maanantai 30. heinäkuuta 2012

Vaalikaamme kulttuuriympäristöjämme myös sähköisesti!

 Sirkka-Liisa Seppälä

Mitä yhteistä on jälleenrakennuskauden kouluilla, Savukosken savottakämpillä, kivikautisten muinaisrantojen asumuksenpohjilla tai rannikoiden laidunniityillä? Ne ovat kaikki esimerkkejä omasta kulttuuriympäristöstämme. Rakennuskanta vanhasta moderniin, metsäteollisuuden muistomerkit, asumisen arkeologiset jäljet tai elinkeinojen muokkaamat maisemat kertovat elinympäristömme historiallisesta sisällöstä, antaen sille monenlaisia aikaan ja paikkaan sidottuja merkityksiä. Kulttuuriympäristöt muuttuvat ja niiden vaaliminen perustuu paitsi tahtoon ja toimintaan myös kattavaan ja ajantasaiseen tietoon kulttuuriperintömme ominaispiirteistä. 

Autokomppanian kasarmin ikkunarivistöä Helsingin Mechelininkadulla. Kasarmi kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Kulttuuriympäristöä koskevaa asiantuntijatietoa tuottavat ja käyttävät useat organisaatiot ja toimijat. Sähköisinä palveluina on tarjolla suojeltujen tai merkittävien kulttuuriympäristökohteiden rekistereitä ja tietokantoja, joita voi selata Museoviraston tuottamassa Kulttuuriympäristön rekisteriportaalissa, Maanmittauslaitoksen ylläpitämässä Paikkatietoikkunassa ja Suomen ympäristökeskuksen kehittämässä OIVA-palvelussa.

Selvityksiä, inventointeja ja tutkimuksia tehdään paljon ja moniin tarkoituksiin, mutta niistä saatava tieto on tällä hetkellä hyvin sirpaloitunutta ja hajanaista. Tietoa hakevan on vaikeaa löytää kaikkea etsimäänsä yhdestä paikasta. Rekisteritkin voivat olla puutteellisia, tiedoiltaan vanhentuneita ja hakumahdollisuuksiltaan suppeita. Hankkeissa tehdyt selvitykset tai niihin liittyvät tietoaineistot on usein koottu projektin tarpeisiin.

Kulttuuriympäristöä koskevien selvitysten saavutettavuus ja käytettävyys paranee jatkossa huomattavasti, sillä Museovirasto kehittää parhaillaan yhdessä ympäristöhallinnon kanssa valtakunnallista kulttuuriympäristön ja rakennuskannan inventointien tietojärjestelmää. Tavoitteena on, että tietoaineistoja voidaan tarjota yhden jakelukanavan kautta, vaikka palveluiden tuottajia olisi useita.

Mitä sitten SADe-ohjelmaan sisältyvät Elinympäristön sähköiset tietopalvelut voivat tarjota kulttuuriympäristöistä kiinnostuneelle käyttäjälleen? Itselläni on, sekä asiantuntijana että asukkaana, seuraavanalaisia odotuksia:

Tarkkailijan avulla voisi olla mahdollista seurata miten esimerkiksi asukkaiden erilaiset näkemykset kulttuuriperinnön merkityksestä ja arvoista otetaan huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa. Asukastilaisuuksissa suojelukysymykset herättävät usein vilkasta keskustelua. Omistaja saisi toivottavasti nykyistä helpommin tietoa rakennustensa kulttuurihistoriallisesta merkityksestä tai maillaan sijaitsevista suojelukohteista. Palvelu voisi myös muistuttaa kulttuuriperinnön käyttöön ja hoitoon tarkoitettujen avustusten ja tukien hakuajoista. Tarkkailija auttaisi asiantuntijaakin, tarjoten ajantasaista informaatiota alueella tapahtuvista muutoksista ja toiminnasta, esimerkiksi erilaisista lupakäsittelyistä, tutkimushankkeista tai asukasyhdistysten aktiviteeteista.

Harava tarjoaa kulttuuriympäristön ammattilaisille työkalun asukkaiden näkökulmien ja tärkeän kokemusperäisen tiedon kartoittamiseen. Suunnittelija tai inventoija voi kerätä systemaattista tietoa maastokäyntien tai keskustelun pohjaksi. Tällä tavalla informaatiota voi saada myös niiltä, joita ei tunne tai voi tavata työnsä aikana. On tärkeätä, että kyselyin kerätty tieto tallennetaan palveluun tulevaa käyttöä ja muutosten seurantaa varten.

Liiteristä kootaan kattavasti tietoja myös kulttuuriympäristöistä. Valtakunnallisesti merkittävien kohteiden ja alueiden lisäksi Liiteristä toivoisi löytävänsä tietoja myös maakunnallisesti ja paikallisesti tärkeästä kulttuuriperinnöstä. Liiterin analyysitoimintojen avulla käyttäjä voisi myös seurata itseään kiinnostavia kulttuuriympäristön teemoja oman karttarajauksensa perusteella. Esimerkkejä Kulttuuriympäristön tilan seurantaan soveltuvista kuvaajista on jo tuotettu ympäristöhallinnossa ja niihin voi tutustua esimerkiksi Rakennusperintöportaalissa. Jatkuvasti päivittyvinä Liiterin palveluina ne antaisivat ajantasaista ja merkityksellistä tietoa kulttuuriympäristöön kohdistuvista muutoksista ja niiden vaikutuksista.

Kirjoittaja työskentelee tutkijana Suomen ympäristökeskuksessa ja osallistuu kulttuuriympäristön inventointien tietojärjestelmän kehittämiseen

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti