keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Julkishallinnon palvelujen ja sisältöjen yhdistäminen – teoriaa vai käytäntöä?



Petrus Pennanen

Suomessa on päätetty että valtion ja kuntien viranomaisten tietojärjestelmien  on toimittava yhdessä. Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (10.6.2011/634) määrää, että järjestelmien on noudatettava yhteentoimivuuden varmistavia määrityksiä ja arkkitehtuuria. Näiden määritysten tekemiseen on perustettu valtiovarainministeriön yhteyteen julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta (JUHTA).

Jotta tietojärjestelmät toimisivat tehokkaasti yhdessä, pitäisi niillä olla keinot samoihin asioihin liittyvien palvelujen ja sisältöjen yhdistämiseen. Tähän liittyen  kansalliskirjasto, opetus- ja kulttuuriministeriö ja valtiovarainministeriö ovat perustaneet ONKI-projektin. Sen tavoitteena on luoda pysyvä, keskitetty ontologia- ja sanastopalvelu Finto. Palvelusta on saatavissa KOKO-ontologia, jonka avulla pyritään mahdollistamaan eri aineistojen linkittyminen toisiinsa kuvailevan metatiedon kautta. KOKO muodostuu Yleisestä suomalaisesta ontologiasta  (YSO) ja useista erikoisalojen ontologioista,  kuten Julkishallinnon ontologiasta JUHOsta. Tieto saadaan yhdistymään, kun se on asiasanoitettu eli annotoitu näiden ontologioiden sisältämillä termeillä.

Kuulostaa hienolta, mutta mikä mahtaa olla käytännön tilanne? Löytääkö vaikka uuden talon viemäröintiä suunnitteleva  helposti tiedon tarvittavista luvista ja asiaa koskevista säädöksistä toisiinsa linkitetyiltä kaupungin rakennusviraston, rakennusvalvontaviraston, aluehallintoviraston ja ympäristöministeriön aihetta käsitteleviltä sivuilta? Vastaus on ei. Sisältöjä ei ensinnäkään ole asiasanoitettu harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, puhumattakaan siitä että asiasanoitusta olisi käytetty samaa aihetta käsittelevän tiedon löytymiseksi kätevästi organisaatiorajojen yli.

Asiasanoitus ja sisältöjen yhdistäminen käytännössä

Mediayhtiöiden puolella tilanne on toinen. Suomen medioiden sisällöt on nykyään laajasti asiasanoitettu ja yhdistetty toisiinsa brändien yli. Asiasanoitus tehdään automaattisesti, minkä käyttäjä näkee vaikkapa suositussa Ylen Uutisvahti-sovelluksessa. Asiasanoitusta myös käytetään samankaltaisen sisällön automaattiseen löytämiseen, minkä voi havaita esimerkiksi "Aiheeseen liittyen" tyyppisissä listauksissa uutisartikkeleiden alla. Iltalehti ohjaa näin kävijöitä perehtymään aiheeseen tarkemmin myös muissa medioissa kuten Aamulehdessä tai Kotikokissa. Toinen esimerkki on Ylen etusivun "Poimintoja Ylen sisällöstä" listaus, joka suosittelee kävijän omaan kiinnostushistoriaan liittyviä aiheita. Tällainen sisällön suosittelu vähentää huomattavasti tarvetta hakutoimintojen käyttöön ja tekee elämästä kansalaiselle helpompaa.


Asiasanoitetun sisällön suosittelua Talentumilla, Iltalehdessä, Ylen etusivulla ja Uutisvahti-sovelluksessa.


Tarkkailija-palvelu tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia julkishallinnon sisältöjen yhdistämiseen käytännössä. Palveluun on jo integroitu kaikkien Suomen kuntien ja useimpien ministeriöiden verkosta löytyvä sisältö artikkelit, katsaukset, raportit ja jopa kaavoituspiirrokset. Sisältöartikkeleita on yhteensä joitakin miljoonia, ja ne kaikki on tarkasti asiasanoitettu.  Asiasanoitus on valmiina esimerkiksi Finto-palvelun Julkishallinnon ontologian mukaisena. Tarkkailija myös sisältää valmiin ratkaisun samoja aiheita käsittelevien sisältöjen löytämiseen organisaatiorajojen yli. Tämä tapahtuu samankaltaisella asiasanoitusta käyttävällä leijukkeella eli widgetillä, jota mediayhtiötkin käyttävät.

Julkishallinnon verkkosisällöt on siis jo asiasanoitettu, ja sisällöt yhdistävä tieto on olemassa. Nyt haasteena on saada ministeriöt ja kunnat ymmärtämään asia ja ottamaan tieto käyttöön.  


Kirjoittaja on teoreettisen fysiikan tohtori ja Leiki Oy:n toimitusjohtaja. Lisätietoja aiheesta löytyy täältä.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti