Larri Liikonen tekemässä melumittauksia. |
Joissakin Euroopan maissa on jo pitkään ja
säännöllisesti selvitetty, miten ihmiset kokevat erilaiset melut kotonaan ja
sen lähiympäristössä. Kerättyä tietoa on käytetty meluun liittyvien
toimenpiteiden, esim. meluntorjunnan tai liikennesuunnittelun suuntaamiseen,
sekä yhdyskuntasuunnittelun apuna. Kyselyt on toteutettu perinteisesti joko
haastattelututkimuksin tai kyselylomakkeilla, jolloin kyselyyn osallistuvien
määrä jää helposti pieneksi tai työmäärä ja kustannukset nousevat suuriksi.
Lisäksi näin kerätyn tiedon hyödyntäminen ja yhdistäminen (sähköisten) tietojen
kanssa on työlästä ja aiheuttaa lisäkustannuksia.
Uudenmaan ELY -keskus on yhdessä
ympäristöministeriön kanssa tekemässä ensimmäistä valtakunnallista kyselyä
suomalaisten suhtautumisesta ympäristön eri melulähteisiin aina liikennemelusta
naapurien aiheuttamaan meluun. Kyselyllä tullaan selvittämään mm.
meluasenteita, -kokemuksia, odotuksia virkistysalueilla, -reiteillä sekä
vapaa-ajan rakennusten ympäristössä. Lisäksi kyselyssä etsitään hiljaisia tai
äänimaisemaltaan miellyttäviä alueita ja selvitetään, mitä asioita ihmiset pitävät tärkeinä
näillä alueilla. Kysely toteutetaan Haravalla myöhäissyksyn 2014 aikana.
Paikkatiedosta merkittävää apua vastausten
hyödynnettävyyteen
Ympäristömeluun liittyvien vaikutusten ja
asenteiden selvittämisessä yksi suurimmista ongelmista on ollut kyselyihin
liittyvän paikkatiedon epätarkkuus. Sähköisesti toteutettava kysely, johon saa
kätevästi liitettyä paikkatietoa, ratkaisee monta aiemmin tehdyissä kyselyissä ilmennyttä
ongelmaa. Sähköisyys antaa erinomaisen keinon yhdistää eri lähteistä kerättyä
paikkatietoa kätevästi toisiinsa.
Erityisesti kyselyyn liittyvien
paikkatietojen yhdistäminen muihin paikkatietoihin avaa uusia mahdollisuuksia
ja tuo uudenlaista tarkkuutta meluasenneselvityksiin. Harava mahdollistaa nyt
entistä tarkempien paikkatietojen keräämisen sekä niiden nopean yhdistämisen
muihin paikkatietoihin, kuten melukäyriin, jolloin esim. annos-vaste suhteiden
toteaminen tulee entistä tarkemmaksi. Paikkatiedot ovat usein rajoittuneet vain
vastaajan osoitetietoon, jolloin meluun liittyvien haittojen ym. kannalta
monia mielenkiintoisia asioita voi jäädä epäselviksi tai vaikeasti
analysoitavaksi. Tästä esimerkkinä ovat vaikka parvekkeen tai makuuhuoneen ikkunoiden
sijoittuminen melulähteeseen nähden. Samoin aiemmin esimerkiksi oleskelupihan
tai ulkoilureitin sijoittumista ei ole voitu kysyä järkevällä tavalla.
Erityisen kiintoisaksi kyselyn toteuttamisen,
tietojen keräämisen ja hyödyntämisen tekee se, että EU:n
ympäristömeludirektiivi edellyttää melutasojen selvittämistä viiden vuoden
välein Suomen suurimmista kaupungeista (7 kpl*), maanteistä (n. 2100 km*),
rautateistä (n. 375 km*) ja Helsinki-Vantaan lentokentästä. Selvitysten
oleellisena osana on tuottaa paikkatietona ns. melualuekäyriä, joita voidaan
hyödyntää ja yhdistää Harava-kyselyillä saataviin tietoihin. Koska direktiivin
mukaiset tiedot päivittyvät viiden vuoden välein, voidaan meluasennekyselyllä
hankkia lisätietoja siitä, miten ihmiset kokevat lähiympäristönsä
melutilanteen, ja verrata kyselyllä saatuja tietoja laskennallisiin
melutasokäyriin. Kyselyjen ja selvitysten toistuessa saadaan kerättyä myös
tietoa mahdollisista trendeistä ja kehityksestä sekä tunnistaa mahdollisia
hyviä ja huonoja ratkaisuja, joita melun suhteen on tehty
yhdyskuntasuunnittelussa.
Haasteitakin riittää
Vaikka kyselyn toteuttaminen ja paikkatiedon
kerääminen onnistuvatkin Haravalla hienosti, riittää kyselyn suunnittelussa
haasteita. Kysely tulee olemaan laaja ja kysymyksiä paljon, mikä haastaa
kysymyksien tekijät sekä järjestelmän toimivuuden mm. siinä, miten säilyttää
vastaajan mielenkiinto koko ajan, ja toimiiko järjestelmä loogisesti ja ilman
ongelmia.
Kysymykset tulisi myös laatia siten, että ne
kestävät aikaa. Kysely on tarkoitus toistaa viiden vuoden välein lähes samoilla
kysymyksillä. Nyt laadittavien kysymysten olisi hyvä toimia siis myös 15–20
vuoden kuluttua, koska saman kyselyn toistaminen toisi luonnollisesti säästöjä,
mutta ennen kaikkea niiden avulla saataisiin varmimmin tietoa muutoksista
ihmisten asenteissa.
Yksi haaste on se, miten saada
maantieteellisesti ja muiltakin osin otos, jonka perusteella voi
tehdä yleistyksiä valtakunnallisesti tai vertailuja maan eri osien välillä.
Ainakin oman kesälomamatkani aikana tuli selväksi se, että meluun liittyvät
ongelmat ja huolet sekä eri alueiden äänimaisemat ja akustinen laatu ovat
tyystin erilaisia täällä Uudellamaalla kuin esimerkiksi Keski-Suomessa tai
Pohjanmaalla. Samoin ihmisten asenteetkin melusta tuntuivat poikkeavan meidän
uusmaalaisten asenteista. Saapa nähdä näkyykö sama myös toteutettavan kyselyn
vastauksissa.
Tulosten esittäminen ja hyödyntäminen
Vaikka sähköinen tiedonkeruu ja erityisesti
paikkatietojen keruu ovat erittäin hieno asia, niin erityisen innostunut olen
niistä mahdollisuuksista, joita sähköisyys ja paikkatiedon kerääminen antavat
analysoinnin ja ennen kaikkea tiedon hyödyntämisen ja jakamisen näkökulmista.
Esimerkiksi hiljaisten tai äänimaisemaltaan miellyttävien alueiden ja
taajamissa tai niiden läheisyydessä olevien vähämeluisten kuntoilu- ja
virkistysreittien merkitseminen kartalle sekä näiden tietojen tarjoaminen
kaikille kansalaisille, ehkäpä yhdistettynä jonkinlaiseen interaktiivisuuteen,
saa ainakin omat sormeni syyhyämään innostuksesta.
Ilokseni huomasin myös, että Satakunnassa on
Haravalla etsitty miellyttäviä äänimaisemia. Kattavuuden lisäämiseksi
tällaisten alueellisten hankkeiden tietojen kokoaminen olisi myös kiinnostavaa
ja mahdollisuus, jota muissakin kyselyissä voi ja kannattaa mahdollisuuksien
mukaan hyödyntää.
Uudenmaan
ELY-keskuksen yhtenä erikoistumisalana ovat valtakunnalliset
meluntorjuntatehtävät. Kirjoittaja toimii Uudenmaan ELY -keskuksessa
ylitarkastajana ja vastaa pääsääntöisesti valtakunnallisten tehtävien
toteuttamisesta.
*Vuoden 2012 meluselvitysten kohteet
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti