Marja Anttonen ja
Kalle Reinikainen
Uusien sähköisten karttatyökalujen
yleistymistä odotellessa perinteistä karttatyöskentelyä käytetään
edelleen. Menetelmää on käytetty viime
vuosina usein esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointien ja sosiaalisten
vaikutusten arviointien haastatteluiden tai pienryhmätyöskentelyn osana.
Esimerkiksi poronhoidon toimintaa kuvataan karttojen avulla niin, että sen
tarpeita olisi helpompi hahmottaa.
Poronhoitolain mukaan poronhoitoa voidaan
harjoittaa Suomessa vain poronhoitoalueella. Porot laiduntavat rajatulla
paliskunnan alueella, erilaisilla laidunalueilla eri vuodenaikoina. Poronhoidon
työt rytmittyvät poron luontaiseen vuotuiskiertoon. Poronhoitajien elämä ja työ
on siten hyvin paikkasidonnaista. Paikka tai maisema ei ole poromiehelle
koskaan "tyhjä”, merkityksetön tai käyttämätön, vaikka satunnaisille
kävijöille se saattaa siltä näyttää.
Poronhoitajat liikkuvat paljon luonnossa ja
tuntevat porojen liikkeet ja paliskuntansa tai tokkakuntansa työalueet erittäin
hyvin, ilman karttojakin. Näistä kokemuksista johtuen poronhoitajat hahmottavat
helposti asioita myös karttojen, kuten paliskunnan laidunkiertokartan, avulla.
Kartan avulla porojen liikkumista ja poronhoidon toimintaa voi selittää
paremmin ja siten, että sen voi myös ulkopuolinen ymmärtää.
GPS-panta sopii vaatimille, tai härkä-poroille, joiden niska ei turpoa kiima-aikana. Kuva: Marja Anttonen |
Karttatyöskentely on poronhoitajien kanssa
havainnollista ja antaa selkeän kuvan paliskunnan toiminnasta. Poronhoidon
perustilan selvittämistä varten on olemassa valmista paikkatietoaineistoa,
mutta poronhoitajat voivat myös haastattelun ohessa tai pienryhmätilaisuudessa
piirtää kartalle hankkeen vaikutusalueella olevia poronhoidon toimintoja ja
rakenteita, kuten vasomis- tai laidunalueita, vasanmerkintä- tai erotusaitoja,
kulku- tai kuljetusreittejä. Kartalle voidaan hahmottaa myös alueita, joilla
tapahtuu liikennevahinkoja tai muita ongelmia aiheuttavia tilanteita.
Karttatyöskentelyn avulla voidaan arvioida
millaisia vaikutuksia poronhoidolle aiheutuu tai voidaanko niitä lieventää. Jos
esimerkiksi porojen kuljetusreitille tulee toimintaa, voidaanko se kiertää
jostakin? Tai voidaanko jokin este siirtää tai rakentaa niin, että sen yli tai
ali pääsee jatkossakin vakiintunutta reittiä pitkin? Mihin porojen laidunnus
voi mahdollisesti siirtyä ja mitä se tarkoittaa? Myös muiden maankäyttömuotojen
yhteisvaikutuksia poronhoitoon voidaan arvioida kartoilla.
Hyvä väline ovat myös viime vuosina
yleistyneet porojen GPS-pantojen paikannustiedot. Poronhoitotyössä
pantatiedoista voidaan tarkistaa ajankohtainen tilanne ja tarkka tieto siitä, missä
porot kulloinkin laiduntavat. Arvioinneissa ja selvityksissä tietoja voidaan
käyttää porojen vuodenaikaisten laidunten tai laidunkierron todentamisessa.
Poromies voi todistaa paikannustietojen avulla kokemusperäiseen tietoon
perustuvan kertomuksensa siitä, missä poro milloinkin laiduntaa. Faktatieto
vähentää epäilyjä oman edun tavoittelusta ja siitä ”ettei alueella olisi poroja
koskaan ollutkaan”. Myös hankkeen vaikutusten seurannassa GPS-pannat ovat hyvä
väline ja nykyisin muutamat hankevastaavat ovat ostaneet tätä varten pantoja
kaivos- tai tuulipuistohankkeiden lähialueilla liikkuville poroille
seurantaohjelmaa varten. Uudet apuvälineet siis tukevat perinteistä
karttatyöskentelyä ja vievät sitä jopa uusille urille.
Marja Anttonen on
maantieteilijä ja toimii porotalousneuvojana Paliskuntain yhdistyksessä
vastuualueinaan maankäyttö- ja paikkatietoasiat. Kalle Reinikainen on
yhteiskunta- ja taloustieteilijä ja toimii johtavana asiantuntijana Pöyry
Finland Oy:ssä vastuualueinaan sosioekonomisten vaikutusten arviointi.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti