tiistai 14. toukokuuta 2013

Miten käsitellä Haravan tuottamaa aineistoa? – Rohkeutta analysointiin


Nora Fagerholm & Niina Käyhkö


Kevään aikana avautuu useampi Harava-kysely ja parhaillaan moni pilottiorganisaatio valmistelee ja viimeistelee kyselyään julkaisukuntoon. Toteutuksen pohtiminen on tärkeää, sillä huolellisesti mietityt kysymykset ja punnitseminen erilaisten vastausvaihtoehtojen välillä ei ole hukkaan heitettyä aikaa. Se vaikuttaa olennaisesti kertyneen aineiston analyysiin ja tulkintaan.

Harava-aineistolle on monenlaisia analyysivaihtoehtoja ja kertyneen aineiston rikkaus saattaa olla yllättävää. Syntyvä aineisto koostuu kyselyn kuvailutiedoista, vastaajille esitetyistä taustakysymyksistä ja muista aiheeseen liittyvistä teemakysymyksistä. Monissa kyselyissä teemoitetut kysymykset ovat joko sijaintiin liittyviä spatiaalisia kysymyksiä tai yleisesti alueeseen ja aiheeseen liittyviä kysymyksiä.  Sijaintiin kytkeytyvistä, kartalle merkittävistä paikkatietokysymyksistä syntyy Harava-kyselyiden ydinaineisto. Tietokantaan tallennettuina nämä kaikki aineistot yhdessä muodostavat kyselyn laatijoille haastavan mutta hyvin mielenkiintoisen tietovarannon. Mitä kaikkea aineistosta voikaan saada irti? 

Aineiston analysoinnin peruslähtökohtana on siihen tutustuminen. Minkälainen on vastaajien profiili, milloin kyselyyn on vastattu? Minkälaista kertynyt aineisto on kartalla esitettynä ja erilaisten teemojen tai taustatietojen mukaan tarkasteltuna? Onko kyselyn kattamalla alueella paikkoja, joihin kartoitetut pisteet tuntuvat useimmiten kerääntyvän? Entä missä näyttää olevan eniten piirrettyjä reittejä? Kyselyaineiston kuvailu tilastollisten menetelmien avulla ja paikkatietoaineistojen visualisoiminen kartalle vastaavat näihin peruskysymyksiin erinomaisesti. Yhden kartalle merkityn teeman visualisoiminen eri taustatietomuuttujien tai niihin kytkeytyvien selittävien tietojen mukaan tuottaa jo useamman karttaesityksen.

Näiden lisäksi teemojen välisillä päällekkäis- ja naapuruusanalyyseilla on mahdollista tarkastella, miten vastukset liittyvät fyysiseen ympäristöön, kuten vaikkapa maankäyttöön, viheralueisiin tai liikenneverkkoon. Näin saadaan esimerkiksi vastaus kysymyksiin millä viheralueilla on eniten positiivisia kommentteja, miksi tietyt kulkureitit ovat suositumpia kuin toiset, tai vaikkapa kuinka kaukana tieverkostosta kehittämiskohteet sijaitsevat.

Paikkatietomenetelmät tarjoavat kuitenkin myös huomattavasti pidemmälle meneviä ja monenlaisia innostavia mahdollisuuksia analyyseihin. Harava-karttakyselyn avulla on nimenomaan tarkoitus tuottaa spatiaalista aineistoa osallistamisen kautta ja siksi näitä paikkatiedon analyysimahdollisuuksia olisi hyvä tarkastella avoimin mielin. Visuaalisen tarkastelun avuksi on mielenkiintoista tarkastella esimerkiksi pisteiden jakautumista kartoitusalueella tiheysanalyysin kautta. Mielenkiintoista voi myös olla selvittää millä alueilla aineistossa näkyvät päällekkäisten pisteiden, reittien tai alueiden keskittymät eli klusterit todellisuudessa sijaitsevat. Tähän vastauksen tarjoaa esimerkiksi hot spot -analyysi, joka kertoo tilastollisesti merkittävästä keskittymisestä. Lisäksi kartoitettujen kohteiden esiintymistä samoilla alueilla voi tarkastella vaikkapa korrelaation avulla.

Haravan käyttäjien ensisijaisena tavoitteena on toteuttaa aineiston analysointi mahdollisimman suoraviivaisesti ja tehokkaasti. Ymmärrettävää on, ettei resursseja välttämättä ole tarjolla uudenlaisten paikkatietoanalyysien opetteluun. Toisaalta aineiston tarkastelu ja analysointi ilman erillistä suunnitelmaa siitä, mihin kysymyksiin vastauksia oikeastaan halutaan, vie innostuneen haravoijan helposti mukanaan. Ratkaisuna on itse kyselyn huolellinen suunnittelu teeman ja toteutettavien analyysien näkökulmasta sekä rohkea tarttuminen kiinnostaviin (ehkä jopa muutamiin uutta oppimista vaativiin) paikkatietotyökaluihin. Rohkeasti siis analysoimaan!

FT Nora Fagerholm työskentelee tutkijatohtorina ja dosentti Niina Käyhkö geoinformatiikan yliopistonlehtorina Turun yliopiston Maantieteen ja geologian laitoksella.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti