Nora Fagerholm & Niina Käyhkö
Kevään
aikana avautuu useampi Harava-kysely ja parhaillaan moni pilottiorganisaatio
valmistelee ja viimeistelee kyselyään julkaisukuntoon. Toteutuksen pohtiminen
on tärkeää, sillä huolellisesti mietityt kysymykset ja punnitseminen erilaisten
vastausvaihtoehtojen välillä ei ole hukkaan heitettyä aikaa. Se vaikuttaa
olennaisesti kertyneen aineiston analyysiin ja tulkintaan.
Harava-aineistolle
on monenlaisia analyysivaihtoehtoja ja kertyneen aineiston rikkaus saattaa olla
yllättävää. Syntyvä aineisto koostuu kyselyn kuvailutiedoista, vastaajille
esitetyistä taustakysymyksistä ja muista aiheeseen liittyvistä
teemakysymyksistä. Monissa kyselyissä teemoitetut kysymykset ovat joko
sijaintiin liittyviä spatiaalisia kysymyksiä tai yleisesti alueeseen ja
aiheeseen liittyviä kysymyksiä. Sijaintiin
kytkeytyvistä, kartalle merkittävistä paikkatietokysymyksistä syntyy
Harava-kyselyiden ydinaineisto. Tietokantaan tallennettuina nämä kaikki aineistot
yhdessä muodostavat kyselyn laatijoille haastavan mutta hyvin mielenkiintoisen
tietovarannon. Mitä kaikkea aineistosta voikaan saada irti?
Aineiston
analysoinnin peruslähtökohtana on siihen tutustuminen. Minkälainen on
vastaajien profiili, milloin kyselyyn on vastattu? Minkälaista kertynyt
aineisto on kartalla esitettynä ja erilaisten teemojen tai taustatietojen
mukaan tarkasteltuna? Onko kyselyn kattamalla alueella paikkoja, joihin kartoitetut
pisteet tuntuvat useimmiten kerääntyvän? Entä missä näyttää olevan eniten
piirrettyjä reittejä? Kyselyaineiston kuvailu tilastollisten menetelmien avulla
ja paikkatietoaineistojen visualisoiminen kartalle vastaavat näihin
peruskysymyksiin erinomaisesti. Yhden kartalle merkityn teeman visualisoiminen
eri taustatietomuuttujien tai niihin kytkeytyvien selittävien tietojen mukaan
tuottaa jo useamman karttaesityksen.
Näiden
lisäksi teemojen välisillä päällekkäis- ja naapuruusanalyyseilla on mahdollista
tarkastella, miten vastukset liittyvät fyysiseen ympäristöön, kuten vaikkapa maankäyttöön,
viheralueisiin tai liikenneverkkoon. Näin saadaan esimerkiksi vastaus
kysymyksiin millä viheralueilla on eniten positiivisia kommentteja, miksi
tietyt kulkureitit ovat suositumpia kuin toiset, tai vaikkapa kuinka kaukana
tieverkostosta kehittämiskohteet sijaitsevat.
Paikkatietomenetelmät
tarjoavat kuitenkin myös huomattavasti pidemmälle meneviä ja monenlaisia innostavia
mahdollisuuksia analyyseihin. Harava-karttakyselyn avulla on nimenomaan
tarkoitus tuottaa spatiaalista aineistoa osallistamisen kautta ja siksi näitä paikkatiedon
analyysimahdollisuuksia olisi hyvä tarkastella avoimin mielin. Visuaalisen
tarkastelun avuksi on mielenkiintoista tarkastella esimerkiksi pisteiden
jakautumista kartoitusalueella tiheysanalyysin kautta. Mielenkiintoista voi
myös olla selvittää millä alueilla aineistossa näkyvät päällekkäisten
pisteiden, reittien tai alueiden keskittymät eli klusterit todellisuudessa sijaitsevat.
Tähän vastauksen tarjoaa esimerkiksi hot spot -analyysi, joka kertoo
tilastollisesti merkittävästä keskittymisestä. Lisäksi kartoitettujen kohteiden
esiintymistä samoilla alueilla voi tarkastella vaikkapa korrelaation avulla.
Haravan
käyttäjien ensisijaisena tavoitteena on toteuttaa aineiston analysointi
mahdollisimman suoraviivaisesti ja tehokkaasti. Ymmärrettävää on, ettei
resursseja välttämättä ole tarjolla uudenlaisten paikkatietoanalyysien
opetteluun. Toisaalta aineiston tarkastelu ja analysointi ilman erillistä
suunnitelmaa siitä, mihin kysymyksiin vastauksia oikeastaan halutaan, vie
innostuneen haravoijan helposti mukanaan. Ratkaisuna on itse kyselyn huolellinen
suunnittelu teeman ja toteutettavien analyysien näkökulmasta sekä rohkea
tarttuminen kiinnostaviin (ehkä jopa muutamiin uutta oppimista vaativiin)
paikkatietotyökaluihin. Rohkeasti siis analysoimaan!
FT
Nora Fagerholm työskentelee tutkijatohtorina ja dosentti Niina Käyhkö
geoinformatiikan yliopistonlehtorina Turun yliopiston Maantieteen ja geologian
laitoksella.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti