Kaarina Vartiainen ja Salla Jäntti
Poronhoito
on tärkeä elinkeino Pohjois-Suomessa toimeentulon, kulttuurin ja vaikutusalueen
laajuuden vuoksi sekä itsessään että myös useiden muiden elinkeinojen
näkökulmasta. Poronhoidon laidunalueet ovat monesti arvokkaita alueita myös
muiden maankäyttötarpeiden ja elinkeinojen kannalta. Eri elinkeinojen tarpeet
menevät toistensa kanssa päällekkäin, eikä törmäyksiltäkään aina vältytä.
Poronhoidon
huomioiminen maankäytön suunnittelussa on perinteisesti ollut vaikeaa.
Poronhoitoa koskevat tiedot ovat olleet huonosti saatavilla, niitä on kerätty
satunnaisesti eivätkä ne ole olleet keskenään vertailukelpoisia.
Poronhoitoalueen eri toimijoiden vuorovaikutusta ja porotalouden paikkatietoja
sekä niiden hyödyntämistä on kehitetty vuonna 2014 päättyneessä POROT-hankkeessa
ja sen parhaillaan käynnissä olevassa jatkohankkeessa TOKAT. Hankkeessa ovat
mukana Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja Lapin ammattikorkeakoulu.
Pohjoisen maankäytöstä ja POROT-hankkeesta on kirjoitettu jo aiemmin Sateen varjolla -blogissa. Myös karttatyöskentelyn eduista poronhoidon
havainnollistamiseksi on kirjoitettu blogissa aiemminkin.
Paikkatietojen keruu ja päivitys
Paliskuntain
yhdistys, jonka jäseniä ovat kaikki paliskunnat, kokosi poronhoidon
paikkatietoja jo 2000-luvun alkupuolella. Aineisto on toiminut pohjatietona,
kun POROT- ja TOKAT -hankkeissa on koottu paliskuntien poronhoidon alueet ja
rakenteet kartoille Luke:n tutkimusmestarien johdolla yhteistyössä poroisäntien
ja paliskuntien hallitusten kanssa. Kootut rakenteet digitoitiin paikkatiedoksi
ja jalostettiin yhteistyössä SYKEn kanssa yhtenäiseen muotoon. Tämä aineisto on
viety Poro-Haravaan, jossa se on edelleen editoitavissa. Poro-Harava on
rakennettu Harava-kyselytyökalun pohjalle poronhoidon paikkatietoaineistojen
ylläpitoa varten.
Hankkeissa
kerätyt aineistot ovat aiempia yhdenmukaisempia ja tarkempia. Jatkossa
paliskunnat päivittävät omat paikkatietonsa suoraan Poro-Haravaan piirtämällä
kartalle tai lataamalla ulkopuolisista lähteistä. Muutama paliskunta ei ole
vielä tehnyt päätöstä osallistumisestaan paikkatietoaineistojen ylläpitoon,
mutta tavoite on saada kaikki 54 paliskuntaa mukaan TOKAT-hankkeeseen.
Paikkatietoaineistot
maankäyttötarpeiden visualisoijina
Yhtenäinen
paikkatieto-aineisto auttaa ymmärtämään, mitkä alueista ovat kaikkein
tärkeimpiä ja se helpottaa eri maankäyttömuotojen yhteensovittamista. Työ on
antanut myös paliskunnille tärkeää palautetta siitä, että alueita on syytä
rajata harkitusti ja tärkeimpiä alueita korostaen, muuten paliskunta ikään kuin
antaa suunnittelijalle vapaat kädet. Projektin tuottamia tietoaineistoja on jo
tähän mennessä hyödynnetty ja käytetty suunnittelun eri vaiheissa maakunta- ja
yleiskaavatyössä ja yksittäisissä hankkeissa, kuten tuulivoimahankkeissa.
Tavoitteena on, että aineistoja hyödynnetään entistä enemmän tulevaisuudessa
edellä mainittujen lisäksi myös esimerkiksi erilaisten hankkeiden
YVA-prosesseissa ja vaikutusarvioinneissa sekä Metsähallituksen
luonnonvarasuunnittelussa ja hakkuusuunnitelmissa.
Tarkoituksena
on, että tulevaisuudessa Paliskuntain yhdistys voi luovuttaa yhtenäistä
poronhoidon paikkatietoaineistoa suoraan esimerkiksi maankäytön konsulteille.
Poronhoidon aineistot tarjotaan saataville myös Elinympäristön tietopalvelu
Liiterin kautta. Tarkoituksena on, että Liiterissä voi jatkossa yhdistää
poronhoidon paikkatietoja muun muassa rakentamisen, infrastruktuurin ja
ympäristön tilan kehittymistä kuvaaviin tietoihin.
POROT-
ja TOKAT -hankkeissa on pidetty työpajoja ja tehty maastoretkiä, joiden avulla
eri osa puolet porotaloudesta, maankäytön suunnittelijoista ja alueen muista
toimijoista ovat tavanneet toisiaan sekä kuulleet eri osapuolten ajatuksia ja
tavoitteita maankäytöstä ja maankäytön suunnittelusta. Yhteistyön kehittäminen
on ollut tärkeää erityisesti sen vuoksi, että paikkatieto-aineistot eivät yksin
riitä. Aineisto toimii hyvänä pohjana ja eri maankäyttötarpeiden
visualisoijana, mutta aineiston lisäksi tarvitaan aina myös vuorovaikutusta
paliskuntien ja poronhoitajien kanssa, sillä kaikkia asioita ei välttämättä
nähdä pelkästään poronhoidon aineistojen avulla.
Kirjoittajat
työskentelevät Suomen ympäristökeskuksessa. Kaarina Vartiainen työskentelee
erikoistutkijana ja on mukana Tokat-hankkeessa. Salla Jäntti työskentelee
apulaistutkijana viestintätehtävissä.
"Sallan paliskunnan alueelle suunnitellaan Sallan portin tuulivoimapuistoa. Tuulivoimapuiston ...."
VastaaPoistaMiksi myös Ympäristökeskus käyttää kaunistelevaa ja salailevaa nimitystä "Tuulivoimapuisto" kun kysymys on voimala-alueesta, siis tuotantolaitoksesta, joka vaikuttaa ympäristöön, aiheuttaa liikkumisrajoituksia ja vaatii myös teiden rakentamista. Vaikutukset siis ulottuvat laajemmalle kuin itse voimala-alueelle. Ulkomaankielinen nimityshän lienee "...farm" joka on jotain ihan muuta kuin puisto.
Kansallispuistoon rakennetaan tuulivoimapuisto, tämähän on hyvä juttu arvelee uutisen lukija.
Terveisin
Jaakko Ruohtula
Hei!
PoistaBlogin kuvatekstissä on käytetty hankkeen virallista nimeä, joka on Sallan Portin tuulivoimapuiston osayleiskaava, ks. http://www.salla.fi/cgi-bin/wafnet3.pl?id=10372&kid=1. Osayleiskaavan alue ei ole kansallispuiston alueella.