Kokemusperäisen tiedon keruu rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnissa

Paula Saarento
 

Ympäristön vaalimisen ja hyvän suunnittelun pohjaksi tarvitaan tietoa olemassa olevasta ympäristöstä. Rakennusinventoinnilla kerätään tietoa rakennetusta ympäristöstä. Inventointi koostuu kenttätöistä, arkistotutkimuksesta sekä tietojen puhtaaksikirjoittamisesta ja tallentamisesta. Kenttätöiden aikana käydään järjestelmällisesti läpi tietyn alueen rakennuskantaa valokuvaten rakennuksia, haastatellen asukkaita ja kirjoittaen muistiinpanoja rakennusten perustiedoista, kuten ulkoasusta, siinä tapahtuneista muutoksista ja antikvaarisesta säilyneisyydestä, pihapiiristä sekä lähiympäristöstä. Asukkaat ja omistajat ovat näissä asioissa usein parhaita asiantuntijoita. Siksi kokemusperäisen tiedon keruu on erityisen tärkeää rakennusperinnön vaalimisen kannalta. Se vaikuttaa myös rakennusperinnön arvostukseen. Jos tilalla ja talolla on pitkä historia, ja ne ovat olleet saman suvun hallussa vuosisatoja, niin tokihan asukkaat yleensä haluavat hoitaa oman osansa tuossa jatkumossa, ja pitää elinympäristönsä hyvässä kunnossa. Joskus kuitenkin ulkopuolelta tulevan inventoijan huomiot rakennusten kulttuurihistoriallisesta arvosta havahduttavat asukkaatkin huomaamaan kuinka merkittävässä talossa he oikeastaan asuvat!

 

Högsåran kylässä sijaitsevat rakennukset kuuluvat vanhaan luotsitilaan, joka on ollut saman suvun hallussa nyt jo yhdeksännessä polvessa.

Turun museokeskuksessa toimivassa Varsinais-Suomen maakuntamuseossa on tehty järjestelmällistä rakennusinventointia 1980-luvulta lähtien. Maakuntamuseo osallistui myös Haravan kehittämiseen yhtenä pilottiorganisaationa laatien kulttuuriympäristöä käsittelevän kysymyssarjan, jonka toimivuutta kokeiltiin mm. kolmivuotisessa Kemiönsaaren kulttuuriympäristöprojektissa, jossa kerättiin tietoa alueen rakennuskannasta, muinaisjäännöksistä ja maisemahistoriasta.  Haravaan tehtiin kysymysosiot, joilla pystyi kommentoimaan tai lähettämään tietoa rakennuksista, muinaisjäännöksistä tai puistoista ja puutarhoista. Kokemusperäistä tietoa on perinteisesti kerätty haastatellen asukkaita osana inventointia, mutta suurta osaa asukkaista ei tavoiteta kenttätöiden aikana, joten Harava-tyyppinen tiedonkeruutyökalu on erittäin hyödyllinen. Pyrimme pitämään kysymyssarjat mahdollisimman lyhyinä ja helppoina vastattavuuden kannalta. Kyselypohjahan on muiden organisaatioiden saatavilla Haravassa ja sitä voi vapaasti hyödyntää, joten kyselyä ei välttämättä tarvitse tehdä itse alusta loppuun.

Kemiönsaaren inventoinnit

Harava-kyselyn vastaukset kartalla

Rakennusinventointeja Kemiönsaaren alueelta kertyi yhteensä 2 731 kohteesta. Rakennusperintökysymyksiin Haravassa tuli kymmeniä vastauksia. Vastausaikaa oli yhteensä noin kymmenen kuukautta. Haravasta tiedotettiin samalla kuin projektista muutoinkin; kenttätöiden alussa pidettävissä tiedotustilaisuuksissa ja paikallislehdessä. Inventoijat myös jättivät jokaiseen inventoituun kohteeseen tiedotteen, jossa kerrottiin projektista ja Harava-kyselystä. Odotin, että vastauksia olisi voinut tulla enemmänkin, ja kysellessäni asiasta paikallisilta ihmisiltä, monet vetosivat huonoihin verkkoyhteyksiin saaristossa ja kartan hitaaseen toimivuuteen. Nykyisin, kun karttatoiminnot ja koko työkalu on kehittynyt helpommaksi ja nopeammaksi käyttää, vastauksiakin voisi taas seuraavassa projektissa odottaa enemmän.

Kirjoittaja työskentelee Varsinais-Suomen maakuntamuseossa tutkijana ja vastaa maakunnallisiin kulttuuriympäristöihin liittyvistä rakennusinventointiprojekteista. Viime vuosien aikana toteutetuissa Kemiönsaaren ja Paraisten alueelle suunnatuissa inventointiprojekteissa käytettiin apuna Harava-kyselyä.