maanantai 20. maaliskuuta 2017

Asuinrakennusten energiankulutus- ja päästöarviot tulossa Liiteriin


Maija Mattinen ja Anu Kotilainen

Rakennusten lämmitys neljännes energian kokonaiskulutuksesta Suomessa 
Rakennusten lämmityksestä, muusta energiankulutuksesta sekä rakentamisesta syntyvät ympäristövaikutukset ovat merkittäviä. Tällä hetkellä rakennusten lämmitys vastaa yli neljännestä Suomen energian loppukulutuksesta. Rakennusten energiankäyttöä seuraamalla ja rakennuskannan energiatehokkuutta parantamalla voidaan vaikuttaa merkittävään osaan kansallista energiankäyttöä.

Kansallisella tasolla tietoa rakennusten energiankulutuksesta ja näihin liittyvistä ilmastovaikutuksista julkaisee Tilastokeskus. Energiatodistuksissa esitettyjä rakennusten laskennallisia kulutuslukuja on saatavilla energiatodistusrekisteri.fi -palvelusta. Tämä auttaa suuruusluokkien hahmottamisessa sekä kohteen energiatehokkuuden tason ymmärtämisessä luokituksen avulla, joka on tuttu myös mm. lampuista sekä kodinkoneista. Rekisterin puute on, ettei se vielä kata kaikkia Suomen rakennuksia. Mallintamisen avulla voidaan arvioida rakennusten energiankulutusta ja tästä aiheutuvaa ilmastovaikutusta. Toistaiseksi tällaisia mallinnustietoja ei ole ollut karttapohjaisena kansalaisten saatavilla.

Arviot kytketään pysyvään rakennustunnukseen 
Suomen ympäristökeskuksessa toteutettavan EKOREM-tok Liiteriin -hankkeen tavoitteena on kytkeä rakennusten energiankulutuksen ja päästöjen laskentajärjestelmä karttapohjaiseen elinympäristön tietopalvelu Liiteriin syksyllä 2017. Näin palvelun loppukäyttäjä voi tehdä kartta- ja taulukkomuotoisia energiankulutuksen ja päästöjen tarkasteluja haluamiltaan alueilta ja rakennuksista Suomessa.  Pysyvän rakennustunnuksen (PRT) avulla rakennuksiin liitettyjä mallinnettuja arvioita on Liiterissä helppo tarkastella esimerkiksi yhdessä asumiseen ja yhdyskuntarakenteeseen liittyvien aineistojen kanssa. Palvelu- ja toimistorakennusten sekä muiden rakennustyyppien energiankulutus- ja päästöarvioiden julkaisemista selvitetään hankkeessa.
EKOREM-tok järjestelmällä tuotettu esimerkki teemakartasta Kaukajärven alueen asuinrakennusten energiankulutuksesta.  

Palvelu havainnollistaa uudella tavalla asuinrakennusten energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä vuositasolla, mikä auttaa energiatehokkuustoimien kohdentamisessa ja kustannustehokkaiden päätösten tekemisessä. Kaikille saatavilla olevat tiedot mahdollistavat alueellisten asuinrakennusten energiatehokkuustrendien tarkastelun. Toisaalta mallinnetut arviot energian kulutuksesta ja päästöistä mahdollistavat järkevien ja energiapihien käytäntöjen leviämisen ja tukevat myös yhteishankintojen toteuttamista esimerkiksi omassa rivi- tai kerrostaloyhtiössä.

Kohti kattavampaa tietoa käyttäjät osallistamalla
EKOREM-tok laskennan pohjana on hyödynnetty Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan laitoksessa kehitettyä rakennuskannan energiankulutuksen ja päästöjen laskentamallia EKOREM. Laskentamalliin on Suomen ympäristökeskuksessa liitetty Rakennus- ja huoneistorekisterin (RHR) tietoja, kuten rakennusten kerrosala, rakennusvuosi ja päälämmitysmuoto, jolloin saadaan todellisten rakennusten mallinnetut energia- ja päästötiedot vuositasolla.

RHR:n polttoainetiedoissa tiedetään olevan jonkin verran vanhentuneita tietoja. Tämä johtuu osittain siitä, että kaikkiin rakennuksissa tarvittaviin muutostöihin ei tarvita erillistä rakennuslupaa. Viime aikoina erilaiset lämpöpumppu- ja aurinkolämpöjärjestelmät ovat yleistyneet rinnakkaisina lämmitysmuotoina erityisesti pientaloissa, eivätkä nämä tiedot välttämättä päivity RHR:iin. Tässä hankkeessa on tunnistettu RHR:n puutteet sekä tarve kattavampaan ja ajantasaisempaan tietoon rakennusten lämmitysjärjestelmistä sekä energiamuodoista.

Tulevaisuudessa kansalaiset voivat tarkastella Liiterissä asuinalueensa päästöteemakarttoja. Kuva: Markku Sommers.

Voisivatko kiinteistönomistajat ja jopa kansalaiset itse ilmoittaa tekemistään muutoksista rakennusten lämmitysjärjestelmissä ajantasaisen rekisteritiedon ylläpitämiseksi? Tulevaisuudessa digitaalisuuden mahdollistamat parhaat käytännöt voitaisiin valjastaa, jotta käytössä olisi aina mahdollisimman ajantasainen tieto. Tällaisen työn tukena on myös kansallinen palveluarkkitehtuuri (KAPA).

Kirjoittajat työskentelevät Suomen ympäristökeskuksessa keskittyen rakennettuun ympäristöön liittyviin teemoihin. Mattinen toimii erikoistutkijana Kulutuksen ja tuotannon keskuksessa, ja Kotilainen tutkijana Ympäristöpolitiikkakeskuksessa.




Ei kommentteja :

Lähetä kommentti