Harava-työkalun käytön haasteet kaavoitustyön tiedonkeruussa

Helena Illikainen

Tyrnävällä Harava-työkalu nähtiin mahdollisuutena monipuolistaa kaavatyöskentelyn vuorovaikutteisuutta, madaltaa kynnystä mielipiteiden esittämiselle sekä saada kuntalaiset entistä kattavammin osallistumaan maankäytön suunnitteluun. Onnistunut vuorovaikutus on kunnan kannalta erityisen tärkeää: kuntalaisilta saadaan arvokasta tietämystä ja mielipiteitä heidän elinympäristöistään kehittämisen kohteineen. Toisaalta vuorovaikutteisuuden koetaan vähentävän kaavatyöskentelyssä ilmeneviä ristiriitoja eri osapuolten tullessa aidosti kuulluksi.

Edellä esitetyt ajatukset taustana Tyrnävällä lähdettiin innolla mukaan pilotoimaan Haravaa. Alun perin kyselyn toteuttamisen kohteeksi valittiin Ängeslevänjokivarren kylien osayleiskaavatyön luonnosvaiheen mielipiteiden kerääminen. Kaavatyö eteni huomattavasti Harava-kyselyn kehittelytyötä nopeammin, ja sen vuoksi vaihdoimme suunnitellun kyselyn kohteeksi Tyrnävän keskustan tuntumaan tulevan Palkin alueen hevosasemakaavatyön. Palkin alueen asemakaavalla muodostuu Tyrnävälle täysin uudentyyppinen alue, jossa on mahdollista sekä asua, pitää hevosia että harjoittaa hevosiin liittyvää elinkeinotoimintaa. Erilaisena kaava-alueena Palkin suunnittelu on kunnassamme saanut erityistä huomiota ja kuntalaisten osallistuminen kaavatyöhön on ollut aktiivista. Sen vuoksi se myös koettiin hyväksi mahdolliseksi Harava-kyselyn kohteeksi. Kyselyllä oli tarkoitus kerätä kuntalaisten näkemyksiä alustavassa suunnittelussa laadituista rakennemallivaihtoehdoista ja tehdä näiden mallien vertailua.

Joudun toteamaan, että Harava-kysely ei innostuneesta otteestamme huolimatta toteutunut. Kohdallamme kyselyn käyttämisen haasteeksi muodostui sen kantava idea eli karttapohjaisuus. Haravassa mahdollisia tapoja käyttää karttatasoja ovat WMS-palvelu, Shape-aineisto, Geotiff ja Haravassa itse piirretty aineisto. Maankäytön suunnittelussa kaava-aineisto tulostetaan usein pdf-tiedostoiksi. Haravassa ei ollut mahdollista viedä kyseisiä tiedostomuotoja karttapohjan paikalle eikä myöskään kommentoida niitä karttatyökalujen avulla. Tiedostomuotojen muuttaminen oli työlästä ja muutoksissa katosi tärkeää informaatiota. Näistä syistä kyselyn toteuttaminen ei olisi tuottanut meille kaipaamaamme tietoa, ja kyselyn sisältö olisi jäänyt ohueksi. 

Kokemuksemme perusteella voisimme todeta, että tällä hetkellä karttapohjainen palvelu soveltuu kaavoituksessa hyödynnettäväksi parhaiten lähtötietojen keräämiseen ja varhaiseen vuorovaikutukseen eli vaiheeseen, jolloin karttapohjalle ei ole merkitty muuta kuin suunnittelualueen mahdolliset rajat. Kun kaavoitustyö etenee luonnosvaiheiseen, esitetään kaava-aineisto usein tiedostomuodoissa, joita Harava ei ainakaan vielä tue. Jotta Haravan käyttäminen tulisi vaivattomaksi koko kaavoitusprosessin aikana, olisi hyvä kehittää kyselyä karttapohjaisuudesta eteenpäin ja miettiä maankäytön suunnittelun eri vaiheita sekä niissä esiintyviä vuorovaikutuksen tarpeita. Jotta kyselyä käytetään, tulisi sen olla mahdollisimman helppokäyttöinen, kyselyn laatijan kannalta vähän aikaa vievä ja joustava.

Kirjoittaja toimii Tyrnävän kunnan aluearkkitehtina.