maanantai 10. kesäkuuta 2013

Nyt on Kysymys Nikkilästä! – Sipoolaisten Harava-kysely käynnistyi


Pilvi Nummi-Sund

Sipoon Kulttuurikäytävä-projektissa kartoitamme Haravan avulla kokemuksia Nikkilästä. Haluamme tietää, mitä paikkoja ja ominaisuuksia alueessa arvostetaan ja miksi. Kyselymme on suunnattu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita Nikkilästä ja haluavat olla mukana vaikuttamassa sen kehittämiseen.

"Kysymys Nikkilästä!" -kysely on osa Kulttuurikäytävä-projektia, joka on Sipoon kunnan Kulttuuripalveluiden ja Kehitys- ja kaavoituskeskuksen yhteistyöprojekti. Kyseessä on uudenlainen lähestymistapa, jossa taide ja kulttuuri tukevat alueen kehittämistä. Tavoitteena on Nikkilän vetovoimaisuuden lisääminen yhdessä asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Kyselyn tuloksia hyödynnämme mm. Nikkilän kehittämistavoitteiden päivittämisessä, asemakaavoituksessa ja kulttuuripalveluiden suunnittelussa.

Kyselyn testausta.
Suunnittelimme kyselyn yhteistyössä Kulttuurikäytävä-referenssiryhmän kanssa. Ryhmään kuluu mm. nikkiläläisiä asukkaita sekä henkilöitä kunnan rakennusvalvonnasta, kaavoituksesta, kuntatekniikasta, sivistystoimesta ja kulttuuripalveluista. Kyselyn teemat valittiin referenssiryhmälle järjestetyn työpajan tulosten pohjalta. Lopulliseen muotoonsa kysely muokkaantui vasta toukokuussa Nikkilän kirjastolla järjestetyn käyttäjätestauksen jälkeen.

Kysymys Nikkilästä! -kysely on avoinna 16.8.2013 asti. Tuloksia esittelemme mm. Kulttuurikäytävä-näyttelyssä Nikkilän kirjastolla syyskuussa sekä tietysti Kulttuurikäytävän www-sivuilla. Tarkoituksenamme on myös järjestää syyskuussa kaikille kiinnostuneille avoin analysointityöpaja, jossa esittelemme analyyseja ja mietimme yhdessä tulosten hyödyntämismahdollisuuksia.

Kirjoittaja toimii kaavoittajana Sipoon kunnassa ja kehittää Sipoon Kulttuurikäytävän Harava-pilottia kaavoituksen ja kulttuuripalveluiden yhteistyövälineeksi.

2 kommenttia :

  1. Onnea ja menestystä Sipoon projektille. SADe-ohjelmaan liittyy kuitenkin ikävä sivujuonne, joka tipauttaa e-kirjaimen lopusta. Ainakin Harava tulee pilottijakson jälkeen kaupalliseen levitykseen kovilla lisenssimaksuilla. Käytännössä vain suunnitteluviranomaiset ja isommat firmat pystyvät hankkimaan sen, mikä sulkee käyttäjistä pois kansalaistoimijat ja oppilaitokset. Onko valtionhallinnon tarkoitus edistää avoimuutta ja osallistamista vai yksityisen ohjelmistofirman bisneksiä? Maunu Häyrynen, Turun yliopisto

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Ympäristöministeriöllä ei ole SADe-ohjelmassa toteutetulle Harava-palvelulle tiedossa budjettirahaa, jolla sen ylläpito voitaisiin SADe-ohjelmakauden jälkeen hoitaa. Haravan osalta SADe-ohjelman rahoituksella voidaan kattaa vain palvelun rakentaminen ja pilottikäyttö. Näin ollen palvelut on jouduttu kilpailuttamaan siten, että ne jäävät valituksi tulevan toimittajan vastuulle SADe-rahoituksen jälkeen. Avoimuuden kannalta onkin tärkeää, että Harava on toteutettu avoimen lähdekoodin periaatteella ja hankintasopimuksen mukaan Dimenteq Oy on toimittanut lähdekoodin tilaajalle. Tällä on pyritty varmistamaan palvelun jatkuvuus mahdollisissa muutostilanteissa. Osassa SADe-ohjelman palveluista rahoitusmalli on erilainen ja palveluille on suunniteltu budjettirahoitusta, joka takaa palveluiden ilmaisen käytön esimerkiksi oppilaitoksille. Tarkempaa tietoa SADe-ohjelman rahoitusmalleista saa Valtiovarainministeriön SADe-tiimiltä.

      Juhannusterveisin, SYKEn SADe-tiimi

      Poista