Elinympäristön tietopalveluista Tarkkailija on
siirtymässä määrittelyn tarkentamisen kautta toteutusvaiheeseen. Mistä tässä
uudessa palvelukonseptissa oikeastaan on kyse ja mihin sitä voidaan käyttää?
Sisarprojekti Haravan projektipäällikkö Niina Nieminen pohdiskeli syyskuussa Mitä kaikkea Harava voikaan olla, eikä Tarkkailija jää potentiaalillaan sisarensa
varjoon. Jo parin kuukauden kuluttua testikäyttöön avautuvan palvelun konsepti
tarjoaa äärimmäisen herkullisia mahdollisuuksia.
Tarkkailijan pohjana on rakennettuun ympäristöön liittyvä
tietosisältö, joka on haettu palvelun piiriin määritetyiltä sivustoilta.
Palvelu käy ”raapimassa” läpi sivustot säännöllisin määräajoin, etsien
aihealueeseen liittyviä sisältöjä. ”Raavinnassa” eli screen scrapingissa
palvelu lukee sivun sisällön ja vertaa sitä rakennetun ympäristön laajaan
käsitemalliin, ontologiaan. Ensi vaiheessa ”raavinnan” ja analysoinnin kohteena
on kuntien, valtiohallinnon organisaatioiden ja julkisten hankkeiden sivustoja,
mutta haku on laajennettavissa esimerkiksi uutissivustoille, verkkolehtiin,
yritysten ja järjestöjen sivuille ja sosiaalisen median palveluihin.
Usein uusissa palveluissa päästään tuottavaan vaiheeseen,
kun palvelu on ollut jo jonkin aikaa käytössä ja siihen on kertynyt riittävä
määrä käyttäjiä ja aineistoja. Tarkkailijan sisältö on ollut olemassa jo ennen
palvelua, se vain jalostetaan analyysien avulla. Lähtöaineistona on jo
alkuvaiheessa miljoonia suomalaisten organisaatioiden tuottamia sivuja.
Analysoitu aineisto kuorrutetaan paikkatiedolla. Palvelun
kannalta kiinnostaville artikkeleille pyritään määrittämään sijainnit
sisällössä olevien koordinaattien, osoitteiden ja muiden paikannimien
perusteella. Näin mahdollistetaan tiedon tarjoaminen paikan ja aluerajauksen
perusteella: voidaan saada käsitystä, missä päin maata on käynnissä
tietyntyyppisiä asioita tai mitä kaikkea tietoa tiettyyn paikkaan liittyy.
Tämän päälle onkin hyvä rakentaa todellisia elinympäristön tietopalveluita.
Kirsikoina kakun päällä ovat loppukäyttäjille suunnatut
toiminnot. Mehevimpänä marjana on vahtipalvelu, joka pitää käyttäjänsä ajan
tasalla heitä kiinnostavien alueiden uutisista. Käyttäjä kertoo palvelulle,
mistä aihealueista hän on kiinnostunut ja mitä aluetta hän haluaa tarkkailla.
Kun vahti havaitsee uutta käyttäjää kiinnostavaa tietoa käyttäjän määrittämällä
alueella, lähettää palvelu käyttäjälle herätteitä esimerkiksi sähköpostiin.
Ensimmäinen mieleen nouseva ajatus on tietenkin, että
käyttäjiä kiinnostaa erityisesti oma asuinympäristö. Jotkut ovat kiinnostuneet
lähialueen paikallistoiminnasta ja uutisista, toisille taas on tärkeätä saada
tietoa omassa lähiympäristössä tapahtuvista muutoksista ja päästä vaikuttamaan
asioihin omalla näkemyksellään. Useimmilla meistä on kuitenkin monia muitakin
paikkoja ja alueita, joilla on meille merkitystä ja joista olemme aidosti kiinnostuneita:
kesäasunto ympäristöineen, lapsuudenmaisemat, jokavuotinen lomakohde tai
harrastuspaikat lähiympäristöineen. Vahtipalvelu herättää, kun uutta tietoa
niihin liittyen ilmestyy. Mikä mielenkiintoisinta, aiheet löytyvät usein
verkosta ennen kuin ne ovat edes virallista tietoa. Uusi hanke saattaa löytyä
blogeista jo ennen kuin aloitteitakaan on tehty. Lähes kaikki tieto syntyy
ensin verkkoon, sen jälkeen se bongataan muihin medioihin.
Vahtipalvelun graafinen ilme alkaa hahmottua |
Aika ajoin maahamme nousee kuumia pisteitä: alueita,
joissa tapahtuu ja jotka keräävät median ja ihmisten huomion. Talvivaaran
tapahtumat loppusyksyllä 2012 on yksi konkreettinen esimerkki. Mietipä, mitä
lisäarvoa Tarkkailija olisi kriisin seurantaan tuonut: pohjatietona kaikki
alueeseen liittyvä sisältö eriteltynä viranomaisten tuottamaan, järjestöjen ja
yritysten tuottamaan, median tuottamaan ja sosiaalisessa mediassa tuotettuun
sisältöön. Tämän jälkeen käyttäjälle ilmestyvät herätteinä koosteet uusista
verkkoon tuotetuista sisällöistä. Mitä sanoo ELY, miten vastaa yritys ja mitä
mieltä ovat järjestöt? Onko kunta reagoinut? Mistä puhutaan sosiaalisessa
mediassa ja miten asiat tulkitaan mediassa?
Vahtipalvelun lisäksi toinen maukas uusi palvelu on mille
tahansa verkkosivulle sijoitettavissa oleva nostoelementti eli Tarkkailijan
termistössä ”leijuke” tai ”widget”. Leijukkeet listaavat linkkeinä sivuston
hallinnoijan valitsemiin aiheisiin ja aluerajaukseen liittyvät uusimmat
aineistot. Esimerkiksi kunnan sivulla yhteen aiheeseen ja alueeseen liittyvä
tieto voi olla hajautuneena useaan paikkaan. Lisäksi samaa aluetta tai asiaa
voidaan käsitellä aluehallinnossa ja valtion tasolla eri sivustoilla. Olisihan
se hyvää kansalaispalvelua tuoda asiat yhteen paikkaan, jolloin tietoa ei
tarvitse metsästää hakukoneiden kautta. Vahtipalvelu on omiaan tukemaan myös
valmistelua ja päätöksentekoa. Entä julkishallinnon käyttäjät itse tai
päättäjät? Ovatko koneistossa tapahtuvat asiat aina selvillä, vai olisiko
hyödyllistä tuoda aiheeseen ja paikkaan sidottua dataa valmistelun ja päätöksenteon
tueksi?
Aika näyttää, mistä kypsyvät konseptille parhaat tavat
hyödyntää Tarkkailijan ainutlaatuista kykyä löytää ja yhdistää tietoa. Uskomme
vahvasti näihin tuleviin palveluihin, mutta samaan aikaan olemme itsekin silmät
auki ja korvat höröllä tarkkailemassa, miten maailma ottaa meidät vastaan ja
minne se meitä ohjaa.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti