perjantai 4. lokakuuta 2019

Helsingin keskustan työpaikkakehitys – kasvua vai laskua?


Kimmo Nurmio, Anna Strandell, Antti Rehunen, Maija Tiitu ja Ville Helminen / Suomen ympäristökeskus SYKE

Helsingin Sanomat uutisoi verkkolehdessään 4.10.2019 Helsingin keskustatunneliin liittyvästä keskustelusta, jossa väiteltiin siitä, onko Helsingin keskustan työpaikkamäärä vähentynyt vai ei. Uutisoinnin yhteydessä viitattiin Suomen ympäristökeskuksen SYKEn Liiteri-tietopalvelussa havaittuun virheeseen työpaikkojen tilastoinnissa. 

Tässä blogitekstissä SYKEn tutkijat avaavat tilastoinnin taustoja ja havaitun virheen vaikutusta työpaikkamäärän kehitykseen. Virhe havaittiin Tilastokeskuksen ruutuaineistossa, jota SYKEn Liiteri-palvelu käyttää. Ruutuaineistossa vuoden 2000 Meilahden sairaala-alueen työpaikat olivat osittain siirtyneet väärään paikkaan keskustaan. Tässä esitetyissä aikasarjoissa virhe on huomioitu. SYKE ei korjaa tietoja suoraan Tilastokeskuksen ruutuaineistoihin, mutta virhe raportoidaan Tilastokeskukselle.

Kun tarkastellaan keskustan työpaikkakehitystä, on tärkeää tunnistaa vertailukelpoisen aluejaon merkitys. Julkisuudessa on pyörinyt erilaisia lukuja keskustan työpaikkakehityksestä, mutta hieman epäselväksi jää, miten keskusta on rajattu. Tämä on siksi oleellista koska keskustan työpaikkakehityksestä saa erilaista määritelmää hyödyntämällä erilaisen kuvan. Olennaisinta on vakioida aluejako ja tarkastella kehitystä tämän aluejaon puitteissa. Yksi tapa määritellä keskusta on hyödyntää SYKEn tuottamaa keskustan jalankulkuvyöhykettä kuvaavaa aluerajausta (kuva 1). Tämä aluerajaus on tuotettu vuosille 2010, 2015 ja 2017, mutta menetelmä on hieman muuttunut eri vuosien välillä, joten rajaukset eivät ole keskenään täysin vertailukelpoisia. Vuoden 2010 keskustan jalankulkuvyöhykettä hyödynnettiin muun muassa Helsingin ja Tukholman kehitystä vertailleessa raportissa (Söderström ym. 2014), jossa todetaan Helsingin keskustan jalankulkuvyöhykkeen työpaikkamäärän vähentyneen vuosina 2000 - 2010 noin 15 000:lla. Tämän raportin antamassa lukemassa on huomioitu edellä mainittu tilastovirhe.

Kuva 1. Maantieteellisellä rajauksella on suuri merkitys sille, miltä keskustan työpaikkakehitys näyttää. Karttaan on merkitty erilaisia SYKEn tuottamia keskusta-aluetta kuvaavia aluerajauksia, joiden erot johtuvat erilaisista rajausmenetelmistä. Lisätietoa yhdyskuntarakenteen vyöhykkeistä ja keskustoista /klikkaa kuvaa suuremmaksi

Kuva 2 esittää työpaikkamäärät laskettuna eri vuosien keskustan jalankulkuvyöhykkeisiin. Jos vertailuvuosiksi otetaan vuodet 2000 ja 2015, vuoden 2017 keskustan jalankulkuvyöhykkeellä työpaikkojen määrä on vähentynyt noin 8000 kun taas vuoden 2015 jalankulkuvyöhykkeen mukaan noin 15 000. Helsingin aluesarjojen mukaan Helsingin eteläisen suurpiirin työpaikkamäärä on vähentynyt samalla ajanjaksolla noin 10 000. Käytännössä erot jalankulkuvyöhykkeiden työpaikkamäärissä johtuvat siitä, mitä alueita kyseisen vuoden rajaukseen kuuluu. Esimerkiksi vuoden 2017 rajaus ulottuu laajemmin Ruoholahden ja Salmisaaren alueelle huomioiden näiden alueiden työpaikkamäärissä tapahtuneen kasvun, jota 2015 ja 2010 rajaukset eivät huomio. Kun tilastoja tarkastellaan näinkin tarkalla tasolla, täytyy taustalla oleva aluejako tuntea jotta tilastoja osataan tulkita oikein.

Kuva 2. Helsingin keskustan jalankulkuvyöhykkeen työpaikkamäärien kehitys 1995–2015
(Lähde: SYKE ja Tilastokeskus, Yhdyskuntarakenteen seurantatiedot) 
/klikkaa kuvaa suuremmaksi
Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeiden lisäksi SYKE on tunnistanut rakenteeltaan tiiviitä ja toiminnoiltaan monipuolisia keskusta-alueita (kuva 1). Helsingissä tällainen yhtenäinen keskusta-alue on keskustan jalankulkuvyöhykettä selvästi laajempi ja ulottuu Kallioon, Taka-Töölöön, Vallilaan ja Pasilaan asti. Tämän laajemman keskusta-alueen työpaikkamäärä on kasvanut ja suhteellinen asema kaupungissa ja kaupunkiseudulla on vahvistunut etenkin 2010-luvun aikana.

Helsingin keskustan osuus koko kaupungin työpaikoista on noin kolmannes ja laajemman keskusta-alueen osuus yli puolet koko kaupungin työpaikoista (kuva 3).

Kuva 3. Keskustan jalankulkuvyöhykkeen (2017 rajaus) ja laajemman keskusta-alueen (2015 rajaus) sekä koko Helsingin kaupungin työpaikkamäärän kehitys 1990–2016. Mukana ovat vain koordinaatilliset työpaikat. Tuloksiin on tehty korjaus vuoden 2000 työpaikkatietoihin. Lähde: SYKE ja Tilastokeskus, Yhdyskuntarakenteen seurantatiedot. /klikkaa kuvaa suuremmaksi

Keskustan suhteellinen osuus Helsingin ja Helsingin kaupunkiseudun työpaikoista laski jo 1990-luvun jälkipuoliskolla, kun työpaikkojen määrän kasvu 1990-luvun laman jälkeen painottui keskustaa enemmän keskustan lähialueille sekä muualle kaupunkiseudulle (Helminen ym. 2005). Keskustan työpaikkamäärän laskun vuosina 2000–2015 ei voida sanoa suoraan liittyvän taloussuhdanteisiin, sillä samalla ajanjaksolla koko maan työpaikkamäärä kasvoi 1,3 % ja Helsingin 1,9 %.

Helsingin keskustan työpaikkamäärän kehitys on tasoittunut 2010-luvulla ja kääntynyt loivaan nousuun. Keskustan jalankulkuvyöhykkeellä ja laajemmalla keskusta-alueella työpaikkamäärä on kasvanut 2010-luvulla erityisesti yksityisissä tietointensiivisissä palveluissa. Sen sijaan julkisen hallinnon työpaikkamäärä keskustassa on pudonnut merkittävästi.

Kuntatilastoista nähdään, että vuoden 2016 jälkeen työpaikkojen määrä on noussut koko Helsingin alueella. Niiden sijoittumisesta kaupungin sisällä ei vielä ole tietoa, sillä ruututiedot saadaan Tilastokeskuksesta muutaman vuoden viiveellä. Helsingin keskustan asema työpaikkakeskittymänä näyttää Helsingissä ja koko kaupunkiseudulla kuitenkin vakaalta. Lisäksi on huomioitava, että työpaikkojen lukumäärä ei kerro sitä, missä työtä tosiasiassa tehdään. Keskusta vetää puoleensa paljon myös paikkariippumatonta työtä tekeviä, joiden työpaikka sijaitsee virallisesti keskustan ulkopuolella. Tätä edistää keskustassa sijaitsevien coworking-tilojen, kokoustilojen, julkisten tilojen ja kahviloiden suuri määrä.

Eli tietyllä tavalla rajatulla alueella keskustassa työpaikkamäärä on 2000–2015 vähentynyt 15 000:lla, mutta toisin rajaamalla pudotus on pienempi. Tämä siis siten että ns. tilastovirhe on huomioitu laskelmassa. Työpaikka-aineisto on sen käyttöönotosta alkaen tunnistettu sisältävän mahdollisuuden sijaintivirheisiin, johtuen sen koostamistavasta. Näihin kysymyksiin voi tutustua jo 2005 julkaistussa raportissa (Helminen ym. 2005), jonka aineiston laatua kuvaava kappale kiteyttää olennaisen.    

Lähteet:

Helminen, V., Ristimäki, M. & Oinonen, K. (2005) Työpaikat kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteessa 1985-2000. Suomen ympäristö 747, Ympäristöministeriö. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40622/SY_747.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Söderström, P., Schulman, H. & Ristimäki, Mika (2014). Pohjoiset suurkaupungit: Yhdyskuntarakenteen kehitys Helsingin ja Tukholman metropolialueilla. SYKEn julkaisuja 2, Suomen ympäristökeskus. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/135233

  

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti