tiistai 24. heinäkuuta 2012

Tekninen yhteensopivuus edistää demokraattisuutta

Raimo Muurinen

Julkishallintoa on kritisoitu tietojärjestelmähankintojen epäonnistumisesta, eivätkä osallistumisen ja demokratian palvelut todista päinvastaista. Esimerkiksi otakantaa.fi, Hämeenlinnan KommenTori ja Tampereen Valma ovat onnistuneet keräämään vain vähän käyttäjiä ja sisältöä. Ne eivät ole nousseet niin tunnetuiksi ja vaikutusvaltaisiksi palveluiksi, kuin sopisi toivoa. Samaan aikaan kolmas sektori tuottaa nolla- tai kengännauhabudjetilla sellaisia innovatiivisia palveluita kuin kansanmuisti.fi ja avoinministerio.fi, jotka herättävät keskustelua ja erityisesti käytettyä euroa kohti saavuttavat aivan toisenlaisia kävijämääriä.

Päätöksenteon valmistelussa, kunnissa tapahtuvasta ruohonjuuritason lähidemokratiasta alkaen, sijainti on tärkeimpiä käsitteitä ja kartat keskeisimpiä työkaluja. Esityslistojen liitteet pursuavat erilaisia karttakuvia. Näkymät vaihtelevat valtavasti mittakaavojen, yksityiskohtien, aiheiden ja aikaulottuvuuden suhteen. Yhtä kaikki, yksi paperiaikakauden lainalaisuuksiin pakotettu karttakuva ei palvele kuin yhtä tarkoitusta. Siksi esityslistoihin liitetäänkin tavanomaisesti keskeisimmät, ehkä yleispätevimmät kartat, joiden arvioidaan palvelevan tarkoitusta parhaiten. Mutta samalla syntyy mahdollisuus arvovalintoihin, tiedon tarkoitukselliseen korostamiseen ja jopa siihen, että yksi kuva voi kertoa haluttua kieltä enemmän kuin tuhat sanaa. Kuka tai mikä on riittävän puolueeton ja oikea taho valitsemaan ne muutamat valmistelun tukena käytettävät karttakuvat, joiden perusteella päätökset tehdään? Pääsy mahdollisimman alkuperäiseen tietoon, aina raakaan dataan asti, ja vapaus tarkastella sitä itselle sopivan käyttöliittymän kautta ovat tasapuolisuuden ja toimivan demokratian edellytyksiä.

Syyskuussa 2011 on astunut voimaan uusi tietohallintolaki, joka korostaa julkishallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuutta. Elinympäristön tietopalvelujen tulisi tarjota tietojärjestelmän data avoimesti kaikkien käytettäväksi. Koska tieto saa lisäarvonsa sen uudelleenkäytöstä, eikä suinkaan ”arkistoissa pölyttymisestä” eli sen panttaamisesta, järjestelmä palvelee käyttäjiä parhaiten, kun he saavat sen tiedot niin yksityiskohtaisesti ja niin usein kuin vain haluavat, itse määrittelemiään käyttötapoja varten. Kun avoimet rajapinnat huomioidaan jo vaatimusmäärittelyssä, tietoluovutukset tapahtuvat automaattisesti ja niiden rajakustannus jää äärimmäisen pieneksi. Tällöin tiedon toimittamisesta ei tarvitse veloittaa mitään, jolloin ne hyödyttävät kokonaisuutta parhaiten.

Sitä paitsi, käytettävyyden näkökulmasta, palvelun suunnittelijoita ei voi vaatia nyt tilille, vaikkeivät he eivät olekaan osanneet ottaa huomioon minkälaisia teknisiä vaatimuksia ja selaimia tulevaisuudessa kolmen-neljän vuoden päästä käytetään. Käytettävyyssuunnittelu jatkuvana, alituisena, pienten yksityiskohtien hiomiseen keskittyvänä työnä kun istuu huonosti suurten julkisten tietojärjestelmähankintojen malliin, niin avoimen datan vaatimusten huomioiminen on muiden hyötyjen lisäksi kustannusjärkevä toteutustapa.

Konkreettisena kokeiluna elinympäristön tietopalveluiden yhteentoimivuudesta toisten tietojärjestelmien kanssa voisi testata, miten palvelu keskustelee jonkin päätösvalmistelutietojärjestelmän kanssa. Olisiko se jompikumpi yleisistä KT Webistä (esim. Tampere) tai Dynasty for SQL:stä (esim. Espoo), Helsingin Ahjo, Eduskunnan nyt tekeillä oleva uusi tietojärjestelmä vai jokin muu? Staattisen karttakuvien esityslistalle liittämisen sijaan esityslistalla olisikin ensisijaisesti linkki elävään, jatkuvasti päivittyvään www-palveluun, mielellään vielä selkeällä, helposti muistettavalla url-osoitteella. Jos jokin muotoseikka tai inhimilliset syyt niin vaativat, jokin jäädytetty karttakuva voisi olla toissijaisesti päätöksenteon tukena esityslistan liitteenä.

Tällainen kokeilu toimisi hyvänä ensimmäisenä askeleena tulevaisuutta varten, jolloin paperinen esityslista ei ole enää esityslistan virallinen tai ensisijainen muoto.

Kirjoittaja on nettifasilitaattori Avo2-hankkeessa sekä yrittäjä Avanto insight oy:ssä

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti