Yleiskaavat osana tietopalvelu Liiteriä

Sanna Mäyrä ja Jenni Markkanen

Tietopalvelu Liiteriä rakennetaan kovalla vauhdilla. Keväällä järjestetyn kilpailutuksen voitti Sito, joka on konsulttina mukana toteuttamassa palvelua yhdessä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa. Liiterin yhden merkittävimmän aineiston muodostavat kaikki Suomen hyväksytyt yleiskaavat. Yleiskaavat ovat kuntien maankäytön yleispiirteisiä suunnitelmia, jotka ohjaavat ja yhteen sovittavat yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asutuksen, palvelujen ja virkistysalueiden sijoittamista. Yleiskaavoituksella toteutetaan kaupunkien strategioita ja ohjataan alueen asemakaavoitusta. Aiemmin yleiskaavoille ei ole ollut keskitettyä arkistoa, joten Liiteriin koottava valtakunnallinen yleiskaavapalvelu onkin mullistava uudistus.

Kunnilta kerätyt kaavat yhdessä SYKEn jo aiemmin keräämien kaavojen kanssa tulevat olemaan yksi aineisto Liiterissä. Liiteri on elinympäristön tieto- ja analyysipalvelu, jossa voi havainnollistaa kartalla ja tilastojen valossa rakennettua ympäristöä ja maankäytön suunnittelua eri näkökulmista. Liiterin käyttäjäkunta arvatenkin tulee olemaan laaja koostuen viranomaisista aina yksittäisiin kansalaisiin ja yrityksiin asti.

Sito aloitti syksyllä 2013 kieltämättä loputtomalta tuntuneen urakan: hyväksyttyjen yleis- ja osayleiskaavojen keräämisen kunnilta. Vaikka projekti koski ”vain” maankäyttö- ja rakennuslain aikana eli vuoden 2000 jälkeen hyväksyttyjä kaavoja, tarkoitti se lähes 1700 kaavaa. Luvussa ei ole mukana luonnollisestikaan kumottuja tai vahvistamattomia kaavoja.

Esimerkki yleiskaavasta.
Lähde: YM: Opas 11 Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset.

Vielä 2000-luvulla kaavojen ulkoasu on ollut hyvin kirjava. Kaavakartta voi koostua optimaalisesti yhdestä osasta, mutta karttoja on koostunut myös jopa 138 osasta – ja kaikkea näiden välillä.  Kaavat eivät suinkaan ole kunnilla aina sähköisessä muodossa tai paikkatietoina, vaan osa kunnista luottaa perinteisempään tapaan: ”Täällä se on, kunnantalon seinällä”. Kaava on myös voinut vajota kokonaan arkistojen uumeniin ja sitä on etsitty kuukausitolkulla. Oman haasteensa kaavojen hankkimiseen tuovat myös tehdyt kuntaliitokset, joiden jälkeen kukaan ei välttämättä tiedä vanhan kunnan kaavatilanteesta tai kaavojen sijainnista.

Sitolaiset ovat uurastaneet yleiskaavojen keruun ja käsittelyn parissa pian vuoden päivät. Ensin kaava-aineistot pyydettiin kunnilta, minkä jälkeen ne nimettiin, tehtiin tarvittavat tiedostomuunnokset ja asemoitiin koordinaatistoon. Kaavoja kerättiin kolmessa eri osassa. Siten yksi osa käsitti kaavojen keräämisen ja käsittelyn 4–5 maakunnan alueelta, mikä tarkoitti kaavoissa noin 500–700 kappaletta. SYKE on jo aiemmin sähköistänyt ja asemoinut vanhan rakennuslain aikaiset ajan patinoimat kaavat, joista vanhimmat ovat usean vuosikymmenen takaisia. 

Työtä on riittänyt kun kaavoja, jotka koostuvat kymmenistä, saati yli sadasta kartan osasta, on asemoitu. Yhteistyö kuntien kanssa on kaikkiaan ollut palkitsevaa, ja se on sujunut hyvin. Jotkin kunnat ovat alkaneet oma-aloitteisesti toimittaa meille uusia hyväksymiään kaavoja. Kaavojen valtakunnallisesta yhdistelmästä, kaavamääräyksistä ja -merkinnöistä koostuvaa lopputuotetta selkeästi odotetaan. Vaikka Liiterin näkökulmasta yleiskaavat ovat vain yksi ulottuvuus koko palvelusta ja sen käytöstä, tuo tämä perspektiiviä sille, miten intensiivisesti Liiterin eteen on paiskittu töitä.

Sito on yleiskaavojen hankkimisessa ja keräämisessä jo loppusuoralla: 1700 kaavasta puuttuu enää noin 60, jotka tarvittaessa vaikka haetaan kunnista. Työ ei kuitenkaan valmistu tämänkään jälkeen, sillä aineistoa tulee ylläpitää. Liiteri tarjoaa siis jatkuvasti päivittyvän yleiskaavapalvelun, josta ajantasaisen kaavatilanteen voi helpoiten tulevaisuudessa tarkistaa. Palvelu tulee käyttöön kevään 2015 aikana. Yleiskaavapalvelu on Suomessa ainutlaatuinen kokonaisuus, puhumattakaan siitä mitä kaikkea muuta Liiteri tulee olemaan.

Kirjoittajat työskentelevät Sitossa Liiteri-projektissa ja ovat vahvasti mukana yleiskaavapalvelun kokoamisessa. Sanna Mäyrä on osastopäällikkö ja Jenni Markkanen paikkatietoasiantuntija.