Uusmaalaiset merkitsivät kartalle itselleen merkityksellisiä paikkoja luonnossa

Pekka Itkonen ja Leena Kopperoinen

Voimakkaasta kaupungistumisesta huolimatta – tai ehkä juuri sen takia – luonto on meille edelleen tärkeä ja tietyt luontokohteet erityisen merkityksellisiä. Läheisessä puistossa on kiva viettää kesäiltaa ystävien kanssa, hieman kauempana sijaitsevassa metsässä voimme hiihtää ja lenkkeillä, uimarannalla voimme pulahtaa hetkeksi suojaan helteeltä ja ihailla maisemia. Urbaanissakin ympäristössä hyödymme luonnosta usein eri tavoin, ja tietyt paikat ovat meille tärkeämpiä kuin toiset. Maankäytön suunnittelun kannalta on tärkeää tietää, mitkä ovat näitä tärkeitä paikkoja, joihin ihmiset liittävät merkityksiä niin henkilökohtaisesti kuin kollektiivisestikin.

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan valmistelutyön yhteydessä toteutettiin Suomen ympäristökeskuksen ja Uudenmaan liiton yhteistyöhanke (EkoUuma – Uudenmaan viherrakenne ja ekosysteemipalvelut), jonka loppuraportti on luettavissa täällä. Osana EkoUuma-hanketta laadittiin kesällä 2014 myös Harava-kysely, jolla kerättiin tietoa Uudenmaan viherrakenteen kohteista, jotka ovat asukkaille erityisen tärkeitä ja maakunnallisesti merkittäviä. Pienialaisemmat ja paikalliset suunnittelukysymykset ratkaistaan kuntien yleis- ja asemakaavoituksessa. Kysely oli avoin kaikille uusmaalaisille ja siihen vastaaminen perustui vapaaehtoisuuteen tilastollisen otannan sijasta, joten vastaajajoukon ei voida olettaa edustavan koko Uudenmaan väestöä. Kyselyn vastausaineisto tarjoaa kuitenkin arvokasta paikkaan sidottua lisätietoa, jota voidaan hyödyntää maakunnan viherrakenteen suunnittelussa.

Kyselyssä merkittyjen kohteiden ei tarvinnut olla täysin koskematonta luontoa, vaan myös ihmisen kädenjälki sai näkyä niissä. Kohteita sai merkitä vapaasti Uudeltamaalta seuraavista teemoista:

-   Hyvä virkistyskohde tai -reitti

-   Hyvä kohde luonnosta oppimiseen

-   Erityisen luonnonkaunis paikka tai hyvä näköalapaikka luonnonkauniiseen maisemaan

-   Historia ja kulttuuriperintö osana luonnonympäristöä ja maisemaa

-   Taiteellisesti innoittava paikka

-   Alueelle symbolinen eli tunnuskuvallinen kohde

-   Paikka, jossa voi tuntea yhteenkuuluvuutta ympäristöönsä

-   Rentouttava tai elvyttävä paikka

-   Paikka, jossa voi kokea pyhyyden läsnäoloa

-   Kohde, jonka olemassaolo on arvokasta ja joka pitää säilyttää perintönä myös tuleville sukupolville

Kyselyn teemat ovat vahvasti kokemuksellisia ja subjektiivisia, mikä on pidettävä mielessä tuloksia tulkittaessa. Vastausaineistosta löytyi kuitenkin selviä keskittymiä, joihin tuli merkintöjä useista eri teemoista. Juuri tällaiset monitoiminnalliset tai hyvin monille ihmisille tärkeät kohteet ovat mielenkiintoisia niin suunnittelun kuin tutkimuksenkin kannalta. Vastauskeskittymien voidaan tulkita edustavan kohteita, jotka ovat kollektiivisesti merkittäviä alueen asukkaille. Kun tärkeät alueet saadaan tällä tavoin näkyviksi, on ne helpompi ottaa huomioon myös päätöksenteossa, jossa aineettomat hyödyt jäävät usein taka-alalle. Harava-kyselyn tulosten avulla ihmisten kokemuksia ja arvostuksia voidaan käsitellä edes jollakin tavalla yhdessä esimerkiksi taloudellisten tekijöiden kanssa.

Kokemuksellisen tiedon keräämisen lisäksi tämän kyselyn toinen tehtävä oli testata sitä, kuinka hyvin näitä aineettomia ja kokemuksellisia luonnon tarjoamia hyötyjä voidaan tutkia verkkokyselyn keinoin. Osa kysytyistä teemoista on ilmiselviä ja helppotajuisia, osa taas abstrakteja ja käsitteellisesti vaikeampia mieltää. Tuloksia ja kyselyn palautetta läpikäydessä kävi ilmi, että monet vastaajat kokivat myös nuo vaikeasti hahmotettavat näkökulmat tärkeiksi: ”Hienoa, että kerrankin kysytään mielipidettä niiltä, jotka eivät osaa ja jaksa vaikuttaa kuntien kaavasotkuihin kauniiden luontopaikkojen säilymisen puolesta. Tällaista lisää!” ”Kaupunkimaisen elämän ja vaativan työtahdin vastapainona luonnolla on valtava merkitys ihmisen hyvinvoinnille!” Toisten mielestä taas kysely oli sisällöltään liian laaja ja abstrakti: ”Vähän liikaa noita fiilistelyvaihtoehtoja.” ”Aivan liikaa vaihtoehtoja ja yksityiskohtia.”

Kyselyn pistemerkintöjen sijaintia ja keskittymiä tarkasteltiin yhdessä myös muiden paikkatietoanalyysien tuloksien kanssa. Oheisessa kuvassa pistekeskittymät on esitetty kulttuuristen ekosysteemipalveluiden tarjontaa kuvaavan GreenFrame-analyysin tuloskarttaa vasten. Kulttuurisilla ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan luonnon tarjoamia aineettomia kokemuksellisia hyötyjä – eli juuri tämän Harava-kyselyn teemoja. Mitä tummempi harmaan sävy taustakartassa on, sitä paremmat edellytykset alueella on virkistykseen, maisemien ihailuun, luonnosta oppimiseen, rentoutumiseen jne. Pelkkiä viherrakenteen tarjoamia mahdollisuuksia tutkimalla voi jäädä huomaamatta sellaisia kohteita, jotka esimerkiksi vaatimattomammasta laadusta tai hyvin pienestä koosta huolimatta ovat ihmisille hyvin tärkeitä.

Maankäytön suunnittelussa on tietysti huomioitava useita muitakin näkökulmia ja realiteetteja. Toimiva viherrakenne on osa toimivaa yhdyskuntarakennetta, jossa kokonaisvaltaisella ja riittävään tietopohjaan perustuvalla suunnittelulla pyritään kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin. Maankäytön suunnittelu on kilpailevien intressien temmellyskenttä, jossa vaakakupissa painavat useat eri asiat. Tiiviillä ja tehokkaalla yhdyskuntarakenteella voidaan edistää taloudellisen toiminnan edellytyksiä kaupungeissa ja vähentää erityisesti työ- ja asiointimatkoista aiheutuvia liikenteen päästöjä. On muistettava kuitenkin huolehtia myös siitä, ettei esimerkiksi vapaa-ajan liikkumistarve kasvaisi kohtuuttomasti sen seurauksena, että oma lähiympäristö ei ole viihtyisä tai tarjoa mahdollisuutta lähivirkistykseen. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti edellä mainittujen tarkoituksenmukaisten ratkaisujen etsimisen tulee olla vuorovaikutteista. Tällöin on paikallaan kysyä asukkailta: millä elinympäristösi kohteilla on sinulle erityistä merkitystä?

 

Kirjoittajat ovat Suomen ympäristökeskuksen tutkijoita.  Pekka Itkonen on erikoistunut paikkatietomenetelmien kehittämiseen ja käyttöön maankäytön suunnittelua tukevassa tutkimustyössä. Leena Kopperoinen tutkii kestävän maankäytön suunnittelun tapoja erityisesti viherrakenteen ja ekosysteemipalveluiden näkökulmasta ja kehittää paikkatietopohjaisia menetelmiä suunnittelun tueksi.

Lisätietoa Uudenmaan viherrakenteen arvioinnista:

Kopperoinen, L., Itkonen, P., Viinikka, A., Olazabal, E. & Heikinheimo, V. (2015). Uudenmaan viherrakenne ja ekosysteemipalvelut - EkoUuma-hankkeen loppuraportti. Uudenmaan liiton julkaisuja C 76 - 2015, 104 s.

Itkonen, P., Kopperoinen, L., Viinikka, A., Olazábal, E. & Heikinheimo, V. (2015). Case: Mapping green infrastructure and ecosystem services in the Helsinki-Uusimaa Region. In: Jäppinen, J.-P. & Heliölä, J. (eds.), Towards a sustainable and genuinely green economy. The value and social significance of ecosystem services in Finland (TEEB for Finland). Synthesis and roadmap. The Finnish Environment 1en/2015. The Finnish Ministry of Environment, Helsinki. p. 46–58.