Panu Kontio
Pelit ja pelillistäminen valtaavat alaa monilla elämän osa-alueilla.
Oppimiseen ja koulutukseen pelit ovat jo tulleet toden teolla ja tarjolla on
pelialustoja, joihin opettajat voivat räätälöidä oppimateriaaleja. Matkailussa
lisätyn todellisuuden (AR, augmented reality) tai virtuaalitodellisuuden (VR, virtual reality) avulla
matkailijoille välitetään tietoa esimerkiksi nähtävyyksistä.
Myös yhdyskuntasuunnittelussa pelejä ja pelillistämistä on kokeiltu monella
taholla. Pelilllistämisguru Gabe
Zichermann on määritellyt pelillistämisen prosessiksi, jossa hyödynnetään peliajattelua
ja pelien dynamiikkaa ja mekaniikkaa ongelmien ratkaisemiseen sekä käyttäjien
sitouttamiseen. Verrattuna erilaisiin maankäytön muutoksia kuvaaviin malleihin (land use
change models) pelillistämisessä siirrytään uudelle tasolle; ennalta
määriteltyjen riippuvuussuhteiden sijaan pelaajat voivat reagoida siihen miten
muut pelaajat toimivat ja joustavasti muuttaa toimintaansa kun tilanne muuttuu.
Pelit voivat olla monen muotoisia. Pelit ja pelillistäminen mielletään usein
digitaalisilla alustoilla tapahtuvaksi. Mutta on myös esimerkkejä siitä, että
yhdyskuntasuunnittelun apuna on käytetty karttapohjalle sijoitettua
”lautapeliä”, kuten Kotkan – Haminan strategiapelissä tai ruudukkoa ja kortteja
kuten Det Urbana speletissä, joka oli Tukholman alueen kehittämiseksi tehty
strategiapeli.
Pelejä tai pelillistämistä voidaan hyödyntää useissa yhdyskuntasuunnittelun
osatehtävissä. Näitä ovat esimerkiksi osallistuminen / osallistaminen, datan
keruu mm. ihmisten käyttäytymisestä yhdyskuntarakenteessa, havainnollistaminen
tai ideoiden kehittäminen joukkoistamalla.
- Hämeenlinnassa sovellettiin Cities Skylines peliä Kantolan ja Katuman kaupunginosien suunnittelun taustalla. Tavoite oli kahtalainen, ensinnäkin saada uusia ideoita yleisöltä em. kaupunginosien suunnitteluun sekä toisaalta innostaa nuorempaa ikäpolvea osallistumaan kaupunkisuunnitteluun. Perinteisillä osallistamiskeinoilla nuorempien osallistuminen jäi hyvin vaisuksi ja nyt haluttiin nähdä, voisiko pelillistämisen avulla saada nuoret mukaan.
- Myyrmäen suunnittelussa pyrittiin pelillistämisellä saamaan kansalaisilta ideoita ja näkemyksiä alueen asemakaavan suunnitteluun. Suunnittelualue oli 3D mallinnettu, ja pelaajat saattoivat kehittää aluetta valitsemalla esim. erilaisia värejä ja pintamateriaaleja alueen taloihin sekä ulkokalusteita ja jopa taideteoksia.
- Tampereella testattiin STREETLIFE peliä/palvelua joukkoliikenteessä. Peliin yhtenä tavoitteena oli kerätä tietoja joukkoliikenteen käytöstä suunnittelun avuksi. Toisena tavoitteena oli jakaa reittitietoa joukkoliikenteen käyttäjille ja kolmantena tavoitteena oli tehdä matkustamisesta mukavampaa ja joutuisampaa jotta joukkoliikenteen käyttö lisääntyisi.
Visualisoinnissa on hyödynnetty pelimoottoreita. Se on alusta, joka on
rakennettu pelien kehittämistä varten. Siinä on automatisoitu erilaisia
toimintoja, jolloin koodaamista tarvitaan vähemmän. Esimerkiksi Sipoon uuden
koulukeskuksen valaistus mallinnettiin pelimoottorilla, ja luottamusmiehet
saattoivat interaktiivisesti tarkastella erilaisia valaistusvaihtoehtoja,
pyörittää tehtyä mallia ja katsella miltä kukin vaihtoehto näyttää eri kulmista
tarkasteltuna. Samoin Kruununsiltojen valaistusvaihtoehdot mallinnettiin
pelimoottorilla (Väylät ja liikenne 2016, s. 167). 3D-mallintaminen ja mallit
ovat yleistyneet ja pelimoottorit, vaikkakin alun perin kehitetty pelien
virtualisoimiseen, tarjoavat yhden työkalun mallintamiseen.
Miten sitten pelillistäminen yleistyy jatkossa? Useissa oppilaitoksissa on
tehty yhdyskuntasunnittelun pelillistämisestä opinnäytetöitä, ja oppilaitoksissa
on aihetta koskevaa opetusta. Esimerkiksi Lahden AMK:ssa on selvitetty yhdessä
Lahden kaupungin kanssa pelillistämisen mahdollisuuksia kaupunkisuunnittelussa.
Onkin oletettavaa, että tulevaisuuden suunnittelijat käyttävät pelejä ja
pelillistämistä suunnittelun apuna yhtenä työkaluna muiden joukossa.
Pelien realistisuutta voidaan lisätä kytkemällä paikkatietoa pelialustoihin.
Esimerkiksi Kajaanin kaupungin 3D malliin on tuotu Huoneisto ja
rakennusrekisterin tiedot värikoodeilla. Kytkemällä esimerkiksi
Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) tietoja 3D malliin, voidaan
pelin sijaan puhua jo tehokkaasta analyysi- ja suunnittelutyökalusta, joka
hyödyntää pelillistämisen piirteitä.
Kirjoittaja
työskentelee Suomen ympäristökeskuksen Ympäristöpolitiikkakeskuksessa
vanhempana tutkijana alueidenkäyttö ryhmässä. Hän on mukana monissa yhdyskuntien
suunnitteluun liittyvissä hankkeissa. Hänellä ei ole aiempaa kokemusta pelien
tai pelillistämisen hyödyntämisestä yhdyskuntien suunnittelussa, mutta päätti
tutustua aihepiiriin ja kokosi havaintojaan tähän kirjoitukseen.
Tukholmakin näköjään lähtenyt käyttämää Cities Skylinesiä.
VastaaPoistahttp://www.bbc.com/news/39200838