja jakelua helpottaisi kaavahankkeen sivulle upotettava
karttaikkuna. Kaavasivuilla on tietysti esitettävä suunnittelualueen sijainti,
mutta karttaikkunaan voisi tuoda myös muita lähtötietoja. Tietojen tarkastelu
yhdessä näkymässä erillisten pdf-dokumenttien sijaan olisi
havainnollisempaa.
Työpajamenetelmän yhtenä haasteena on kerätyn tiedon jakaminen edelleen
muille kuntalaisille (kts. Kartanonrinteen työpajan
yhteenveto). Materiaali vaatii usein paljonkin työstämistä.
SADe-työkalut voivat tehostaa tätä työvaihetta. Kartalle kertyneet kommentit
ovat suoraan julkaistavissa Liiteri-sovelluksen kautta. Mikäli on tarpeen tehdä
tarkempaa analyysiä, voi aineiston siirtää omaan paikkatieto-ohjelmistoon.
Lopullinen analyysi voidaan siirtää jälleen Liiteriin kuntalaisten saataville.
Sähköisiä osallistumispalveluita tarvitaan, jotta entistä laajempi joukko
kuntalaisia pääsee vaikuttamaan suunnitteluun. Toivon, että SADe-ohjelman
sähköiset työkalut tuovat myös tehokkuutta kaavoituskäytäntöihin ja innostavat
kaavoittajia osallistamaan.
Kirjoittaja toimii kaavoittajana Sipoon kunnassa ja on tekemässä
jatko-opintoja kaavoitukseen liittyvästä verkko osallistumisesta