Petra Reimi, Satu Vesala, Ville Helminen
Ikääntyneiden
asumisen ja liikkumisen mahdollisuuksiin ja valintoihin kiinnitetään yhä
enemmän huomiota, sillä Suomen väestöstä noin viidennes on täyttänyt 65 vuotta.
Vuonna 2015 ikääntyneitä oli reilut 1 123 000, mutta 2030-luvun alussa
ikääntyneiden määrän ennustetaan ylittävän 1,5 miljoonaa (Tilastokeskus 2015).
Ikäluokittain tarkasteltuna erot tulevassa kehityksessä ovat kuitenkin
merkittäviä. 65–74-vuotiaiden määrän kasvu tulee taittumaan suuressa osassa
kuntia vuoteen 2030 mennessä, kun taas 75–84- ja yli 84-vuotiaiden ikäluokat
tulevat kasvamaan voimakkaasti suurten ikäluokkien edelleen ikääntyessä.
Ikääntyneiden osuus väestöstä nousee suureksi varsinkin väestömäärältään
pienissä Keski- ja Itä-Suomen kunnissa.
Ikääntyneet
yhdyskuntarakenteessa -selvityksen ensimmäisessä osassa on tarkasteltu tilasto-
ja paikkatietoaineistojen (esim. Rakennus- ja huoneistorekisteri RHR) avulla
ikääntymisen kokonaistilannetta, ikääntyneiden asuinoloja sekä ikääntyneiden
sijoittumista ja alueellisia eroja. Maakuntien ja kuntien lisäksi ikääntymistä
on tutkittu taajamissa ja haja-asutusalueella, kaupunki-maaseutu -luokissa sekä
yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä.
65
vuotta täyttäneiden määrä on kasvanut vuosina 2004–2014 varsinkin taajamissa,
missä ikääntyneiden määrä on kasvanut 219 000 asukkaalla. Samaan aikaan
haja-asutusalueella asuvien ikääntyneiden määrä on lisääntynyt 12 500:lla.
Ikääntyminen ei koske vain kaupunkitaajamia, sillä kaikista ikääntyneistä noin
40 prosenttia asuu suurempien väestökeskittymien ulkopuolella. Kaupunkiseutujen
taajamissa asuvista ikääntyneistä lähes 30 prosenttia asuu autovyöhykkeellä
vailla kattavia joukkoliikennepalveluita. Suuret ikäluokat lisäävät
autoriippuvaisilla alueilla asuvien ikääntyneiden määrää jatkossa, joten
ikääntymiseen varautumisen kannalta merkittävää on, missä määrin suuret
ikäluokat jäävät sijoilleen. Tuleva kehitys vaikuttaa esimerkiksi palvelujen
saavutettavuuteen ja järjestämiseen kunnissa sekä ikääntyneiden
liikkumistarpeisiin ja siten kotona asumisen mahdollisuuksiin.
Kuva 1. Ikääntyneiden määrä yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä ikäluokittain (2014).
Lähde:
VTJ/VRK 2015, SYKE 2015.
|
Kaupunkimaisten ja maaseutumaisten alueiden välisiä eroja koko maassa on tarkasteltu kaupunki-maaseutu -luokituksen avulla. 65 vuotta täyttäneiden asuminen maaseutumaisilla alueilla on muuta väestöä yleisempää, ja lisäksi se on kaikkein yleisintä vanhimmassa, yli 84-vuotiaiden ikäluokassa. Toisaalta kaikkein ikääntyneimmät asuvat useimmin myös sisemmällä kaupunkialueella lähellä palveluita.
Ympäristöministeriön
rahoittama ja Suomen ympäristökeskuksen toteuttama selvitys tukee Ikääntyneidenasumisen kehittämisohjelman 2013–2017 toteuttamista. Hankkeen seuraavassa
vaiheessa tarkastellaan ikääntyneiden muuttoliikettä ja paikallaan ikääntymistä
sekä etsitään voimakkaasti ikääntyviä alueita Suomen kaupunkiseuduilla. Analyysin
pohjalta pyritään löytämään palveluiden kehittämiseen parhaiten soveltuvia
alueita ikääntyneiden itsenäisen ja turvallisen kotona asumisen tukemiseksi.
Hankkeen
ensimmäisen vaiheen tuloksiin voit tutustua tarkemmin hankkeen nettisivulla.
Kirjoittajat työskentelevät
Suomen ympäristökeskuksessa. Petra Reimi on korkeakouluharjoittelijana mukana
Ikääntyneet yhdyskuntarakenteessa -hankkeessa. Satu Vesala työskentelee
hankkeessa tutkijana ja Ville Helminen projektipäällikkönä.