Kiitos tästä vuodesta – tervetuloa seuraava!

Kuluneen vuoden aikana Elinympäristön tietopalvelut ovat ottaneet aimo harppauksen eteenpäin. Kolmesta palvelusta kaksi on valmistunut ja yhden vaatimusmäärittelyt tarkentuvat kovaa vauhtia. Pian koossa onkin jo kokonainen tietopalveluperhe.

Kuva: Petri Tuohimaa / Ympäristöhallinnon kuvapankki

Ajallaan ja hienosti budjetissa valmistuneet Harava ja Tarkkailija ovat saaneet mukavasti huomiota eri medioissa. Käyttäjäkokemuksia on jo päästy kertomaan eteenpäin aktiivisen vuorovaikutuksen johdosta. Vuoden lopussa Tarkkailijan radiomainoskampanja toi palvelun yhä useamman kansalaisen tietoisuuteen.

Ensi vuoden aikana Liiterin rakentaminen jatkuu toden teolla ja blogissa seurataan sen valmistumista tiiviisti. Seuraavan kerran kirjoituksia nähdään täällä tammikuun puolella. Lämpimät kiitokset kaikille innostavasta yhteistyöstä kuluneena vuonna!

SYKEn SADe-tiimi toivottaa kaikille mukavaa joulunaikaa ja onnea vuodelle 2014!

Kohti Liiteriä - terveisiä Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän käyttäjiltä

Maija Tiitu ja Satu Vesala

Ympäristöhallinnon ylläpitämä Yhdyskuntarakenteen seurannan tietojärjestelmä (YKR) on paikkatietopohjaisen tutkimuksen ja seurannan väline, joka on kansainvälisesti tarkasteltuna vertaansa vailla. YKR muodostuu aluejaoista ja koko maan kattavista 250 metrin tilastoruuduista. Tarkat ruututiedot tarjoavat ainutlaatuisen lähtöaineiston myös kestävälle maankäytön ja liikenteen suunnittelulle. Samalla tietosuojan asettamat vaatimukset ovat viime vuosina nousseet haasteeksi järjestelmän täysimittaiselle hyödyntämiselle. YKR-tiedot ovat tulossa osaksi tieto- ja analyysipalvelu Liiteriä, ja muutosta ennakoiden järjestelmän ylläpitäjät ja käyttäjät kokoontuivat vaihtamaan kokemuksia ja visioimaan järjestelmän tulevaisuutta marraskuiseen Tallinnaan YKR-käyttäjäpäiville.

Kuva: Petri Shemeikka

Liiteristä apu ”miinusykkösiin”

Järjestelmän merkittävimpänä ja pitkään tiedostettuna ongelmana pidettiin tilastoruutuja, joissa tietosuoja edellyttää tietosisällön salaamista.  Kyseiset ruudut näkyvät järjestelmässä arvoinaan -1. Nämä yksittäiset ruudut estävät tietojen yleistämisen yhteen laskemalla ja pahimmillaan tekevät aineiston käyttökelvottomaksi tietyillä alueilla. Ongelma korostuu harvaan asutuilla seuduilla, kun esimerkiksi pienissä kaupungeissa salaamaton tieto työpaikkojen toimialoista on tarjolla vain muutamissa ruuduissa.

Tieto- ja analyysipalvelu Liiteri tulee helpottamaan tietosuojan noudattamista siten, että tietojen käytettävyys ei vaarannu. Palvelussa tiedot lasketaan salaamattomista Liiterin tietovaraston tiedoista, jotka sijaitsevat SYKEn ylläpitämässä tietokannassa, mutta samalla käyttöliittymä huolehtii tietosuojan toteutumisesta. Mikäli käyttäjä on esimerkiksi laskemassa tietoja liian pienelle alueelle siten, että tietosuoja vaarantuu, palvelu antaa tästä ilmoituksen ja käyttäjä tietää laskea tiedot suuremmalle alueelle. Järjestelmän käyttäjät saavat Liiterin myötä myös kaivatun käyttöliittymän aineistojen käsittelyyn ja yhdistelyyn.

Kuva: Maija Tiitu

Tietosuojakäytännöt saattavat myös olla tulevaisuudessa muutoksen kourissa - Euroopan unionissa on valmisteilla tietosuoja-asetus, joka lopulta ratkaisee, miten aineistojen ja tietojärjestelmien tietoja muutamien vuosien päästä salataan. Toistaiseksi Suomen tietosuojakäytännöt ovat pohjoismaistakin liberaaleimmat.

Järjestelmän potentiaali käyttöön

Käyttäjäpäivien osallistujat näkivät yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmällä olevan tulevaisuudessa monia mahdollisia uusia käyttäjiä. Muun muassa ELY-keskusten E-vastuualueet, kuntien kehittämisyhtiöt, sairaanhoitopiirit, oppilaitokset sekä koulut, pelastuslaitokset ja yritykset nähtiin mahdollisina laajennuksina käyttäjäkaartiin. Liiterin myötä YKR-aineistojen käyttömahdollisuudet avautuvat uusille käyttäjille aiempaa helpommin.

Kuva: Petri Shemeikka

Liiterin ohella myös muunlaisten sähköisten palveluiden kasvava kysyntä näkyi YKR-käyttäjäpäivillä: käyttäjät kaipailivat esimerkiksi sähköisiä foorumeja aineistojen ja kokemusten jakamiseen sekä kysymysten esittämiseen ja vastausten saamiseen. Perinteisten koulutusten tilalle ehdotettiin YouTube-video-ohjeita. Liiterin käyttöönoton yhteydessä on hyvä tilaisuus arvioida uudenlaisten koulutusmateriaalien käyttökelpoisuutta.

Kirjoittajat toimivat tutkijoina ja aktiivisina YKR-käyttäjinä Suomen ympäristökeskuksessa. Satu Vesala toimii lisäksi YKR-järjestelmän vastuuhenkilönä.

Ilmastonmuutos pelilaudalla

Simo Haanpää

Ilmastonmuutos. Sana on tuttu jokaiselle, mutta harva meistä joutuu toden teolla miettimään miten se vaikuttaa elämäämme. Jo vuosien tai vuosikymmenien aikana tapahtuvien vaikutusten ajattelu tuntuu helposti vieraalta. Rakennetun ympäristön suunnittelussa ilmastonmuutoksen huomioiminen ja kymmenien vuosien aikajänteillä operoiminen on kuitenkin arkipäivää.

Broken cities-pelissä hypätään yhdyskuntasuunnittelijan saappaisiin kehittämään tulevaisuuden säänkestävää kaupunkia. Antidote Gamesin kehittämää Broken cities-peliä peluutetaan ja kehitetään eteenpäin Helsingin kaupungin energianeuvojien työkaluksi kaupungin ja Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmän ASIAA! ja HAPPI-hankkeiden yhteistyönä.

Lautapelin tarkoituksena on käsitellä ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen haasteita tärkeinä maankäytön suunnittelua ohjaavina reunaehtoina. Pelissä pelaajien päämääränä on rakentaa taloudellisesti ja ekologisesti kestävää kaupunkia, jossa ilmastonmuutoksen  mukanaan tuomat uhat on minimoitu. Se, millä strategialla tähän päämäärään päästään, on kiinni pelaajien omista valinnoista tai annetuista rooleista, mutta pelaajien yhteinen kasvihuonekaasukuormitus koskettaa pelin kuluessa seurauksineen jokaista. Pelin tavoitteita ja tarinaa voidaan vaihdella pelaajaryhmän mukaan, jolloin sen avulla voidaan keskustella ilmastokysymyksen eri puolista, esimerkiksi pelaajien erilaisista motiiveista panostaa ilmastomyönteisiin valintoihin.

Broken cities on yksi ilmentymä pelien käytöstä opetuksen ja kasvatuksen välineinä. Opettavaisilla peleillä on mahdollista käsitellä lyhyessä ajassa monimutkaisia ja pitkiä prosesseja ja kokeilla erilaisia strategioita näiden ohjailuun. Pelit myös herättelevät pelaajien tiedonnälkää haastamalla heitä, tekemällä heidät uteliaiksi, ruokkimalla heidän mielikuvitustaan tai antamalla vallantunnetta, jota arjessa ei olisi mahdollista saavuttaa. Kun ymmärrys ongelman tärkeydestä on herätetty, on pelien kautta mahdollista löytää konkreettisia keinoja toimia hillinnän ja sopeutumisen kentillä. Näin pelaajalle syntyy tunne siitä, että ilmastonmuutoksen kaltaisiin suuriinkin haasteisiin on mahdollista vaikuttaa.

Valtaosa peleistä on nykyään toki digitaalisia, mutta Broken citiesin tapainen lautapeli puolustaa hyvin paikkaansa arkielämän simulaationa. Kokoustaminen ja näkemysten yhteen sovittelu nokikkain on yhä monien tahojen intressejä yhteen kokoavan suunnittelun perusta. Pelilaudan ääressä jokainen joutuu paitsi puolustamaan omaa tonttiaan, myös sovittelemaan näkemyksiään yhteen naapureiden kanssa. Ja mikä tärkeintä, vastaamaan yhteisvastuullisesti toimiensa seurauksista, niin kasvihuonekaasutaseen kuin pelilautaa piiskaavien sään ääri-ilmiöidenkin muodossa – turvallisesti sisätiloissa.

Kirjoittaja työskentelee tutkijana Aalto-yliopiston Maankäyttötieteiden laitoksen yhdyskuntasuunnittelun  tutkimus- ja koulutusryhmässä. Video pelistä on katsottavissa täällä.