torstai 22. marraskuuta 2012

Sipoon Harava-pilotti esittäytyy: Kulttuurikäytävällä kehitetään yhteistyötä

Pilvi Nummi-Sund 

Käyttäjäkeskeisyys on yksi tärkeimmistä tavoitteista verkko-osallistumisen suunnittelussa. Jari Lahtinen kirjoittaa blogikirjoituksessaan käytettävyyden ja käytettävyyssuunnittelun merkityksestä. Harava-pilottien näkökulmasta kyse on myös laajemmin osallistumispalvelun kehittämisestä. Käyttäjälähtöisyys tarkoittaa silloin mm. palvelun sisällön kiinnostavuutta ja havainnollisuutta sekä laajemmin koko osallistumisprosessin toimivuutta.

Käyttäjälähtöisen suunnittelun keskeinen osa on vuorovaikutus palvelun tulevien käyttäjien kanssa. Meillä Sipoossa Nikkilän Kulttuurikäytävä-pilottiprojektin yhtenä tavoitteena on tehdä yhteistyötä tulevien Harava-kyselyn käyttäjien kanssa. Toimijoiden osallistaminen osallistumisen suunnitteluun ei kuitenkaan ole helppoa. Olen havainnut, että osallistumismenetelmistä ja työkaluista keskusteleminen ei ole kovinkaan motivoivaa ja keskustelu kääntyy helposti konkreettisempiin asioihin. 

Tarvitaan luovia yhteistyömenetelmiä 

Aiemmissa asukasosallistumiseen liittyvissä kehittämisprojekteissa olen haastatellut potentiaalisia osallistujia ja testannut heidän kanssaan osallistumissovellusten prototyyppejä. Näillä menetelmillä en ole onnistunut kovinkaan hyvin saamaan esiin käyttäjien näkökulmaa varsinaiseen osallistumiseen. Uusia ideoitakaan ei ole juuri syntynyt. Tarvitaan siis toisenlaisia menetelmiä, sellaisia jotka helpottavat keskustelua vaikeista aiheista, kuten osallistumismenetelmistä ja -käytännöistä.

Omassa pilottiprojektissamme päätin kokeilla uudenlaista luovaa yhteistyömenetelmää. Laadimme yhteistyössä kahden kollegani kanssa eräänlaisen ideointia tukevan suunnittelupelin. Pelin tavoitteena on kehittää ihanteellinen yhteistyömalli Sipoon Nikkilään. Sen sijaan, että keskittyisimme suunnittelemaan Harava-kyselyn sisältöä, tarkastelemme osallistumista kokonaisvaltaisemmin.  Kulttuurikäytävä-projektin kunnianhimoinen tavoite on saada aikaan hallinnollisia rajoja ylittävää yhteistyötä: monensuuntaista vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa asukkaiden, kunnan työntekijöiden ja muiden paikallisten toimijoiden kesken. Koska Harava-kysely tulee olemaan yksi monesta vuorovaikutustyökalusta, sitä tulee tarkastella osana kokonaisuutta.

Suunnittelupeli käynnissä

Suunnittelupelissämme on kolme vaihetta:
1) Paikallisten toimijoiden tunnistaminen:
pelaajat keskustelevat, minkälaisia toimijoita (esimerkiksi yhdistyksiä ja asukasryhmiä) alueella on ja miten ryhmät liittyvät toisiinsa.
2) Keskustelu osallistumisen teemoista:
pelaajat valitsevat tärkeimmät osallistumiseen liittyvät teemat pelikorteista, joissa on aiheeseen enemmän tai vähemmän liittyviä sanoja, ja keskustelevat valitsemistaan teemoista. Esimerkiksi kortti, jossa on sana ”valoisa” saattaa virittää keskustelua yhteistyön kautta saavutettavasta ”valoisammasta tulevaisuudesta”.
3) Kehittämisehdotusten ideointi:
Pelaajat ideoivat konkreettisia toimenpiteitä yhteistyön kehittämiseksi aiemman keskustelun pohjalta. Esimerkiksi ensimmäisessä vaiheessa käyty keskustelu paikallisista toimijoista voi auttaa havaitsemaan ryhmiä, jotka ovat kokonaan erillään vuorovaikutuksesta. Ideointia voi inspiroida erilaisilla virikkeillä, vaikkapa valokuvilla ja piirroksilla.

Yksi askel taakse vei kaksi eteen

Suunnittelupeliä on nyt testattu käytännössä ja menetelmä vaikuttaa toimivalta ja antoisalta. Verrattuna aiemmin kokeilemiini haastattelu- ja testausmenetelmiin, suunnittelupeli näyttää virittävän juuri oikeanlaista vapautunutta keskustelua osallistumisen teemoista. Menetelmän avulla pelaajien kehittelemät ideat ja ajatukset olivat osuvia ja tuoreita. Osallistujat kertoivat, että peli auttoi konkretisoimaan toimijaryhmien välisiä suhteita ja hahmottamaan osallistumisen ongelmakohtia. Lopputuloksena saimme uusia ideoita paitsi osallistumiseen, myös Kulttuurikäytävä-projektin toteuttamiseen.

Osallistujat pitivät suunnittelupeliä hauskana ja innostavana. Kehitettävää on kuitenkin pelin hallinnassa. Kuten kuvasta näkyy, pelilauta oli lopputilanteessa melko kaaosmainen. Sekasotku ei sinänsä haittaa, mutta tulosten analysointia voisi helpottaa kehittämällä pelialustaa.

Suunnittelupelin lopputulos. Pelin aikana syntyi mm. kehittämisehdotuksia Kulttuurikäytävän yhteistyömalliin, jossa Harava-kysely on yksi työväline.

 Käsitys siitä, että verkko-osallistumista ei voi kehittää irrallaan kokonaisvaltaisesta yhteistyömallista, vahvistui. Yksi askel taaksepäin vei asiaamme ison harppauksen eteenpäin. Uskon, että Harava-kyselystämme tulee osuvampi ja hyödyllisempi, kun tarkastelemme yhteistyötä ja osallistumista kokonaisvaltaisemmin.

Suosittelen lämpimästi kaikille kyselyiden kehittelijöille uudenlaisten luovien ryhmätyömenetelmien kokeilemista. Lisätietoa erilaisista luovista suunnittelumenetelmistä löytyy esimerkiksi osoitteesta servicedesigntools.org. Toivon, että Harava-pilotit jakaisivat kokemuksiaan kyselyn suunnittelusta kertomalla meille muille, mitä pilottitapaamisten välillä on tapahtunut.

Nikkilän Kulttuurikäytävä-projektista löytyy lisätietoa osoitteessa www.kulttuurikaytava.fi ja Facebook-sivullamme.

Kirjoittaja toimii kaavoittajana Sipoon kunnassa ja kehittää Sipoon Kulttuurikäytävän Harava-pilottia kaavoituksen ja kulttuuripalveluiden yhteistyövälineeksi

maanantai 12. marraskuuta 2012

Avoin data, avoimet välineet ja avoimet haasteet


Leo Lahti (vas.) ja Joona Lehtomäki.
Kuva: Daniel Schildt / autiomaa.org (CC BY-ND 3.0)
Joona Lehtomäki & Leo Lahti  

Avoin data on kovassa nosteessa. Useat julkisen sektorin toimijat, kuten Maanmittauslaitos ja Suomen ympäristökeskus, avaavat julkisin varoin kerättyjä aineistoja vapaaseen käyttöön. Laaja saatavuus ja käyttö ovat omiaan nostamaan yhteisten tietovarantojemme arvoa.

Avaaminen on kuitenkin vasta ensimmäinen askel tiedon täyteen hyödyntämiseen. Aineistot ovat usein hankalassa formaatissa ja niitä pitää yhdistellä ja siistiä, jotta ne olisivat käyttökelpoisessa muodossa esimerkiksi journalisteille tai sovelluskehittäjille. Avoimen datan ei myöskään tarvitse olla peräisin virallisista tietokannoista, vaan sitä voi kertyä kansalaisten oman toiminnan tuloksena. Hyvä esimerkki joukkoistetuista, kansalaisten keräämästä datasta on paikkatietokanta OpenStreetmap Suomi. Olipa datan alkuperä mikä tahansa, sen jalostaminen käyttökelpoiseen muotoon vie tyypillisesti hyvin paljon aikaa. Suuri osa tästä työstä on kertaluontoista ja voitaisiin automatisoida ja jakaa tarvitsijoille.

 Tieto käyttöön talkoovoimin

Verkossa tiedon jalostaminen käyttökelpoiseen muotoon voi tapahtua uusin vapaaehtoisuuteen perustuvin keinoin. Yksi esimerkki tästä on Louhos, vuonna 2011 perustettu yhteisö, joka ratkoo vapaaehtoisin talkoovoimin avoimen datan käsittelyyn liittyviä ongelmia. Se pyrkii edistämään julkisten tietovarantojen saatavuutta ja tehokasta käyttöä kehittämällä avoimen datan käsittelyyn ja analysointiin soveltuvia työkaluja. Yksi Louhoksen tuottamista työkaluista on sorvi, R-ohjelmointikielellä toteutettu suomalaisen avoimen datan työkalupakki, jonka välineillä suomalaisen yhteiskunnan avoimet datavirrat voi yhdistää nykyaikaisiin analyysi- ja visualisointimenetelmiin.

Työkalujen lisäksi Louhos tarjoaa yhteisön, jossa avoimesta datasta kiinnostuneet voivat osallistua talkoisiin. Hanke on avoin eikä aiheesta kiinnostuneen tarvitse välttämättä olla koodari, sillä osallistua voi monella tavalla. Esimerkiksi dokumentaation kirjoittaminen, työkalujen testaaminen ja aineistolähteiden kartoittaminen ovat kaikki tehtäviä, joissa ei välttämättä tarvitse kirjoittaa riviäkään koodia. Yhteisö tapaa silloin tällöin kasvokkain, mutta pääasiassa keskustelu tapahtuu verkon välityksellä.

Avoimen datan työkalut käytössä

Louhos on ollut aktiivisesti mukana Datavaalit-hankkeessa, joka on pysyvä ja ajan myötä karttuva yhteiskunnalliseen päätöksentekoon liittyvän datan kokoelma. Tänä syksynä hanke on keskittynyt kunnallisvaalien ehdokastietojen ja tulosten keräämiseen ja analysointiin.

Avoimesti saatavilla olevan vaalidatan käsittelyyn liittyy monia ongelmia. Esimerkiksi Oikeusministeriön julkaisemia ehdokastietoja on sellaisenaan hankala käyttää, koska aineisto on jaettu useisiin tiedostoihin, kenttien otsikot puuttuvat, ja tiedostojen sisältö vaatii putsaamista. Tämä on kuitenkin kertaluontoinen toimenpide, johon tarvittava lähdekoodi voitiin pistää jakoon sorvi-kirjastoon ja siistitty data saataville Datavaalit-palvelimelle. Työkalut ja niiden avulla jalostetut helppokäyttöisemmät tiedot saatiin näin kaikkien käyttöön.

Kunnallisvaalien alla Datavaalit-sivuille rakennettiin sovellus, joka kerää ehdokkaiden Facebook- ja Twitter-päivitykset yhteen tietokantaan. Näin ehdokkaiden päivitysaktiivisuudesta muodostui aineisto, jonka julkistamisesta Datavaalien Facebook-ryhmässä kesti vain muutama tunti kunnes verkossa julkaistiin ensimmäiset vertailut puolueiden aktiivisuudesta sosiaalisessa mediassa (kuva 1).

Yhteiskunnallisen datan ja sen käsittelyyn sopivien välineiden avaaminen on näin kasvattamassa päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja tuottamassa uusia osallistumisen tapoja. Toimintatapojen kehittyessä ja yhteisön kasvaessa osallistumiskynnys madaltuu, ja yhä useammat voivat olla mukana luomassa uutta yhteiskunnallisen avoimuuden kulttuuria.

Kuva 1: Eri puolueiden Facebook- ja Twitter-aktiivisuus vuoden 2012 kunnallisvaalien alla. Päivitykset on koostettu Datavaalit-hankkeen tuottamalla sovelluksella ja normalisoitu kunkin puoleen ehdokkaiden kokonaislukumäärällä. Täällä kuva suurempana.
Kohti avoimempaa tulevaisuutta

Mikä sitten saa ihmiset käyttämään vapaa-aikaansa ilta toisensa jälkeen Louhoksen ja Datavaalien kaltaisten projektien kehittämiseen ja pyörittämiseen? Demokratian avoimuuden ja läpinäkyvyyden nimissä on tärkeää, että päätöksentekoon liittyvä data on avointa, mutta tämä on vasta ensimmäinen askel datan jalostamiseen aidosti käyttökelpoiseksi tiedoksi. Louhoksen ja Datavaalien kaltaiset projektit tuovat esiin konkreettisia kehitystarpeita yhteiskunnallisen datan avaamisessa ja ovat mukana kehittämässä uusia toimintatapoja sekä osoittamassa, että avattavalle datalle on käyttöä.

Kirjoittajat ovat biologisten alojen ja erityisesti laskennallisen analyysin tutkijoita, jotka vapaa-ajallaan toimivat aktiivisesti Louhos-projektin ja Suomalaisen avoimen datan yhteisön parissa