Sipoon Harava-pilotti esittäytyy: Kulttuurikäytävällä kehitetään yhteistyötä

Pilvi Nummi-Sund 

Käyttäjäkeskeisyys on yksi tärkeimmistä tavoitteista verkko-osallistumisen suunnittelussa. Jari Lahtinen kirjoittaa blogikirjoituksessaan käytettävyyden ja käytettävyyssuunnittelun merkityksestä. Harava-pilottien näkökulmasta kyse on myös laajemmin osallistumispalvelun kehittämisestä. Käyttäjälähtöisyys tarkoittaa silloin mm. palvelun sisällön kiinnostavuutta ja havainnollisuutta sekä laajemmin koko osallistumisprosessin toimivuutta.

Käyttäjälähtöisen suunnittelun keskeinen osa on vuorovaikutus palvelun tulevien käyttäjien kanssa. Meillä Sipoossa Nikkilän Kulttuurikäytävä-pilottiprojektin yhtenä tavoitteena on tehdä yhteistyötä tulevien Harava-kyselyn käyttäjien kanssa. Toimijoiden osallistaminen osallistumisen suunnitteluun ei kuitenkaan ole helppoa. Olen havainnut, että osallistumismenetelmistä ja työkaluista keskusteleminen ei ole kovinkaan motivoivaa ja keskustelu kääntyy helposti konkreettisempiin asioihin. 

Tarvitaan luovia yhteistyömenetelmiä 

Aiemmissa asukasosallistumiseen liittyvissä kehittämisprojekteissa olen haastatellut potentiaalisia osallistujia ja testannut heidän kanssaan osallistumissovellusten prototyyppejä. Näillä menetelmillä en ole onnistunut kovinkaan hyvin saamaan esiin käyttäjien näkökulmaa varsinaiseen osallistumiseen. Uusia ideoitakaan ei ole juuri syntynyt. Tarvitaan siis toisenlaisia menetelmiä, sellaisia jotka helpottavat keskustelua vaikeista aiheista, kuten osallistumismenetelmistä ja -käytännöistä.

Omassa pilottiprojektissamme päätin kokeilla uudenlaista luovaa yhteistyömenetelmää. Laadimme yhteistyössä kahden kollegani kanssa eräänlaisen ideointia tukevan suunnittelupelin. Pelin tavoitteena on kehittää ihanteellinen yhteistyömalli Sipoon Nikkilään. Sen sijaan, että keskittyisimme suunnittelemaan Harava-kyselyn sisältöä, tarkastelemme osallistumista kokonaisvaltaisemmin.  Kulttuurikäytävä-projektin kunnianhimoinen tavoite on saada aikaan hallinnollisia rajoja ylittävää yhteistyötä: monensuuntaista vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa asukkaiden, kunnan työntekijöiden ja muiden paikallisten toimijoiden kesken. Koska Harava-kysely tulee olemaan yksi monesta vuorovaikutustyökalusta, sitä tulee tarkastella osana kokonaisuutta.

Suunnittelupeli käynnissä

Suunnittelupelissämme on kolme vaihetta:
1) Paikallisten toimijoiden tunnistaminen:
pelaajat keskustelevat, minkälaisia toimijoita (esimerkiksi yhdistyksiä ja asukasryhmiä) alueella on ja miten ryhmät liittyvät toisiinsa.
2) Keskustelu osallistumisen teemoista:
pelaajat valitsevat tärkeimmät osallistumiseen liittyvät teemat pelikorteista, joissa on aiheeseen enemmän tai vähemmän liittyviä sanoja, ja keskustelevat valitsemistaan teemoista. Esimerkiksi kortti, jossa on sana ”valoisa” saattaa virittää keskustelua yhteistyön kautta saavutettavasta ”valoisammasta tulevaisuudesta”.
3) Kehittämisehdotusten ideointi:
Pelaajat ideoivat konkreettisia toimenpiteitä yhteistyön kehittämiseksi aiemman keskustelun pohjalta. Esimerkiksi ensimmäisessä vaiheessa käyty keskustelu paikallisista toimijoista voi auttaa havaitsemaan ryhmiä, jotka ovat kokonaan erillään vuorovaikutuksesta. Ideointia voi inspiroida erilaisilla virikkeillä, vaikkapa valokuvilla ja piirroksilla.

Yksi askel taakse vei kaksi eteen

Suunnittelupeliä on nyt testattu käytännössä ja menetelmä vaikuttaa toimivalta ja antoisalta. Verrattuna aiemmin kokeilemiini haastattelu- ja testausmenetelmiin, suunnittelupeli näyttää virittävän juuri oikeanlaista vapautunutta keskustelua osallistumisen teemoista. Menetelmän avulla pelaajien kehittelemät ideat ja ajatukset olivat osuvia ja tuoreita. Osallistujat kertoivat, että peli auttoi konkretisoimaan toimijaryhmien välisiä suhteita ja hahmottamaan osallistumisen ongelmakohtia. Lopputuloksena saimme uusia ideoita paitsi osallistumiseen, myös Kulttuurikäytävä-projektin toteuttamiseen.

Osallistujat pitivät suunnittelupeliä hauskana ja innostavana. Kehitettävää on kuitenkin pelin hallinnassa. Kuten kuvasta näkyy, pelilauta oli lopputilanteessa melko kaaosmainen. Sekasotku ei sinänsä haittaa, mutta tulosten analysointia voisi helpottaa kehittämällä pelialustaa.

Suunnittelupelin lopputulos. Pelin aikana syntyi mm. kehittämisehdotuksia Kulttuurikäytävän yhteistyömalliin, jossa Harava-kysely on yksi työväline.

 Käsitys siitä, että verkko-osallistumista ei voi kehittää irrallaan kokonaisvaltaisesta yhteistyömallista, vahvistui. Yksi askel taaksepäin vei asiaamme ison harppauksen eteenpäin. Uskon, että Harava-kyselystämme tulee osuvampi ja hyödyllisempi, kun tarkastelemme yhteistyötä ja osallistumista kokonaisvaltaisemmin.

Suosittelen lämpimästi kaikille kyselyiden kehittelijöille uudenlaisten luovien ryhmätyömenetelmien kokeilemista. Lisätietoa erilaisista luovista suunnittelumenetelmistä löytyy esimerkiksi osoitteesta servicedesigntools.org. Toivon, että Harava-pilotit jakaisivat kokemuksiaan kyselyn suunnittelusta kertomalla meille muille, mitä pilottitapaamisten välillä on tapahtunut.

Nikkilän Kulttuurikäytävä-projektista löytyy lisätietoa osoitteessa www.kulttuurikaytava.fi ja Facebook-sivullamme.

Kirjoittaja toimii kaavoittajana Sipoon kunnassa ja kehittää Sipoon Kulttuurikäytävän Harava-pilottia kaavoituksen ja kulttuuripalveluiden yhteistyövälineeksi