Pilvi Nummi-Sund
Sipoon Kulttuurikäytävä-projektissa kartoitamme Haravan
avulla kokemuksia Nikkilästä. Haluamme tietää, mitä paikkoja ja ominaisuuksia
alueessa arvostetaan ja miksi. Kyselymme on suunnattu kaikille, jotka ovat
kiinnostuneita Nikkilästä ja haluavat olla mukana vaikuttamassa sen
kehittämiseen.
"Kysymys Nikkilästä!" -kysely on osa Kulttuurikäytävä-projektia,
joka on Sipoon kunnan Kulttuuripalveluiden ja Kehitys- ja kaavoituskeskuksen
yhteistyöprojekti. Kyseessä on uudenlainen lähestymistapa, jossa taide ja
kulttuuri tukevat alueen kehittämistä. Tavoitteena on Nikkilän vetovoimaisuuden
lisääminen yhdessä asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Kyselyn tuloksia
hyödynnämme mm. Nikkilän kehittämistavoitteiden päivittämisessä,
asemakaavoituksessa ja kulttuuripalveluiden suunnittelussa.
Kyselyn testausta. |
Suunnittelimme kyselyn yhteistyössä Kulttuurikäytävä-referenssiryhmän
kanssa. Ryhmään kuluu mm. nikkiläläisiä asukkaita sekä henkilöitä kunnan
rakennusvalvonnasta, kaavoituksesta, kuntatekniikasta, sivistystoimesta ja
kulttuuripalveluista. Kyselyn teemat valittiin referenssiryhmälle järjestetyn työpajan tulosten pohjalta. Lopulliseen muotoonsa kysely muokkaantui vasta toukokuussa Nikkilän kirjastolla järjestetyn käyttäjätestauksen jälkeen.
Kysymys Nikkilästä! -kysely on avoinna 16.8.2013 asti. Tuloksia
esittelemme mm. Kulttuurikäytävä-näyttelyssä Nikkilän kirjastolla syyskuussa
sekä tietysti Kulttuurikäytävän www-sivuilla. Tarkoituksenamme on myös
järjestää syyskuussa kaikille kiinnostuneille avoin analysointityöpaja, jossa
esittelemme analyyseja ja mietimme yhdessä tulosten hyödyntämismahdollisuuksia.
Onnea ja menestystä Sipoon projektille. SADe-ohjelmaan liittyy kuitenkin ikävä sivujuonne, joka tipauttaa e-kirjaimen lopusta. Ainakin Harava tulee pilottijakson jälkeen kaupalliseen levitykseen kovilla lisenssimaksuilla. Käytännössä vain suunnitteluviranomaiset ja isommat firmat pystyvät hankkimaan sen, mikä sulkee käyttäjistä pois kansalaistoimijat ja oppilaitokset. Onko valtionhallinnon tarkoitus edistää avoimuutta ja osallistamista vai yksityisen ohjelmistofirman bisneksiä? Maunu Häyrynen, Turun yliopisto
VastaaPoistaKiitos kommentistasi. Ympäristöministeriöllä ei ole SADe-ohjelmassa toteutetulle Harava-palvelulle tiedossa budjettirahaa, jolla sen ylläpito voitaisiin SADe-ohjelmakauden jälkeen hoitaa. Haravan osalta SADe-ohjelman rahoituksella voidaan kattaa vain palvelun rakentaminen ja pilottikäyttö. Näin ollen palvelut on jouduttu kilpailuttamaan siten, että ne jäävät valituksi tulevan toimittajan vastuulle SADe-rahoituksen jälkeen. Avoimuuden kannalta onkin tärkeää, että Harava on toteutettu avoimen lähdekoodin periaatteella ja hankintasopimuksen mukaan Dimenteq Oy on toimittanut lähdekoodin tilaajalle. Tällä on pyritty varmistamaan palvelun jatkuvuus mahdollisissa muutostilanteissa. Osassa SADe-ohjelman palveluista rahoitusmalli on erilainen ja palveluille on suunniteltu budjettirahoitusta, joka takaa palveluiden ilmaisen käytön esimerkiksi oppilaitoksille. Tarkempaa tietoa SADe-ohjelman rahoitusmalleista saa Valtiovarainministeriön SADe-tiimiltä.
PoistaJuhannusterveisin, SYKEn SADe-tiimi