Kokemusperäisen tiedon Haravointi

Kari Stenlund

Karttapohjaista Harava-kyselypalvelua käytettiin kaupunkikeskustan kehityssuunnitelmaluonnoksen laadinnassa Huittisissa kesällä 2013. Haravalla kerättiin kokemusperäistä tietoa kaupungin asukkailta ja yrittäjiltä, ja kysely oli osa monivaiheista vuorovaikutteista kaupunkikeskustan suunnitteluprosessia.

Huittisten keskustan kehittämistyö alkoi tammikuussa 2013 keskustelutilaisuudella, johon oli kutsuttu eri suunnittelutoimistoja sekä paikallisia asukkaita, yrittäjiä ja toimijoita. Keskustelutilaisuus toimi pohjana ideakilpailulle, jossa suunnittelutoimistot kehittivät suunnitelmia kaupungin keskustassa sijaitsevalle Risto Rytin kadulle. Kuudesta ehdotuksesta kilpailun voittajaksi selviytyi Veden välke –niminen työ, jonka nimimerkin takaa paljastui Airix Ympäristö Oy:n suunnittelutyöryhmä.

Suunnittelualue Huittisten keskustassa.

Huittisten keskustan kehittämissuunnitelmassa käytiin heti alusta asti vuoropuhelua keskustan käyttäjäkunnan kanssa ottamalla kaupunkilaiset mukaan ideoimaan kaupunkitilaa, joka on aina moniääninen, monimuotoinen ja kirjava sekoitus toisiinsa sekoittuvia toimintoja, tiloja ja tunnelmia.  Parhaat ideat löytyvät aina paikallisilta, jotka kaupunki tilaa aktiivisesti käyttävät. Kaupunkilaiset pääsivät osallistumaan suunnitteluun jo keväällä 2013, kun saivat kommentoida ja arvostella ideakilpailuun osallistuneita kilpailutöitä. Kilpailun ratkettua Airix Ympäristö Oy:n työryhmä avasi hanketta koskevan projektisivun verkkoon.

Huittisten kaupunki ja Airix Ympäristö Oy laativat osana kehityssuunnitelmaa Harava-kyselyn, joka pidettiin auki kesäkuusta elokuuhun puoliväliin.  Kyselyssä kerättiin tietoa asukkaiden ja keskustan toimijoiden ajatuksista suunnittelualuetta koskien.  Kesällä kaupungin päättäjät kutsuttiin mukaan kaupunkikävelylle, jossa arvioitiin ideasuunnitelman kohteena olevaa keskusta-aluetta.

Elokuussa pidettiin sekä asukasilta että yrittäjäilta, jossa esiteltiin alustavia suunnitelmia. Saadun palautteen pohjalta suunnitelmaa kehitettiin eteenpäin ns. idealuonnoksiksi. Vuorovaikutteista suunnittelua jatkettiin esittelemällä ideasuunnitelmat liikenteen ja yleissuunnitelman osalta seuraavassa yleisötilaisuudessa, jonne kutsuttiin yhtä aikaa yrittäjiä, asukkaita sekä muita keskusta-alueen toimijoita. Suunnittelijoiden ja kaupungin yhteistyö huipentui valtuustoseminaariin ja materiaalin palautukseen marraskuussa 2013.

Haravalla lisää vuorovaikutteisuutta

Kesäkuussa 2013 avattiin siis Harava-kysely, jossa halukkaat saattoivat käydä kommentoimassa ja osoittamassa kartalle keskusta-alueen ongelmakohtia ja haasteita sekä toimivia ja arvokkaiksi tai viihtyisiksi koettuja paikkoja.  Myös kehitysehdotuksia toivottiin. Kyselyä mainostettiin kaupungin verkkosivuilla, paikallisissa lehdissä, jaettavin mainoksin eri tilaisuuksissa sekä paikallisradiossa. Kaikkien kyselyyn yhteystietonsa jättäneiden kesken arvottiin palkintoja. Vastaajia kyselyyn saatiin hiukan alle 600 eli noin 5 % kaupungin asukasluvusta.

Harava-kyselyssä oli esitetty teemallinen jako, joka sisälsi muun muassa kaupunkikuvan

ja viihtyisyyden, elinkeinoelämän sekä liikenteen osa-alueet. Kysely tuotti monipuolisesti tietoa suunnittelualueen kehitettävistä paikoista.  Arvokasta kokemuksellista tietoa saatiin muun muassa liikennejärjestelyistä, liikenneturvallisuudesta sekä kaupunkikuvaltaan heikoista kohdista. Toisaalta kyselyssä ilmeni myös kaupunkitilaan jo sisältyviä arvoja koskien katutiloja sekä virkistysalueita. Pääsääntöisesti kaikki Harava-kyselyssä saatu palaute oli kehittämismyönteistä: suunnittelun avulla toivottiin muun muassa ratkaistavan liikenteen ongelmakohtia ja tuotavan paremmin esiin kaupunkitilan arvoja.

Harava-kyselyn tuloksia.

Harava-kyselyssä saatujen tietojen pohjalta idealuonnoksia kehitettiin eteenpäin teemoittain. Liikennettä, toimintoja, kaupunkikuvaa ja virkistysalueita koskevia idealuonnoksia esiteltiin seuraavaksi asukas- ja yrittäjätilaisuuksissa. Vahvasti vuorovaikutukseen pyrkivissä tilaisuuksissa käytiin avointa keskustelua esitettyjen suunnitelma- sekä lähdemateriaalin pohjalta ja työskenneltiin konkreettisesti erilaisten teemakarttojen äärellä. Suulliset ja kartoille piirretyt kommentit otettiin talteen ja ne olivat aktiivisesti käytössä eri suunnittelijoiden työskentelyssä. Paikallinen media oli myös mukana aktiivisesti ja suunnittelun vaiheista, tavoitteista sekä osallistumismahdollisuuksista kirjoitettiin paikallislehdissä läpi koko suunnittelutyön.

Yhteenveto Haravan käytöstä

Palvelu oli helppo ottaa käyttöön, vaikka internetpohjaisesta kokemusperäisen tiedon keräyksestä ei ollut sillä hetkellä aikaisempaa kokemusta. Joiltakin osin Harava-palvelu oli myös keskeneräinen kesällä 2013 (mm. raportit olivat puutteellisia), mikä on toki ymmärrettävää, kun oli kyse järjestelmän pilottivaiheesta.  Järjestelmän toimittajan tuki toimi moitteettomasti, ja he tekivät tarvittavia korjauksia sitä mukaan, kun se oli mahdollista kehitysvaiheessa.

Harava-palvelulla sai tehtyä helposti monimutkaisia ja vaihtelevia kyselyjä. Ongelmaksi tulee kuitenkin helposti kyselyjen kompleksisuus. Vastaaminen kestää pitkään, ja kyselyistä tulee helposti liian monimutkaisia. Varsinkin pelkästään paikkaan perustuvat kyselyt ovat joillekin vastaajille ongelmallisia. Yleisöpalautteen perusteella osa vastaajista piti kyselyjä helppoina, mutta osalle mm. viiva ja aluetietojen merkitsemistä karttaan oli liian vaikeaa. Vastaajien haasteena oli useimmiten se, että ei osattu tehdä viivojen lopetusta tuplaklikkaamalla eikä ymmärretty sulkeutuvien alueiden logiikkaa. Tämän takia monelta jäi kyselyyn vastaaminen kesken ja näin suunnittelijalle hyödyllistä aineistoa jäi saamatta.

Kaikesta huolimatta Harava-palvelu tulee melko varmuudella olemaan työkaluvalikoimassamme jatkossakin.

Kirjoittaja työskentelee Huittisten kaupungin teknisessä palvelukeskuksessa maankäyttöpäällikkönä.