tiistai 31. toukokuuta 2016

Poro-Haravan myötä poronhoidon paikkatiedot ovat paremmin saatavilla


Kaarina Vartiainen ja Salla Jäntti

Poronhoito on tärkeä elinkeino Pohjois-Suomessa toimeentulon, kulttuurin ja vaikutusalueen laajuuden vuoksi sekä itsessään että myös useiden muiden elinkeinojen näkökulmasta. Poronhoidon laidunalueet ovat monesti arvokkaita alueita myös muiden maankäyttötarpeiden ja elinkeinojen kannalta. Eri elinkeinojen tarpeet menevät toistensa kanssa päällekkäin, eikä törmäyksiltäkään aina vältytä. 

Poronhoidon huomioiminen maankäytön suunnittelussa on perinteisesti ollut vaikeaa. Poronhoitoa koskevat tiedot ovat olleet huonosti saatavilla, niitä on kerätty satunnaisesti eivätkä ne ole olleet keskenään vertailukelpoisia. Poronhoitoalueen eri toimijoiden vuorovaikutusta ja porotalouden paikkatietoja sekä niiden hyödyntämistä on kehitetty vuonna 2014 päättyneessä POROT-hankkeessa ja sen parhaillaan käynnissä olevassa jatkohankkeessa TOKAT. Hankkeessa ovat mukana Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja Lapin ammattikorkeakoulu. Pohjoisen maankäytöstä ja POROT-hankkeesta on kirjoitettu jo aiemmin Sateen varjolla -blogissa. Myös karttatyöskentelyn eduista poronhoidon havainnollistamiseksi on kirjoitettu blogissa aiemminkin.

Paikkatietojen keruu ja päivitys 

Paliskuntain yhdistys, jonka jäseniä ovat kaikki paliskunnat, kokosi poronhoidon paikkatietoja jo 2000-luvun alkupuolella. Aineisto on toiminut pohjatietona, kun POROT- ja TOKAT -hankkeissa on koottu paliskuntien poronhoidon alueet ja rakenteet kartoille Luke:n tutkimusmestarien johdolla yhteistyössä poroisäntien ja paliskuntien hallitusten kanssa. Kootut rakenteet digitoitiin paikkatiedoksi ja jalostettiin yhteistyössä SYKEn kanssa yhtenäiseen muotoon. Tämä aineisto on viety Poro-Haravaan, jossa se on edelleen editoitavissa. Poro-Harava on rakennettu Harava-kyselytyökalun pohjalle poronhoidon paikkatietoaineistojen ylläpitoa varten.

Hankkeissa kerätyt aineistot ovat aiempia yhdenmukaisempia ja tarkempia. Jatkossa paliskunnat päivittävät omat paikkatietonsa suoraan Poro-Haravaan piirtämällä kartalle tai lataamalla ulkopuolisista lähteistä. Muutama paliskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä osallistumisestaan paikkatietoaineistojen ylläpitoon, mutta tavoite on saada kaikki 54 paliskuntaa mukaan TOKAT-hankkeeseen.

Paikkatietoaineistot maankäyttötarpeiden visualisoijina

Yhtenäinen paikkatieto-aineisto auttaa ymmärtämään, mitkä alueista ovat kaikkein tärkeimpiä ja se helpottaa eri maankäyttömuotojen yhteensovittamista. Työ on antanut myös paliskunnille tärkeää palautetta siitä, että alueita on syytä rajata harkitusti ja tärkeimpiä alueita korostaen, muuten paliskunta ikään kuin antaa suunnittelijalle vapaat kädet. Projektin tuottamia tietoaineistoja on jo tähän mennessä hyödynnetty ja käytetty suunnittelun eri vaiheissa maakunta- ja yleiskaavatyössä ja yksittäisissä hankkeissa, kuten tuulivoimahankkeissa. Tavoitteena on, että aineistoja hyödynnetään entistä enemmän tulevaisuudessa edellä mainittujen lisäksi myös esimerkiksi erilaisten hankkeiden YVA-prosesseissa ja vaikutusarvioinneissa sekä Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelussa ja hakkuusuunnitelmissa.

Sallan paliskunnan alueelle suunnitellaan Sallan portin tuulivoimapuistoa. Tuulivoimapuiston toteutuessa joudutaan selvittämään porojen erotusaidan ja kämpän siirtämistä. Sijainti porojen kevätlaidunalueella tulee huomioida suunnittelussa, sillä keväällä porot ovat erityisen herkkiä häiriöille vasominen vuoksi.
Lähde: aineistot Luke, SYKE, Tokat-hanke 2016, taustakartta MML.

Tarkoituksena on, että tulevaisuudessa Paliskuntain yhdistys voi luovuttaa yhtenäistä poronhoidon paikkatietoaineistoa suoraan esimerkiksi maankäytön konsulteille. Poronhoidon aineistot tarjotaan saataville myös Elinympäristön tietopalvelu Liiterin kautta. Tarkoituksena on, että Liiterissä voi jatkossa yhdistää poronhoidon paikkatietoja muun muassa rakentamisen, infrastruktuurin ja ympäristön tilan kehittymistä kuvaaviin tietoihin.

POROT- ja TOKAT -hankkeissa on pidetty työpajoja ja tehty maastoretkiä, joiden avulla eri osa puolet porotaloudesta, maankäytön suunnittelijoista ja alueen muista toimijoista ovat tavanneet toisiaan sekä kuulleet eri osapuolten ajatuksia ja tavoitteita maankäytöstä ja maankäytön suunnittelusta. Yhteistyön kehittäminen on ollut tärkeää erityisesti sen vuoksi, että paikkatieto-aineistot eivät yksin riitä. Aineisto toimii hyvänä pohjana ja eri maankäyttötarpeiden visualisoijana, mutta aineiston lisäksi tarvitaan aina myös vuorovaikutusta paliskuntien ja poronhoitajien kanssa, sillä kaikkia asioita ei välttämättä nähdä pelkästään poronhoidon aineistojen avulla.

Blogitekstiä varten haastateltiin helmi-maaliskuussa 2016 seuraavia henkilöitä: Anttonen Marja (Paliskuntain yhdistys), Kumpula Jouko (Luke), Oinonen Kari (SYKE) ja Shemeikka Petri (SYKE).

Kirjoittajat työskentelevät Suomen ympäristökeskuksessa. Kaarina Vartiainen työskentelee erikoistutkijana ja on mukana Tokat-hankkeessa. Salla Jäntti työskentelee apulaistutkijana viestintätehtävissä.

2 kommenttia :

  1. "Sallan paliskunnan alueelle suunnitellaan Sallan portin tuulivoimapuistoa. Tuulivoimapuiston ...."

    Miksi myös Ympäristökeskus käyttää kaunistelevaa ja salailevaa nimitystä "Tuulivoimapuisto" kun kysymys on voimala-alueesta, siis tuotantolaitoksesta, joka vaikuttaa ympäristöön, aiheuttaa liikkumisrajoituksia ja vaatii myös teiden rakentamista. Vaikutukset siis ulottuvat laajemmalle kuin itse voimala-alueelle. Ulkomaankielinen nimityshän lienee "...farm" joka on jotain ihan muuta kuin puisto.

    Kansallispuistoon rakennetaan tuulivoimapuisto, tämähän on hyvä juttu arvelee uutisen lukija.

    Terveisin
    Jaakko Ruohtula

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei!

      Blogin kuvatekstissä on käytetty hankkeen virallista nimeä, joka on Sallan Portin tuulivoimapuiston osayleiskaava, ks. http://www.salla.fi/cgi-bin/wafnet3.pl?id=10372&kid=1. Osayleiskaavan alue ei ole kansallispuiston alueella.

      Poista