tiistai 12. maaliskuuta 2024

Sateen varjolla -blogi lopetetaan

Hyvä seuraajamme, olemme päättäneet lopettaa Sateen varjolla -blogin. Jatkossa viestimme ajankohtaisista Liiteri-asioista verkkosivuillamme ja hyödyntäen Suomen ympäristökeskuksen some-kanavia. Seuraa niitä ja #liiteri-tunnistetta! 

Syke somessa: 
X - @SYKEinfo 
Instagram - @sykeresearch 
Syken verkkosivut - Ratkaisuja-blogi 
Syken verkkosivut - Havaintoja-blogi 

 Blogi suljetaan lopullisesti 30.4.2024.

keskiviikko 15. kesäkuuta 2022

Mikä tekee asuinalueesta viihtyisän?

Maija Tiitu, Arto Viinikka, Kati Vierikko ja Elina Nyberg

Suurin osa suomalaisista arvostaa Asukasbarometrin mukaan asuinympäristössään erityisesti sijaintia ja liikenneyhteyksiä, luonnonympäristöä sekä rauhallisuutta. Erilaisia käsityksiä voi kuitenkin olla yhtä monta kuin erilaisia ihmisiä. Yksi haluaa asua mahdollisimman lähellä tiettyjä palveluita, kun taas toinen arvostaa ulkoilureittien ja luonnon läheisyyttä. Mutta kuinka kaupunkien suunnittelussa tunnistetaan ja arvotetaan erilaisia asuinympäristön viihtyvyystekijöitä? Tätä selvitimme 13 työpajassa Helsingin Kannelmäen, Vantaan Koivukylän ja Vaasan Ristinummen lähiöiden toimijoiden kanssa HYVIÖ-hankkeessa vuoden 2021 aikana.

Palveluiden saavutettavuus sekä rauhallisuus nähdään tärkeinä

Työpajoihin osallistui yhteensä 26 kunnan toimijaa kunta-alan eri sektoreilta kuten kaavoitus, sosiaali- ja terveyspalvelut, asuminen ja nuorisotyö. Kullekin lähiölle erikseen järjestetyissä työpajoissa osallistujat asettivat ensin asuinalueelle yleisiä kehittämistavoitteita. Tämän jälkeen osallistujat tunnistivat ja arvottivat tavoitteen kannalta tärkeitä viihtyvyystekijöitä karttapohjaisen StrateGIS-menetelmän avulla. Kaikissa lähiöissä tavoitteiksi valikoitui muun muassa alueen vetovoiman parantaminen, hyvin saavutettavat palvelut, laadukkaat viheralueet ja muut julkiset tilat sekä asukkaiden eriarvoisuuden vähentäminen.

Kuntien toimijat tunnistivat alueeltaan nelisenkymmentä tavoitteita mittaavaa viihtyvyystekijää, jotka vietiin kartalle ja arvotettiin suhteessa toisiinsa. SYKEn tutkijat tuottivat arvotustyöstä karttoja, jotka havainnollistavat viihtyvyystekijöiden jakautumista lähiöiden alueelle. Kannelmäessä tärkeimmiksi viihtyvyystekijöiksi nousivat ympäristön häiriöttömyys, siisteys ja roskattomuus sekä koulujen ja päiväkotien saavutettavuus. Koivukylässä korkealle arvotettiin niin ikään ympäristön häiriöttömyyttä, mutta myös sosiaali- ja terveyspalveluiden ja viheralueiden saavutettavuutta. Ristinummella taas painotettiin muun muassa asukkaiden kokoontumistilojen, lähikaupan ja leikkipuistojen saavutettavuutta.

Koivukylässä tunnistettujen viihtyvyystekijöiden jakautuminen kartalle. Punertavat värit kuvaavat SYKEn ja Vantaan kaupungin toimijoiden yhteiskehittämien kartta-analyysien mukaan viihtyisimpiä alueita. Karttaan on summattu 42 eri viihtyvyystekijän esiintyminen, ja se pohjautuu suureen määrään eri lähteistä kerättyjä paikkatietoaineistoja.

Viihtyisyys ei jakaudu tasaisesti asukkaiden lähiympäristöön

Kuten yllä oleva karttakuva havainnollistaa, viihtyisyystekijät eivät jakaannu tasapuolisesti asuinalueilla. Asuinympäristön viihtyisyyttä onkin mielekästä tutkia suhteessa erilaisiin asukasryhmiin. Kotitalon välittömän lähiympäristön viihtyisyys on erityisen tärkeää väestöryhmille, joiden liikkumiskyky on esimerkiksi iän tai terveyden takia rajoittunut. Tarkastelimme ikääntyneiden sijoittumista suhteessa yläkuvan havainnollistettuun viihtyisyystekijöiden jakaantumiseen kolmen tutkimuslähiön alueelta. Kannelmäen yli 74-vuotiaista yli puolet asuu kahden korkeimman viihtyvyysluokan alueella, ja matalimman luokan alueella vain 11 %. Koivukylässä ja Ristinummella taas noin viidennes ikääntyneistä asuu matalimman viihtyisyysluokan alueella. Näitä havaintoja olisi mielenkiintoista tarkastella tarkemmin huomioimalla juuri kyseisille väestöryhmille tärkeät viihtyvyystekijät.

Kaavio kertoo, kuinka viihtyisissä asuinympäristöissä ikääntyneet asukkaat keskimäärin asuvat. Asuinympäristö on kaavioissa määritelty 200 m etäisyydelle kunkin asukkaan kotitalosta. Lähde: SYKE, Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Vaasan kaupunki, DVV/VTJ 1/2021.

Vuorovaikutuksella kohti viihtyisiä asuinalueita

Tunnelma etätyöpajoissa oli innostunut, ja monet osallistujat kokivat keskustelut eri sektoreita edustavien kollegojen kanssa erityisen mielekkäinä, minkä me tutkijatkin pystyimme aistimaan. HYVIÖ-hankkeessa kartoitetaan myös asukkaiden tärkeiksi kokemia viihtyisyystekijöitä omalla asuinalueellaan, ja tuloksia tullaan vertaamaan kuntatoimijoiden näkemyksiin. Tavoitteena on saavuttaa laajasti eri kieliryhmiä ja kysely on käännetty seitsemälle eri kielelle.

Tiivistyvien kaupunkien suunnittelussa se, kuinka erilaisia viihtyvyystekijöitä arvotetaan suunnitteluratkaisujen taustalla, on paitsi kuuma peruna yhteiskunnallisessa keskustelussa, myös tärkeä tieto itse suunnittelijoille, sillä resurssit eivät riitä kaiken priorisointiin. Tietoa viihtyvyystekijöiden paikallisista arvostuksista tarvitaan, jotta alueita voidaan kehittää ja esimerkiksi täydennysrakentamista suunnitella siten, että alueen tärkeät ominaispiirteet ja erilaisten asukasryhmien tarpeet tulevat huomioiduiksi.

Kirjoittajat työskentelevät rakennetun ympäristön ilmiöiden parissa SYKEn Ympäristöpolitiikkakeskuksessa. Majia Tiitu, Arto Viinikka ja Elina Nyberg ovat tutkijoina Lähiöohjelman 2020–2022 rahoittamassa HYVIÖ-tutkimushankkeessa, jota erikoistutkija Kati Vierikko johtaa. Hankkeen toteuttavat SYKE ja THL.

torstai 2. kesäkuuta 2022

Kuva Suomen saaristoalueista tarkentuu – saaristoluokitus julkaistu

Kimmo Nurmio, tutkija, Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Elina Auri, johtava asiantuntija, Maa- ja metsätalousministeriö
Sami Tantarimäki, erityisasiantuntija, Maa- ja metsätalousministeriö

Suomen asukkaista lähes 5 prosenttia asuu vakituisesti saaristossa. Näistä saariston asukkaista 96 prosentilla on kiinteä tieyhteys mantereelle tai Ahvenanmaalle. Vapaa-ajan asuntoja saaristossa on paljon, noin 110 000, mikä kattaa 22 prosenttia kaikista Suomen vapaa-ajan asunnoista. Tiedot perustuvat uuteen saaristoluokitukseen, jossa Suomen alueet luokitellaan viiteen alueluokkaan. Saaristoluokituksen päätarkoitus on luokitella Suomen saaristoalueet sisäsaaristoon, välisaaristoon ja ulkosaaristoon sekä tunnistaa saaristoa olosuhteiltaan muistuttavat manneralueet. Luokitus on toteutettu hallinnollisista rajoista riippumattomalla 250 metrin tilastoruutujaolla, joka mahdollistaa kuntia tarkemman alueiden luokittelun. Luokitus perustuu vahvasti alueiden luonnonmaantieteellisiin ja toiminnallisiin tekijöihin.

Saaristoluokituksen avulla saadaan tietoa erityyppisten saaristoalueiden ja saaristomaisten manneralueiden kehityksestä koko maan tasolla. Uuden luokituksen soveltamisessa on keskeistä sen käyttö yhdessä muiden aineistojen ja luokitusten kanssa. Näin se tarjoaa työkalun muun muassa alueiden kehityksen vertailuun, alueellisten ilmiöiden tutkimiseen sekä muutosten seurantaan.

Saaristoluokituksen kautta saatavaa ajankohtaista tilastotietoa hyödynnetään päätöksenteon tukena, kun kehitetään ja viedään eteenpäin saaristoalueiden elinvoimaisuutta. Saaristo- ja vesistöalueiden määrittäminen ja niihin liittyvän tilastoaineiston puute on tunnistettu pitkään saaristo- ja vesistöalueiden kehittäjien parissa. Niinpä saaristoluokitus tulee todella tarpeeseen. Paikkatietopohjainen aineisto mahdollistaa sen hyödyntämisen niin paikallisella, alueellisella kuin kansallisella tasolla.

Saaristoluokitus koostuu viidestä luokasta. Ote luokituksesta Lounais-Suomesta Kemiön ja Hangon seuduilta.

Luokitus on toteutettu paikkatietomenetelmin käyttäen lähtötietoina tarkkoihin sijaintitietoihin perustuvia koko maan kattavia paikkatietoaineistoja. Luokituksen lähtöaineistoina on käytetty maastotietokannasta johdettua saariaineistoa, DIGIROAD-tieverkkoaineistoa, CORINE-maankäyttöaineistoa sekä väestö- ja rakennustietoja. Näiden perusteella on laskettu saarten, mantereen ja vesistöjen pinta-aloja sekä saariston liikenneyhteyksiä että vesistöjen aiheuttamaa saavutettavuushaittaa kuvaavia muuttujia. Saaristoalueet (sisäsaaristo, välisaaristo ja ulkosaaristo) perustuvat vahvasti saarten ja mantereen pinta-alaosuuksiin ja saaristolle olennaisten liikenneyhteyksien olemassaoloon (tieyhteys, lauttayhteys, lossiyhteys, yhteysalusliikenne). Saaristomaiset manneralueet puolestaan tunnistetaan vesistöjen aiheuttaman saavutettavuushaitan perusteella, jolloin aluetyyppiä muodostuu etenkin voimakkaasti vesistöjen rikkomille sisämaan järvialueille ja suurten vesistöjen ympäristöön, missä laajat vesialueet aiheuttavat merkittäviä paikallisia ja seudullisia estevaikutuksia.

Ensisijaisesti saaristoluokitus kuvaa alueiden välisiä eroja vähintään seudullisella ja maakunnallisella tasolla. Luokitus ei kuvaa niinkään yksittäisen paikan ominaisuuksia vaan luonnehtii aluekokonaisuuksia. Alueluokkien rajat on yleistetty siten, että luokitus toimii parhaiten laajempien alueiden tarkasteluissa pyrkien kuitenkin säilyttämään saariston ja mantereen luonnonmaantieteellisen eron mahdollisimman tarkasti luokituksen 250 metrin resoluution puitteissa.

Paikkatietoperusteisen saaristoluokituksen menetelmän ovat kehittäneet Suomen ympäristökeskus yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa perustuen osaltaan Ubigu Oy:n aiempaan menetelmä- ja aineistokehitykseen. Menetelmä ja luokkien kriteerit on kuvattu tarkemmin luokituksen menetelmäkuvauksessa. Lisätietoa myös luokituksen verkkosivuilla.

Aineistoja avoimesti saatavilla

Paikkatietoaineistona saaristoluokitus on vapaasti ladattavana SYKEn Avoin tieto -palvelussa. Aineisto on myös hyödynnettävissä yhdessä monien muiden aineistojen kanssa muun muassa Liiteri-tietopalvelussa.

Liiterissä aineisto löytyy karttatasona Yhdyskuntarakenne –teemasta. Lisäksi Liiterin tilastoissa on Saaristoalueet -teema, joka sisältää luokitukseen valmiiksi laskettuja tilastoja väestöstä ja vapaa-ajan asuinrakennuksista. Osa näistä tilastoista on saatavilla vain Liiterin sopimuskäyttäjille. Lisäksi Liiterin sopimuskäyttäjät voivat laskea tilastoja saaristoluokituksen perusteella hyödyntämällä palvelun Tilasto-osion toiminnallisia alueita. Lisätietoa Liiterin käytöstä löytyy palvelun verkkosivuilta.