tiistai 19. kesäkuuta 2012

SADe-palveluilla tehoa tutkimustyöhön ja tiedon käyttöön


Keskustelutilanteissa tutkijalla voisi olla mukana mobiililaitteita, joille voi nopeasti sipaista näkymiä Liiteristä sen mukaan, mistä keskustelijat kiinnostuvat. Vaikkapa tableteilla keskustelijat voisivat itse jatkaa kiinnostuskohteidensa zoomailua ja ehkä innostua palaamaan tietojen äärelle myöhemmin omilla laitteillaan.
Kuva: Kati Vierikko
Maija Faehnle

Uudenlaiset elinympäristön tieto- ja analyysipalvelut kiinnostavat myös meitä tutkijoita. Rakennetun ympäristön ja sen suunnittelun tutkijalle SADe-palvelut näyttäytyvät mahdollisuuksina avartaa tutkimuksen tiedonhankintaa ja työtapoja laajemminkin. Ehkä eniten kuitenkin kiehtoo se, että palvelujen kautta tiedon käyttäjät voivat saada tutkimuksesta entistä enemmän irti. 

Tietoaineistoja yhdelle luukulle niputtava Liiteri voi madaltaa kynnystä sellaisten aineistojen käyttöön, joita tutkija on välttänyt niiden hankkimisen vaivalloisuuden vuoksi tai joiden olemassaolosta hän ei ole aiemmin tiennytkään. Liiteri ja sen uutuuksista ilmoittava Tarkkailija voivat tehostaa tutkimustyötä vähentämällä aineistojen etsimiseen kuluvaa aikaa. Näppärä karttakäyttöliittymä voi houkuttaa käyttäjiksi niitäkin, jotka ovat pitäneet 
karttatarkasteluja paikkatietoeksperttien heininä.

Lisäämällä omia analyysejaan Liiteriin tutkijat voivat olla mukana välittämässä olemassa olevienkin aineistojen kiintoisuuksia samalla luukulla käyville tiedon käyttäjille. Tiedon hyödyntämistä edistäisi mahdollisuus jakaa tuloksia dynaamisinakin esityksinä edelleen esimerkiksi blogeissa ja muilla kommentointifoorumeilla. SADe-palvelujen ja sosiaalisen median yhteispeli palvelisi kansalaisten osallistumisen ohella tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelua.

Tutkijakunta voi hyötyä SADe-palveluista myös keskinäisten haasteidensa setvimisessä.
Helsingin yliopiston ja kolmen tutkimuslaitoksen yhteisessä Ensure-tutkimushankkeessa tavoittelemme tieteidenvälistä ymmärrystä kaupunkiseutujen viherrakenteen tuottamista ekosysteemipalveluista. Eri tieteenaloja edustavat tutkimustiimit mm. mittaavat viheralueiden kykyä torjua tulvia, selvittävät ihmisten ympäristökokemuksia ja ympäristön käytön kytköksiä terveyteen sekä mallintavat palvelujen taloudellista merkitystä.

SADe-palveluilla syntyvät visuaaliset havainnollistukset voivat auttaa tutkimusryhmäämme kehittämään yhteistä kieltä ja oppimaan yhdessä. Tarkkailijan avulla voisimme seurata, mitä tutkimusalueiden suunnittelussa tapahtuu. Haravalla voisimme kartoittaa ihmisten kokemuksia ekosysteemipalveluista eri kaupunkiseuduilla. Liiterissä voisimme jatkossa tarkastella vaikkapa viherrakenteen hyödyntämistä kaavoissa kaupunkiympäristön laadun ja asuntojen arvon lähteenä. Liiterin äärellä voisimme keskustella analyyseistä reaaliaikaisesti vaikka Skypessä silloinkin, kun kokoontuminen saman koneen ääreen ei onnistu.

Toivon, että tutkijat löytävät SADe-palveluiden mahdollisuudet päästä tiiviimpään vuoropuheluun niin tutkijakollegoiden, suunnittelijoiden, päätöksentekijöiden, kansalaisten kuin yritystenkin kanssa. Odotan, että pääsemme kokeilemaan palveluja ja inspiroitumaan lisää muiden kokeiluista.

Kirjoittaja on tutkija Ensure-hankkeessa Suomen ympäristökeskuksessa

1 kommentti :

  1. Olen samaa mieltä, että käytännön ja tutkimuksen välinen kuilu on nykyisellään liian suuri. Olemme kiinnostuneita samoista kysymyksistä, mutta keskustelu ei kohtaa. Varmaankin yksi syy on se, että ei ole yhteisiä työkaluja. Minäkin odotan ja toivon, että SADe-palvelut tuovat tähän muutoksen.

    VastaaPoista