Haravalla tulva-aineistoa diplomityöhön

Kuva: Outi Salminen

Tuukka Jussila

Uudenmaan rannikon tulvavaara-alueella sijaitsevien asuinrakennusten joukko on kirjava. Merivedenpinnan ajoittainen nousu uhkaa monenlaisia rakennuksia mummonmökeistä kerrostaloyhtiöihin, joiden sijainti vaihtelee aivan rannan tuntumasta aaltojen pärskeestä syvälle sisämaahan mereen laskevien purojen varsille. Siksi kiinteistöjen omatoimista tulviin varautumista tulee tutkia ja ohjeistaa joukon moninaisuus huomioiden. Tähän haasteeseen Harava-palvelu tarjosi oivan apuvälineen diplomityössäni.

Diplomityöni osana toteutin syys-marraskuussa 2013 tulvakyselyn, jossa kerättiin tietoa muun muassa toteutuneista tulvista, tulviin varautumisesta ja tulvaviestinnästä. Kysely lähetettiin kohdennetusti Helsingin, Espoon ja Loviisan merkittävillä meritulvariskialueilla sijaitsevien asuinrakennusten omistajille ja siihen oli mahdollista vastata paperisella lomakkeella tai Harava-palvelun kautta verkossa. Vastauksia kyselyyn saapui postitse 110 ja Haravan kautta 62 kappaletta.

Tulvavaara-alueella sijaitsevia rakennuksia Loviisassa.
Lisää tulvakarttoja osoitteessa http://www.ymparisto.fi/tulvakartat.

Harava-palvelu mahdollisti diplomityöhöni kuuluvan kyselyn toteuttamisen tavalla, johon pelkällä postikyselyllä tai vain lomakepohjaisella verkkokyselyllä ei olisi pystynyt. Palvelun avulla kerättiin paikkatiedolla varustettuja havaintoja aiemmista tulvakohteista, -vedenkorkeuksista ja -vahingoista, kun kyselyn paperiversiossa havainnot saatiin talteen vain sanallisina. Lisäksi rakennusten omistajilta kysyttiin rakennuksen alimman lattiapinnan korkeutta suhteessa maanpintaan. Tämän tiedon pystyi merkitsemään myös paperiversion mukana tulleeseen karttaan, mutta Haravan etuna oli tiedon tallentuminen suoraan helppokäyttöiseen sähköiseen muotoon.

Haravan käyttöönotto oli kohtuullisen helppoa. Paikkatieto-osaamisesta on apua Haravalla kerätyn aineiston käsittelyssä ja kyselyn rakentamisessa tarvitsee jonkin verran HTML-kielen osaamista (tekstin esitysasun muokkaus, linkkien lisääminen ym.). Kuitenkin pikaisella perehtymisellä ja tarvittaessa apua pyytämällä itse kukin varmasti pystyisi Haravan ylläpito-puolta käyttämään. Teknisten seikkojen lisäksi olisi hyvä tietää myös yhtä sun toista itse kyselytutkimuksen rakentamisesta, mikä onkin sitten luku erikseen… Kaiken kaikkiaan Harava mahdollisti kyselyn monipuolisen muotoilemisen ja muokkaamisen juuri omaan tarpeeseeni.

Kuva: Jukka Kivijärvi

Kun itse käytin Haravaa, oli se selkeästi vielä kehitysvaiheessa monine puutteineen ja virheineen. Kyselyni aikana (ja sivusta seuraten sen jälkeen) olen kuitenkin ilokseni havainnut, että valtaosaan näistä kehityskohteista on jo tartuttu. Kenties seuraava vaihe voisi olla valmiin tekstieditorin lisääminen palveluun, jotta sen käyttö helpottuisi entisestään? Lisäksi useat virhepiirrokset vastauksissa osoittivat, että palvelun piirto-ominaisuuksia tulisi vielä selkeyttää. Näin Harava tavoittaisi niiden lisäksi, jotka jo osaavat käyttää sujuvasti erilaisia karttasovelluksia, myös sellaiset vastaajat, joille karttasovellusten käyttö ei ole arkipäivää.

Kirjoittaja tekee diplomityötään aiheesta ” Tulvariskien hallinta Uudenmaan rannikkoalueella: omatoiminen varautuminen asuinkiinteistöillä” Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Ympäristön hoito -yksikössä.