Päivi Rapo ja Antti Kairus
Vantaan kaupunki, ja varsinkin
kaupunkisuunnittelu, on ollut aktiivisesti mukana Haravan kehittämis- ja
määrittelytyössä alusta asti. Syksyllä 2012 kaupungin tavoitteena oli
osallistua Harava pilotointiin viidellä kyselyllä. Pilotoinnin aikana
kyselyiden määrä kasvoi kuitenkin kymmeneen.
Mikä on muuttunut tänä aikana? Vantaan
kaupunkisuunnittelu on vaihtanut paperiset asukaskyselyt sähköiseksi vuodesta
2013 lähtien, prosessit ovat tehostuneet, työläistä vaiheista on päästy eroon
ja tiedon laatu on parantunut.
Kaupunki on tehnyt tähän mennessä kahdeksan
erilaista kyselyä. Viimeisin julkaistiin toukokuussa ja sen aiheena on
Tikkurilan jokirannan kehittäminen. Vastauksia on tullut muutamassa viikossa jo
mukavasti, yli sata. Kaksi viimeistä pilottiin liittyvää kyselyä tehdään
viimeistään syksyllä.
Kesällä 2013 kaupunkisuunnittelu aloitti
Haravan käytön ja aiheena olivat siirtolapuutarhat. Kyselyssä kartoitettiin,
ovatko ihmiset kiinnostuneita palstaviljelystä vai mökeistä, sekä mistä löytyy
parhaimmat paikat siirtolapuutarhoille. Tässä vaiheessa Harava oli työkaluna
vielä keskeneräinen ja pieniä teknisiä ongelmia saattoi esiintyä. Työkaluun on
kehitetty myöhemmin mm. raportointiosio.
Ensimmäisiä kyselyitä oli myös kuntatekniikan
keskuksen syksyllä 2013 toteuttama lapsille ja nuorille suunnattu kartoitus.
Tarvetta oli selvittää lasten ja nuorten vaarallisiksi kokemia paikkoja heidän
käyttämillään reiteillä, kuten esimerkiksi koulumatkoilla. Lasten vaarapaikat
liikenteessä -kyselyn tavoitteena oli kohdentaa ja priorisoida kaupungin
vähäiset kunnostusmäärärahat oikeisiin kohteisiin.
Martinlaakson kehityskuva -kyselyn tuloksia
|
Alueiden kehittämiseen liittyviä kyselyitä
järjestettiin vuoden 2014 aikana Martinlaaksossa ja Länsimäessä. Martinlaakson
kehityskuva -kyselyssä tutkittiin mm. keskusta-alueen kehittämistä, alueen
imagoa, täydennysrakentamisen alueita, maisemaa, liikenneasioita ja palveluita.
Kehityskuvan kommentointi kohdistettiin martinlaaksolaisille asukkaille,
yrittäjille, alueella asioiville ja siellä työskenteleville. Länsimäen karttakysymyksissä
puolestaan oli tarkoitus kartoittaa alueen sosiaalisesti tärkeitä paikkoja
kuten paikkoja, joissa ihmiset tapaavat ystäviään, paikkoja, jotka ovat
tunnelmaltaan mukavia, omia onnen paikkoja, sekä ihmisten kokemia pelon
paikkoja ja liikenteellisesti vaarallisia kohteita. Kyselyyn saatiin runsaasti
vastauksia onnistuneen tiedottamisen ansiosta. Asukkaille jaettiin mm.
tiedotteita kotiin, joissa oli tietoa hankkeesta ja kyselystä.
Länsimäen asukkaat ovat merkanneet heille sosiaalisesti tärkeitä paikkoja |
Sivistystoimi laati koulun sijoittumista
koskevan kyselyn keväällä 2014 kouluverkon suunnittelua varten. Ylästön
koulukyselyssä Ylästön lasten vanhemmilta kysyttiin mielipiteitä, missä
koulussa tulevaisuudessa ylästöläiset yläkouluikäiset haluavat käydä. Kyselyn
osoitetta jaettiin mm. oppilaiden vanhemmille koulun Wilma-järjestelmän kautta,
minkä ansiosta kysely kohdentui juuri oikealle ryhmälle ja vastausprosentti oli
kiitettävä.
Vantaan kaupungin ympäristökeskus on halunnut
kartoittaa asukkaille suunnatulla kyselyllä tiettyjen vieraslajien, kuten
jättipalsamin, jättiputken, espanjansiruetanan ja villikanin esiintymiä
Vantaalla. Kysely vieraslajihavainnoista toteutettiin kahtena peräkkäisenä
kesänä, vuonna 2013 ja hieman muunneltuna uudelleen vuonna 2014.
Kyselyillä saatuja tuloksia on hyödynnetty
eri tavoin riippuen kyselyn luonteesta ja tarkoituksesta. Konkreettisimmin
tuloksia on hyödynnetty vieraslajien kitkentätalkoissa kesällä 2014, jolloin
Vantaan kaupungin ympäristökeskus organisoi myös kuntalaiset mukaan kitkemään
jättipalsameita Myyrmäessä ja Hakunilassa. Haravan hyötynä on ollut itse
kysely- ja inventointiprosessin nopeutuminen, kun manuaalisista tallennusvaiheista
on päästy eroon. Tiedon laatu, varsinkin sijaintitarkkuus, on myös parantunut,
kun tallennusprosessista on merkintöjen sijainnin ja kommenttien tulkintavaihe
muuttunut sähköiseen muotoon.
Piloteista saatujen kokemusten yhteydessä on
useasti todettu, että kyselyiden oikeanlainen ja oikeaan aikaan tapahtuva
tiedottaminen on erittäin tärkeää. Yhtenä tavoitteenamme olikin panostaa
laajaan ja monipuoliseen tiedottamiseen aiheesta. Eri tiedotuskanavina ovat
olleet mm. tiedotteet kotiin, ulkomainokset, mainostaminen kaupungin
Internetsivuilla ja sosiaalisessa mediassa, sekä koulujen Wilma-järjestelmässä.
Parhaiten on toiminut Wilmassa ja Facebookissa
mainostaminen sekä kotiin jaetut tiedotteet. Vastaajien määrä on vaihdellut alun muutamasta kymmenestä
viimeisimpien kyselyiden useaan sataan vastaajaan. Kyselyiden mainostamiseen
voisimme panostaa tulevaisuudessa entistäkin enemmän, koska suuret
vastaajamäärät kertovat vallitsevan mielipiteen paremmin ja näin aineistoa
voidaan hyödyntää laajemmin.
Alkuaikojen kangertelujen jälkeen sovellusta
on ollut helppo tarjota työkaluksi pienellä opastuksella. Saatu palaute niin
kyselyjen laatijoilta, kuin niihin vastanneilta on ollut pääosin positiivista.
Muutamia palautteita tuli aluksi käyttöliittymän toimintojen epäselvyydestä ja
liian hitaasta kartan latautumisesta.
Haastavimpia asioita ovat kysymysten muotoilu
ymmärrettävään muotoon, kyselyn kanssa oleellisimpien asioiden pohtiminen, sekä
kyselyn rakentaminen niin, että aineistosta on helppo visualisoida ja
luokitella vastaukset. Nämä eivät kuitenkaan johdu Haravan toiminnallisuuksista
vaan kyselyn laatijoiden tavasta käyttää kyseistä kyselytyökalua. Jatkossa
tavoitteena voisikin olla kehittää kaupungin sisäisiä toimintatapoja sekä
laatia ohjeistusta kyselyiden suunnittelijoille ja toteuttajille.
Haravalla toteutetut karttapohjaiset kyselyt
ja inventoinnit ovat olleet antoisa kokemus ja samalla olemme ottaneet
askeleita kohti sähköistä asiointia ja uudenlaisten osallisuuteen liittyvien
työkalujen käyttöönottoa. Seuraavaksi tavoitteenamme on lisätä kyselyiden
käyttöä yleisesti kaupungin kaikilla toimialoilla sekä käyttää Haravan ominaisuuksia
monipuolisemmin. Ympäristöministeriön tarjoama pilotointimahdollisuus päättyy
vuoden 2015 lopussa. On ollut positiivista huomata, että maankäytön toimialan
lisäksi myös muut kaupungin toimialat ovat innostuneet käyttämään Haravaa.
Innolla odotamme mitä tulevaisuus tuo.
Kirjoittajat
työskentelevät Vantaan kaupungin kaupunkisuunnittelun tietopalveluyksikössä.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti