Aurinkoa juhannukseen!

Kuva: Mikko Mäki

Kiitos kaikille piloteille ja yhteistyökumppaneille – ahkerointi on tuottanut tulosta ja kaksi elinympäristön tietopalvelua on saatu uunista ulos! Nyt on aika hengähtää hetkeksi ja nautiskella kesästä. 

SADe-tiimi toivottaa kaikille oikein leppoisaa ja aurinkoista juhannusta!

Täydentävä työkalu kansalaisosallistumiseen

Tiia Tanskanen

Harava-palvelu on nyt valmistunut ja kaikkien hyödynnettävissä. Palvelun viimeistelemiseksi kyselyitä on helmikuusta lähtien testattu pilottihankkeiden avulla. Haluankin palata ajassa hieman taaksepäin pohtimaan syitä sille, miksi organisaatioissa on hakeuduttu pilotoimaan Haravaa. Osallistavan suunnittelukulttuurin edistämisen kannalta on kiinnostavaa, miksi eritoten kunnissa halutaan ottaa käyttöön Haravan kaltainen uusi osallistumisen menetelmä. Opinnäytetyössäni tutkin millaisia odotuksia Haravan pilottikunnilla on karttapohjaisen kyselyn hyödyntämiselle maankäytön suunnitteluun liittyvissä hankkeissa. Haastattelin viiden eri pilottikunnan maankäytön suunnittelun ammattilaista syksyllä 2012. Seuraavassa esittelen lyhyesti suunnittelijoiden näkemyksiä työni pohjalta.

Haravan koetut hyödyt kiteytyivät pilottikunnissa palvelun kolmeen ominaisuuteen, jotka ovat verkkopohjaisuus, kartta vastausalustana sekä kerätyn tiedon muoto. Kokemukset hyödyistä painottuivat eri kunnissa hieman eri tavoin. Ensinnäkin, haastateltavat näkivät Haravan karttapohjaisuuden yhtenä palvelun keskeisimpänä seikkana suunnittelutarpeiden paikantamisessa. Maankäytön suunnittelu kiinnittyy tiivisti ympäristöönsä, minkä vuoksi suunnittelijoiden on tärkeää olla perillä siitä, mihin kuntalaisten kokemukset elinympäristössä kohdistuvat. Paikkamerkinnän ja kommentin nähtiin täydentävän toisiaan, mikä helpottaa tiedon tulkittavuutta.

Toiseksi, kyselyjen verkkopohjaisuuden avulla suunnitteluprosesseihin saadaan aktivoitua suurempi joukko kuntalaisia. Nettiosallistumisessa kynnys vastaamiseen on matala, kun osallistuminen ei ole aikaan tai paikkaan sidottua. Verkossa tapahtuvan osallistumisen uskotaan tuovan keskusteluun sellaisten kuntalaisten äänen, joita on hankala tavoittaa esimerkiksi asukastyöpajojen avulla. Suunnittelun tietopohjan laajentuessa ja moninaistuessa päätöksiä voidaan tehdä perustellummin. Lisäksi konfliktin vaara vähenee, kun kuntalaiset sitoutuvat elinympäristönsä kehittämiseen.

Toisaalta kasvava tietomäärä asettaa suunnittelijat haasteiden eteen, sillä tiedon tulisi välittyä suunnittelun käytäntöihin ja päätöksentekoon. Etenkin kun vastauksia kuntalaisilta odotettiin runsaasti, nähtiin Haravalla kerätyn tiedon strukturoidun ja sähköisen muodon helpottavan tiedon analysointia. Suunnittelijoiden työ helpottuu, kun suuri määrä tietoa voidaan siirtää tilasto- ja paikkatieto-ohjelmiin käsiteltäväksi. Suunnittelijat arvelivat myös, että muokkaamalla tietoa helposti omaksuttavaan muotoon sitä voidaan välittää tehokkaammin kaikille suunnittelun osapuolille. Esimerkiksi teemakarttojen avulla voidaan kuntalaisten ajatuksista viestiä kunnan päättäjille, jotta he voivat ottaa kuntalaisten näkemykset paremmin huomioon päätöksenteossa. Kuntalaisilta kerätty tieto voidaan siten integroida kiinteämmin osaksi suunnittelua. Toisaalta on pohdittava sitä, kuinka luotettavasti ihmisten henkilökohtaisia kokemuksia voidaan kartoittaa valmiiden vastausvaihtoehtojen avulla, sekä millaista tietoa Haravalla voidaan kerätä ja mihin tarkoitukseen.

Harava nähtiin siten tärkeänä täydentävänä työkaluna osallistumiseen ja tiedon tuotantoon maankäytön suunnittelun tueksi. Nimensä mukaisesti sillä voidaan haravoida laajalti paikkaan sidottua tietoa saavuttaen suuren yleisön huomion, ja se lisäksi mahdollistaa suuren aineiston analysoinnin. Kuntalaisten kokemuksien ymmärtämiseksi syvällisemmin voidaan tiedon keruuta tarkentaa vuorovaikutteisempia menetelmiä, kuten kävelyhaastatteluja tai työpajoja, hyödyntäen. Erilaisten tiedon tuotannon menetelmien yhteensovittamista voisi tosin tutkia vielä perusteellisemmin. Jään jännityksellä seuraamaan kokemuksia siitä, miten karttakyselyt nivoutuvat suunnittelun käytäntöihin ja kuinka sitä hyödynnetään muiden menetelmien rinnalla.

Kirjoittaja on työskennellyt SYKEn SADe-hankkeessa ja opiskelee ympäristön ja alueiden politiikkaa Tampereen yliopistossa

Nyt on Kysymys Nikkilästä! – Sipoolaisten Harava-kysely käynnistyi

Pilvi Nummi-Sund

Sipoon Kulttuurikäytävä-projektissa kartoitamme Haravan avulla kokemuksia Nikkilästä. Haluamme tietää, mitä paikkoja ja ominaisuuksia alueessa arvostetaan ja miksi. Kyselymme on suunnattu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita Nikkilästä ja haluavat olla mukana vaikuttamassa sen kehittämiseen.

"Kysymys Nikkilästä!" -kysely on osa Kulttuurikäytävä-projektia, joka on Sipoon kunnan Kulttuuripalveluiden ja Kehitys- ja kaavoituskeskuksen yhteistyöprojekti. Kyseessä on uudenlainen lähestymistapa, jossa taide ja kulttuuri tukevat alueen kehittämistä. Tavoitteena on Nikkilän vetovoimaisuuden lisääminen yhdessä asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Kyselyn tuloksia hyödynnämme mm. Nikkilän kehittämistavoitteiden päivittämisessä, asemakaavoituksessa ja kulttuuripalveluiden suunnittelussa.

Kyselyn testausta.

Suunnittelimme kyselyn yhteistyössä Kulttuurikäytävä-referenssiryhmän kanssa. Ryhmään kuluu mm. nikkiläläisiä asukkaita sekä henkilöitä kunnan rakennusvalvonnasta, kaavoituksesta, kuntatekniikasta, sivistystoimesta ja kulttuuripalveluista. Kyselyn teemat valittiin referenssiryhmälle järjestetyn työpajan tulosten pohjalta. Lopulliseen muotoonsa kysely muokkaantui vasta toukokuussa Nikkilän kirjastolla järjestetyn käyttäjätestauksen jälkeen.

Kysymys Nikkilästä! -kysely on avoinna 16.8.2013 asti. Tuloksia esittelemme mm. Kulttuurikäytävä-näyttelyssä Nikkilän kirjastolla syyskuussa sekä tietysti Kulttuurikäytävän www-sivuilla. Tarkoituksenamme on myös järjestää syyskuussa kaikille kiinnostuneille avoin analysointityöpaja, jossa esittelemme analyyseja ja mietimme yhdessä tulosten hyödyntämismahdollisuuksia.

Kirjoittaja toimii kaavoittajana Sipoon kunnassa ja kehittää Sipoon Kulttuurikäytävän Harava-pilottia kaavoituksen ja kulttuuripalveluiden yhteistyövälineeksi.

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma - 0-visio teoriasta käytännöksi

Jaakko Klang

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelman päivitystyö on käynnistynyt. Ensimmäiseksi tehtiin toukokuussa 2013 Harava-kysely alueen asukkaille tai muutoin alueella liikkuville. Kyselyssä selvitettiin liikkumistottumuksia sekä vaaralliseksi tai ongelmalliseksi koettuja paikkoja, jotka eivät välttämättä ilmene onnettomuustilastoista. Nykytilan analyysien pohjalta asetetaan liikenneturvallisuuden 0-visiota konkretisoivat tavoitteet ja painopistealueet, jotka myös suuntaavat lähivuosille esitettäviä toimenpide-ehdotuksia.

Liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteena on laatia toteutusmahdollisuuksiltaan realistinen ja käytännönläheinen suunnitelma liikenneturvallisuuden parantamiseksi seutukunnan alueella. Suunnitelmassa laaditaan kattavat analyysit liikenneturvallisuuden ja liikkumisen nykytilanteesta. Liikenneturvallisuuden 0-vision ideologian mukaan kenenkään ei tarvitse kuolla tai vakavasti loukkaantua tieliikenteessä.

Alle 24-vuotiaiden suomalaismiesten yleisin kuolinsyy
on nykyään liikenneonnettomuus.

Liikenneturvallisuus - mistä on kysymys?

Huolimatta liikenteen kasvusta liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden ihmisten määrää on pystytty ratkaisevasti pienentämään 1970-luvun alkuun verrattuna. Silti liikenne on edelleen muihin elämänalueisiin verrattuna vaarallista. Onnettomuudet ovat eräänlaisia liikenteen toimintahäiriöitä. Niitä voidaan ennustaa ja niihin voidaan myös vaikuttaa.

Kaikilla on velvollisuus toimia niin, että nollavisio toteutuu. Esimerkiksi liikennejärjestelmässä löytyy edelleen kehitettävää. Sen pitäisi suojata nykyistä paremmin vastuuntuntoista ja sääntöjä noudattavaa kulkijaa. Jos vilkasliikenteinen väylä halkaisee asuinalueen, ei liikenneonnettomuuksilta voida välttyä. Maankäytön suunnittelun yhteydessä vaikutetaan merkittävästi liikenneturvallisuuteen. Esimerkiksi koulun sijainti voi pakottaa lapset ylittämään vilkasliikenteisiä ja vaarallisia teitä koulutiellä. Näistä vaaranpaikoista kerättiin tietoa Haravalla seudun asukkailta, liikennöitsijöiltä, viranomaisilta ja päättäjiltä.

Vaaran paikat selville Harava-kyselyllä

Haravalla toteutetun kyselyn kautta asukkailla oli mahdollisuus tuoda suunnittelijoiden tietoon ne paikat, joissa liikkuminen tuntuu turvattomalta esimerkiksi lukuisten läheltä piti -tilanteiden takia tai korkeiden ajonopeuksien vuoksi. Kyselyn kautta asukkaat voivat myös kertoa, mitkä ovat erityisesti jalankulkijalle ja polkupyöräilijälle hankalia tai vaarallisia paikkoja, tai missä on autoilijoille hankalia risteyksiä. Kyselyllä kartoitettiin myös vastaajien omia liikkumisvalintoja ja liikennekäyttäytymistä.

Turvallisuushakuisemmalla asenteella pääsemme
paljon lähemmäksi liikennettä, jossa kukaan
ei kuole tai loukkaannu vakavasti.

Liikenneturvallisuus syntyy yhteistyön tuloksena

Kuntien lisäksi Porin seudun liikenneturvallisuustyöhön osallistuvat Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Liikenneturvan, Porin seutukunnan, Satakuntaliiton ja poliisin edustajat. Liikenneturvallisuussuunnitelma valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä. Suunnitelma antaa alueen kunnille työkaluja valtakunnallisen turvallisuusvision toteuttamiseen.

Liikenneturvallisuus syntyy eri osapuolten toiminnan ja yhteistyön tuloksena. Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma haastaa eri hallinnonalat, viranomaiset, järjestöt ja yritykset omalta osaltaan toteuttamaan toimia, jotka vievät kohti yhteistä päämäärää. Suunnitelman toteutuminen edellyttää, että sillä on kuntalaisten ja päättäjien tuki. Tässä Harava-kysely on suureksi hyödyksi, sillä se on matalan kynnyksen osallistumiskanava.

Porin seudun liikenteen tulevaisuus kehittyy suunnitelman mukaisesti jos liikenteen vastuunkantajat sitoutuvat suunnitelman vision periaatteisiin ja pitävät elämää suojelevia arvoja toimintansa perustana.

Kirjoittaja työskentelee liikenneturvallisuusinsinöörinä Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa.