torstai 27. syyskuuta 2012

Haravointi käynnistyi tehokkaasti pilottityöpajoissa

Tiia Tanskanen ja Kaarina Vartiainen

Odotettu workshop toi keskiviikkona 19.9. pilotit mukaan kyselypalvelu Haravan kehitystyöhön. Tilaisuus oli ensimmäinen neljästä syksyllä järjestettävästä työpajasta. Kuten tilaisuuden vetäjä, konsultti Pasi Lappalainen Nosto Consulting Oy:stä, aamulla painotti, oli päivän tarkoituksena tutustua ja oppia muilta piloteilta, ja ennen kaikkea käynnistää kyselymodulien työstäminen. Paikalla oli edustajia pilottien lisäksi Ympäristöministeriöstä, Suomen ympäristökeskuksesta sekä palvelun toteuttajalta Dimenteqiltä, yhteensä noin 35.


Omat pilottihankkeet esiteltiin muille osallistujille

Kuten piloteille tilaisuuden alussa korostettiin, on kyselypalvelu Haravan tarkoituksena tulevaisuudessa tarjota valmiita kyselymoduleja ja inventointipohjia. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnat ja muut palvelun tulevat käyttäjät pystyvät hyödyntämään ennalta laadittuja kysymyspatteristoja mahdollisimman vaivattomasti omissa tiedonkeruutarpeissaan. Pilottien kanssa toteutetut kyselyt tuovat sisältöä ns. kysymyspankkiin, josta seuraavat kyselyn rakentajat voivat halutessaan käyttää hyväksi todettuja kysymyksiä omiin tarpeisiinsa. Edellisten kokemuksista oppineina voidaan jakaa kokemuksia siitä, miten erilaiset kysymyksenasettelut toimivat. Helpottamalla kyselyiden laatimistyötä toivotaan myös kynnyksen karttapohjaisten kyselyiden toteuttamiselle madaltuvan.

Päivän aluksi pilotit esittelivät hankkeensa, joissa haluavat palvelua hyödyntää, sekä kertoivat odotuksistaan kyselypalvelulle. Etenkin maankäytön hankkeet olivat piloteissa hyvin edustettuina. Haravan odotettiin tuovan kaavoitus- ja elinympäristön kehittämishankkeisiin uusia osallistujia, sekä kunnissa vahventavan vuorovaikutusta asukkaiden kanssa, vaikka palvelun ei yksin nähty korvaavan lakisääteisten osallistamisen tapoja.


Kysymysten pohdintaa ryhmittäin
Monia kiinnosti kokemusperäisen tiedon kerääminen - muun muassa meluun, asuinalueen kehittämiseen tai  tuulivoimaloiden sijoittamiseen liittyen. Yllättävämpiäkin ideoita Haravan hyödyntämiselle löytyi; esimerkiksi Varsinais-Suomen liiton RAVITA-hankkeessa halutaan kyselyllä selvittää lannan tuottajia sekä peltoja, joille lantaa voidaan levittää. Haravan avulla pyrkimys olisi kohdentaa tarjonta ja kysyntä, ja siten levittää fosfori ja muut ravintoaineet tasaisesti pelloille. Helsingin yliopiston ja ENSURE-hankkeen edustaja uskoi palvelulla olevan potentiaalia myös tutkimuskäyttöön.

Yhteisiä mietteenaiheita piloteilla oli monia, joista yhtenä muun muassa se, tuleeko kyselyyn vastata omalla nimellä. Monet uskoivat anonyyminä kommentoimisen synnyttävän helpommin keskustelua, kun toiset taas epäilivät tämän tuovan epäasiallisuuksia kyselyihin. Erilaisista tiedontarpeista riippuen palveluun toivottiin myös erilaisia kartalle merkitsemistapoja, kuten piste, viiva tai erillisen alueen rajaus. Tällaiset huomiot olivat arvokasta antia etenkin Harava-palvelun toteuttajalle, Dimenteqille, jonka haasteellisena tehtävänä on kehittää Haravaa muunneltavaksi monenlaisiin tiedontarpeisiin.

Ympäristöministeriön projektipäällikkö Joona Majurinen kiitti tilaisuuden lopuksi pilotteja hienosti valmistelluista ennakkotehtävistä ja oli erityisen ilahtunut pilottien vahvasta sitoutumisesta projektiin. Joona toivoikin, että innostunut ilmapiiri on vallalla myös seuraavissa tapaamisissa.

Vaikka yhteistyö pilottien kanssa on saatu menestyksekkäästi polkaistua käyntiin, niin mukaan kaivataan edelleen pilotteja, etenkin liikenne- ja infra-hankkeisiin liittyen.

Yhteydenotot Kaarina Vartiaiseen kaarina.vartiainen[at]ymparisto.fi, +358 400 148 746

Tiia Tanskanen on korkeakouluharjoittelija SADe-hankkeessa ja Kaarina Vartiainen toimii kyselypalvelu Haravan projektipäällikkönä

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti